Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teini erosi eilen. On valvonut ja itkenyt varmaan koko yön. Olenko huono äiti kun pakotin kouluun.
03.12.2020 |
16v poika kyseessä. Ei suostu nousemaan sängystä. Oon kuulema paska mutsi.
Kommentit (1004)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
No tuo ajattelutapa kertoo kyllä enemmän sinusta kuin ap:n pojasta. Pahoittelen jos kohtuudessa pysyminen on sinulle noin vaikeaa, mutta turha sitä on yleistää kaikkiin muihin ihmisiin.
-eri
Ei ole ajattelutapa, vaan töissä havaittu ilmiö (olen työterveyslääkäri). Eli don't worry, tiedän kymmenien vuosien työkokemuksella mistä puhun.
- Kenelle vastasit
No hoidatko työterveyslääkärinä paljonkin alaikäisten teinien sydänsuruja? Ei kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö työelämässä olisi paljon turhia saikuttelijoita. Sen sijaan väitteesi, että yksi (!) erosurupoissaolo aiheuttaisi tämän ilmiön odottaa edelleen perusteluja. Sinun mainostamasi kokemus on tässä relevantti vain siinä tapauksessa, että olet näiden ihmisten kohdalla päässyt todella seuraamaan koko kehityskaaren kouluiästä aikuiseksi. Näin ei kuitenkaan taida olla, vaan kohtaat ensimmäistä kertaa sen työhaluttoman parikymppisen ja heität nyt vaan hatusta omia spekulaatioita motivaatiopulan taustoista.
En hoida sydänsuruisia teinejä, mutta nään työssäni kuinka nopeasti niitä saikkuja nostellaan putkessa. Missä muualla he olisivat tällaisille tavoille oppineet, kuin kotonaan? Ei kai kukaan opi tällaista lusmuilun kulttuuria tyhjästä, vaan vanhempiensa kasvatuksen perintönä?
- Kenelle vastasit
Meille tuli esimies, joka otti tosi rennosti saikkujen kanssa, siis jo ennen koronaa hänelle oli helppo soittaa jos oli sairas olo ja piti jäädä kotiin, antoin aina omalla ilmoituksella jäädä. Minulla sairauslomat vähenivät ja lyhenivät huomattavasti tämän myötä.
Sitä ennen oli kaltaisesi esimies joka piti meitä työntekijöitä ihan lusmuina jos olimme saikulla, jos hänelle soitti, että on vähän kipeä olo, niin alkoi vähättely ja patistelu sinne. Ja siellähän sitä töissä sitten käytiin, kunnes vastustuskyky romahti ja se tauti tuli kunnolla päälle ja lääkäriltä hakemaan sairaslomaa jota määrättiin samantien sitten 3-4 päivää ja yleensä piti vielä jatkaakkin, sen sijaan, että olisi ollut jo alkavan flunssan kanssa sen yhden päivän kotona levähtämässä. Ja palkkioksi vieläkin esimies, joka epäili lusmuilusta.
Joten sanoisin, että jos olet esimies/työnantaja, niin olet luultavasti ihan itse aiheuttanut sen lusmuilun. Mukavan esimiehen sattuessa kohdalle työntekijöillä on mukavampi olla töissä ja tulee suorastaan halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja tunnollisesti, kun työnantajakin välittää työntekijöistään, niin välittää työntekijätkin työnantajastaan, näin yksinkertaistettuna.
Epäinhimmillinen orjapiiskuri saa juuri sellaiset työntekijät kuin on ansainnutkin omilla johtamistaidoillaan.
Lasarus!
Kuolleista noussut raamatun henkilö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
Niin, ja sitten on niitä, jotka ovat vaan painaneet menemään, ensin koulussa ja myöhemmin työelämässä, vaikka on kohdannut minkälaista kaltoinkohtelua, hylkäämistä, menetyksiä jne. Aina vaan kouluun/töihin omista tunteista välittämättä. Ja ne asiat patoutuu sisälle, ja jokainen uusi vastoinkäyminen aktivoi myös ne kaikki vanhat, käsittelemättä jääneet tunteet. Sitten ollaankin siinä pisteessä, että joku pieni "muutaman tunnin paha mieli" saa kupin kokonaan nurin. Ja sitten se ihminen joutuu pysähtymään ja käsittelemään ne asiansa. Mutta työkaverit ja kaiken maailman palstailijat täällä näkee vain sen jäävuoren huipun sen ihmisen elämästä ja alkaa pilkata, kuinka pienen asian takia sitä nyt jäätiinkään kotiin velttoilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
No tuo ajattelutapa kertoo kyllä enemmän sinusta kuin ap:n pojasta. Pahoittelen jos kohtuudessa pysyminen on sinulle noin vaikeaa, mutta turha sitä on yleistää kaikkiin muihin ihmisiin.
-eri
Ei ole ajattelutapa, vaan töissä havaittu ilmiö (olen työterveyslääkäri). Eli don't worry, tiedän kymmenien vuosien työkokemuksella mistä puhun.
- Kenelle vastasit
No hoidatko työterveyslääkärinä paljonkin alaikäisten teinien sydänsuruja? Ei kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö työelämässä olisi paljon turhia saikuttelijoita. Sen sijaan väitteesi, että yksi (!) erosurupoissaolo aiheuttaisi tämän ilmiön odottaa edelleen perusteluja. Sinun mainostamasi kokemus on tässä relevantti vain siinä tapauksessa, että olet näiden ihmisten kohdalla päässyt todella seuraamaan koko kehityskaaren kouluiästä aikuiseksi. Näin ei kuitenkaan taida olla, vaan kohtaat ensimmäistä kertaa sen työhaluttoman parikymppisen ja heität nyt vaan hatusta omia spekulaatioita motivaatiopulan taustoista.
En hoida sydänsuruisia teinejä, mutta nään työssäni kuinka nopeasti niitä saikkuja nostellaan putkessa. Missä muualla he olisivat tällaisille tavoille oppineet, kuin kotonaan? Ei kai kukaan opi tällaista lusmuilun kulttuuria tyhjästä, vaan vanhempiensa kasvatuksen perintönä?
- Kenelle vastasit
Meille tuli esimies, joka otti tosi rennosti saikkujen kanssa, siis jo ennen koronaa hänelle oli helppo soittaa jos oli sairas olo ja piti jäädä kotiin, antoin aina omalla ilmoituksella jäädä. Minulla sairauslomat vähenivät ja lyhenivät huomattavasti tämän myötä.
Sitä ennen oli kaltaisesi esimies joka piti meitä työntekijöitä ihan lusmuina jos olimme saikulla, jos hänelle soitti, että on vähän kipeä olo, niin alkoi vähättely ja patistelu sinne. Ja siellähän sitä töissä sitten käytiin, kunnes vastustuskyky romahti ja se tauti tuli kunnolla päälle ja lääkäriltä hakemaan sairaslomaa jota määrättiin samantien sitten 3-4 päivää ja yleensä piti vielä jatkaakkin, sen sijaan, että olisi ollut jo alkavan flunssan kanssa sen yhden päivän kotona levähtämässä. Ja palkkioksi vieläkin esimies, joka epäili lusmuilusta.
Joten sanoisin, että jos olet esimies/työnantaja, niin olet luultavasti ihan itse aiheuttanut sen lusmuilun. Mukavan esimiehen sattuessa kohdalle työntekijöillä on mukavampi olla töissä ja tulee suorastaan halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja tunnollisesti, kun työnantajakin välittää työntekijöistään, niin välittää työntekijätkin työnantajastaan, näin yksinkertaistettuna.
Epäinhimmillinen orjapiiskuri saa juuri sellaiset työntekijät kuin on ansainnutkin omilla johtamistaidoillaan.
Eli sun mielestä valehtelu-saikutteluun ei pitäisi puuttua, koska se ei koske jokaista, joka on saikulla? Wow, täällä on oikeasti tärähtänyttä porukkaa!
Täällä nyt jengi on vetänyt esiin syöpää ja sairauksia ja kuinka ei opi elämän vastoinkäymisistä jos ei heti toimi jonkin ikävän tapahtuman perään. Tai mene kipin kapin töihin, sairaanakin. Älkää nyt viitsikö. Tässä oli kyseessä sydänsuruinen teini, joka ei varmastikaan menetä otettaan elämän realiteetteihin, koska hänellä on empatiakykyinen äiti. Yksi päivä sinne tai tänne ei maailmaa kaada, mutta voi teinin elämässä olla isokin asia.
Itse olen muutaman kerran töissä lohduttanut eronnutta, joka pillitti koko päivän ja oli aivan ihmisraunio. Lisäksi olen jonottanut vessaan muiden työkavereiden kanssa kun vatsatautinen halusi välttämättä tulla duuniin, koska ei hänen päässään mitään vikaa ole.
Kuka ajattelee kuolinvuoteella että olinpas hyvä kun menin sairaana töihin, käsi ylös!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
No tuo ajattelutapa kertoo kyllä enemmän sinusta kuin ap:n pojasta. Pahoittelen jos kohtuudessa pysyminen on sinulle noin vaikeaa, mutta turha sitä on yleistää kaikkiin muihin ihmisiin.
-eri
Ei ole ajattelutapa, vaan töissä havaittu ilmiö (olen työterveyslääkäri). Eli don't worry, tiedän kymmenien vuosien työkokemuksella mistä puhun.
- Kenelle vastasit
No hoidatko työterveyslääkärinä paljonkin alaikäisten teinien sydänsuruja? Ei kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö työelämässä olisi paljon turhia saikuttelijoita. Sen sijaan väitteesi, että yksi (!) erosurupoissaolo aiheuttaisi tämän ilmiön odottaa edelleen perusteluja. Sinun mainostamasi kokemus on tässä relevantti vain siinä tapauksessa, että olet näiden ihmisten kohdalla päässyt todella seuraamaan koko kehityskaaren kouluiästä aikuiseksi. Näin ei kuitenkaan taida olla, vaan kohtaat ensimmäistä kertaa sen työhaluttoman parikymppisen ja heität nyt vaan hatusta omia spekulaatioita motivaatiopulan taustoista.
En hoida sydänsuruisia teinejä, mutta nään työssäni kuinka nopeasti niitä saikkuja nostellaan putkessa. Missä muualla he olisivat tällaisille tavoille oppineet, kuin kotonaan? Ei kai kukaan opi tällaista lusmuilun kulttuuria tyhjästä, vaan vanhempiensa kasvatuksen perintönä?
- Kenelle vastasit
Meille tuli esimies, joka otti tosi rennosti saikkujen kanssa, siis jo ennen koronaa hänelle oli helppo soittaa jos oli sairas olo ja piti jäädä kotiin, antoin aina omalla ilmoituksella jäädä. Minulla sairauslomat vähenivät ja lyhenivät huomattavasti tämän myötä.
Sitä ennen oli kaltaisesi esimies joka piti meitä työntekijöitä ihan lusmuina jos olimme saikulla, jos hänelle soitti, että on vähän kipeä olo, niin alkoi vähättely ja patistelu sinne. Ja siellähän sitä töissä sitten käytiin, kunnes vastustuskyky romahti ja se tauti tuli kunnolla päälle ja lääkäriltä hakemaan sairaslomaa jota määrättiin samantien sitten 3-4 päivää ja yleensä piti vielä jatkaakkin, sen sijaan, että olisi ollut jo alkavan flunssan kanssa sen yhden päivän kotona levähtämässä. Ja palkkioksi vieläkin esimies, joka epäili lusmuilusta.
Joten sanoisin, että jos olet esimies/työnantaja, niin olet luultavasti ihan itse aiheuttanut sen lusmuilun. Mukavan esimiehen sattuessa kohdalle työntekijöillä on mukavampi olla töissä ja tulee suorastaan halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja tunnollisesti, kun työnantajakin välittää työntekijöistään, niin välittää työntekijätkin työnantajastaan, näin yksinkertaistettuna.
Epäinhimmillinen orjapiiskuri saa juuri sellaiset työntekijät kuin on ansainnutkin omilla johtamistaidoillaan.
Eli sun mielestä valehtelu-saikutteluun ei pitäisi puuttua, koska se ei koske jokaista, joka on saikulla? Wow, täällä on oikeasti tärähtänyttä porukkaa!
Ei tulisi pitää kaikkea saikuttelua valehteluna siksi, että joku valehtelee ja saikuttaa. Jälkimmäisestä olen kyllä samaa mieltä, että aika tärähtänyttä porukkaa täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
No tuo ajattelutapa kertoo kyllä enemmän sinusta kuin ap:n pojasta. Pahoittelen jos kohtuudessa pysyminen on sinulle noin vaikeaa, mutta turha sitä on yleistää kaikkiin muihin ihmisiin.
-eri
Ei ole ajattelutapa, vaan töissä havaittu ilmiö (olen työterveyslääkäri). Eli don't worry, tiedän kymmenien vuosien työkokemuksella mistä puhun.
- Kenelle vastasit
No hoidatko työterveyslääkärinä paljonkin alaikäisten teinien sydänsuruja? Ei kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö työelämässä olisi paljon turhia saikuttelijoita. Sen sijaan väitteesi, että yksi (!) erosurupoissaolo aiheuttaisi tämän ilmiön odottaa edelleen perusteluja. Sinun mainostamasi kokemus on tässä relevantti vain siinä tapauksessa, että olet näiden ihmisten kohdalla päässyt todella seuraamaan koko kehityskaaren kouluiästä aikuiseksi. Näin ei kuitenkaan taida olla, vaan kohtaat ensimmäistä kertaa sen työhaluttoman parikymppisen ja heität nyt vaan hatusta omia spekulaatioita motivaatiopulan taustoista.
En hoida sydänsuruisia teinejä, mutta nään työssäni kuinka nopeasti niitä saikkuja nostellaan putkessa. Missä muualla he olisivat tällaisille tavoille oppineet, kuin kotonaan? Ei kai kukaan opi tällaista lusmuilun kulttuuria tyhjästä, vaan vanhempiensa kasvatuksen perintönä?
- Kenelle vastasit
Meille tuli esimies, joka otti tosi rennosti saikkujen kanssa, siis jo ennen koronaa hänelle oli helppo soittaa jos oli sairas olo ja piti jäädä kotiin, antoin aina omalla ilmoituksella jäädä. Minulla sairauslomat vähenivät ja lyhenivät huomattavasti tämän myötä.
Sitä ennen oli kaltaisesi esimies joka piti meitä työntekijöitä ihan lusmuina jos olimme saikulla, jos hänelle soitti, että on vähän kipeä olo, niin alkoi vähättely ja patistelu sinne. Ja siellähän sitä töissä sitten käytiin, kunnes vastustuskyky romahti ja se tauti tuli kunnolla päälle ja lääkäriltä hakemaan sairaslomaa jota määrättiin samantien sitten 3-4 päivää ja yleensä piti vielä jatkaakkin, sen sijaan, että olisi ollut jo alkavan flunssan kanssa sen yhden päivän kotona levähtämässä. Ja palkkioksi vieläkin esimies, joka epäili lusmuilusta.
Joten sanoisin, että jos olet esimies/työnantaja, niin olet luultavasti ihan itse aiheuttanut sen lusmuilun. Mukavan esimiehen sattuessa kohdalle työntekijöillä on mukavampi olla töissä ja tulee suorastaan halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja tunnollisesti, kun työnantajakin välittää työntekijöistään, niin välittää työntekijätkin työnantajastaan, näin yksinkertaistettuna.
Epäinhimmillinen orjapiiskuri saa juuri sellaiset työntekijät kuin on ansainnutkin omilla johtamistaidoillaan.
Eli sun mielestä valehtelu-saikutteluun ei pitäisi puuttua, koska se ei koske jokaista, joka on saikulla? Wow, täällä on oikeasti tärähtänyttä porukkaa!
Jep, mulla meni kyllä pomona kanssa tunteisiin! Minulla on neljä työntekijää jotka ovat monta päivää kuukaudessa saikulla, mutta saikulla ollessaan nään heitä esimerkiksi baareissa ynnä muissa. Ihan jokainen esimiesasemassa oleva tietää, että näitä pinnareita riittää ja jos siihen ei saa puuttua, menee into työyhteisöllä. Meillä ainakin kävi ihan päinvastoin kuin tuolla kenelle vastasit, eli työilmapiiri parani, kun sain vihdoin lusmut pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon sitten p aska pomo.
Olin odottanut vapaapäivääni kuin kuuta taivaalta.
Illalla soittaa 20 vee työntekijä.
Avomies jättäny ja tää työntekijä haluu heti lähteä ÄIDILLEEN:
Ei siis oo pakko..mut paha mieli ja äiti toisella paikkakunnalla.
sain kohtauksen ja huusin puhelimessa kuin hyeena.
No äitikin mulle soittelee miten epäempaattinen p.ska oon.
No tyttöä ei ilmaantunu enää töihin, mitä odotinkin.
Sit taas reklylottoamaan...:(
Et sinäkään kyllä ihan normaali ole. En ole koskaan huutanut alaiselleni tai saanut kohtauksia. Yksinyrittäjänä toimiessani tajuan myöshyvin, että ne vapaapäivät voidaan menettää syystä tai toisesta.
Jos työntekijä on hyvä, saa löysiä kuten vaikka se, joka ajoi kolarin ja järkyttyi ja tehtiin hetkeksi erityisjärjestelyjä hänen työhönsä.
ok..eli edellisenä iltana saa soittaa että ei mene töihin.
Pienyrittäjä ei pidä montakaan vapaapäivää kuussa.
Olen ollut käsi kipsissä töissä.
Ehkä ei ollut normi reaktio..ehkä..
Tälläkin työntekijällä oli urahaaveena näyttelijä ,juontaja tai julkkis.
Työpaikka oli kiva ja rento.Ei pomotusta ..tyhjäntyön teettämistä, oma vapaus.
Vanhemat hemmotteli tyttöä ym..
Oli hyvä työssään, mutta ei tommoista kannata palkata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt jengi on vetänyt esiin syöpää ja sairauksia ja kuinka ei opi elämän vastoinkäymisistä jos ei heti toimi jonkin ikävän tapahtuman perään. Tai mene kipin kapin töihin, sairaanakin. Älkää nyt viitsikö. Tässä oli kyseessä sydänsuruinen teini, joka ei varmastikaan menetä otettaan elämän realiteetteihin, koska hänellä on empatiakykyinen äiti. Yksi päivä sinne tai tänne ei maailmaa kaada, mutta voi teinin elämässä olla isokin asia.
Itse olen muutaman kerran töissä lohduttanut eronnutta, joka pillitti koko päivän ja oli aivan ihmisraunio. Lisäksi olen jonottanut vessaan muiden työkavereiden kanssa kun vatsatautinen halusi välttämättä tulla duuniin, koska ei hänen päässään mitään vikaa ole.
Kuka ajattelee kuolinvuoteella että olinpas hyvä kun menin sairaana töihin, käsi ylös!
Juuri näin. Ihan absurdia, että jopa lääkärikoulutetut tai sellaisena esiintyvät tulevat ihan pokkana väittämään, että kyllä se yksi surupoissaolo pilaa teinin tulevaisuuden pysyvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon sitten p aska pomo.
Olin odottanut vapaapäivääni kuin kuuta taivaalta.
Illalla soittaa 20 vee työntekijä.
Avomies jättäny ja tää työntekijä haluu heti lähteä ÄIDILLEEN:
Ei siis oo pakko..mut paha mieli ja äiti toisella paikkakunnalla.
sain kohtauksen ja huusin puhelimessa kuin hyeena.
No äitikin mulle soittelee miten epäempaattinen p.ska oon.
No tyttöä ei ilmaantunu enää töihin, mitä odotinkin.
Sit taas reklylottoamaan...:(
Et sinäkään kyllä ihan normaali ole. En ole koskaan huutanut alaiselleni tai saanut kohtauksia. Yksinyrittäjänä toimiessani tajuan myöshyvin, että ne vapaapäivät voidaan menettää syystä tai toisesta.
Jos työntekijä on hyvä, saa löysiä kuten vaikka se, joka ajoi kolarin ja järkyttyi ja tehtiin hetkeksi erityisjärjestelyjä hänen työhönsä.
ok..eli edellisenä iltana saa soittaa että ei mene töihin.
Pienyrittäjä ei pidä montakaan vapaapäivää kuussa.
Olen ollut käsi kipsissä töissä.
Ehkä ei ollut normi reaktio..ehkä..
Tälläkin työntekijällä oli urahaaveena näyttelijä ,juontaja tai julkkis.
Työpaikka oli kiva ja rento.Ei pomotusta ..tyhjäntyön teettämistä, oma vapaus.
Vanhemat hemmotteli tyttöä ym..
Oli hyvä työssään, mutta ei tommoista kannata palkata.
Jos työntekijä on hyvä, saa löysiä kuten vaikka se, joka ajoi kolarin ja järkyttyi ja tehtiin hetkeksi erityisjärjestelyjä hänen työhönsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon sitten p aska pomo.
Olin odottanut vapaapäivääni kuin kuuta taivaalta.
Illalla soittaa 20 vee työntekijä.
Avomies jättäny ja tää työntekijä haluu heti lähteä ÄIDILLEEN:
Ei siis oo pakko..mut paha mieli ja äiti toisella paikkakunnalla.
sain kohtauksen ja huusin puhelimessa kuin hyeena.
No äitikin mulle soittelee miten epäempaattinen p.ska oon.
No tyttöä ei ilmaantunu enää töihin, mitä odotinkin.
Sit taas reklylottoamaan...:(
Et sinäkään kyllä ihan normaali ole. En ole koskaan huutanut alaiselleni tai saanut kohtauksia. Yksinyrittäjänä toimiessani tajuan myöshyvin, että ne vapaapäivät voidaan menettää syystä tai toisesta.
Jos työntekijä on hyvä, saa löysiä kuten vaikka se, joka ajoi kolarin ja järkyttyi ja tehtiin hetkeksi erityisjärjestelyjä hänen työhönsä.
ok..eli edellisenä iltana saa soittaa että ei mene töihin.
Pienyrittäjä ei pidä montakaan vapaapäivää kuussa.
Olen ollut käsi kipsissä töissä.
Ehkä ei ollut normi reaktio..ehkä..
Tälläkin työntekijällä oli urahaaveena näyttelijä ,juontaja tai julkkis.
Työpaikka oli kiva ja rento.Ei pomotusta ..tyhjäntyön teettämistä, oma vapaus.
Vanhemat hemmotteli tyttöä ym..
Oli hyvä työssään, mutta ei tommoista kannata palkata.
Jos työntekijä on hyvä, saa löysiä kuten vaikka se, joka ajoi kolarin ja järkyttyi ja tehtiin hetkeksi erityisjärjestelyjä hänen työhönsä.
Onhan se järkkyy kun 20 vuotiaan poikis jättää...
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua miten ihmissuhdemurheet voi olla poissaolon syy töistä, ellei kyse ole lähiomaisen kuolemasta.
Enpä ole oman avioeroni takia tai aikaisempien suhteiden päättymisen yhteydessä saikuttanut. Työt hoidetaan.
Hyvä sinä. Pää kainalossakin töihin! Juuri tällaisia reippaita ihmisiä tarvitaan, että Suomi pysyy pystyssä. Taputahan oikein itseäsi olkapäälle, vaikka molemmille, niin hyvä asenne. Mahtavaa, hitsit kun olisi enemmän sun kaltaisia. Erot, big deal who cares. Sairastuminen, losers. Lapsen sydänsurut, sietää tullakin että oppii elämään ja töitä tekemään.
Mut hei...tarkentaisitko vielä luetaanko serkut lähiomaisiin? Ihan veti jalat alta kun menehtyi mutta menikö sulla siihen "en tajua" -kategoriaan kun yhden työpäivän itkin kotona. Sori. Muut oot sä kova tyyppi, hyvä sinä yes!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
No tuo ajattelutapa kertoo kyllä enemmän sinusta kuin ap:n pojasta. Pahoittelen jos kohtuudessa pysyminen on sinulle noin vaikeaa, mutta turha sitä on yleistää kaikkiin muihin ihmisiin.
-eri[/quot
Ei ole ajattelutapa, vaan töissä havaittu ilmiö (olen työterveyslääkäri). Eli don't worry, tiedän kymmenien vuosien työkokemuksella mistä puhun.
- Kenelle vastasit
No hoidatko työterveyslääkärinä paljonkin alaikäisten teinien sydänsuruja? Ei kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö työelämässä olisi paljon turhia saikuttelijoita. Sen sijaan väitteesi, että yksi (!) erosurupoissaolo aiheuttaisi tämän ilmiön odottaa edelleen perusteluja. Sinun mainostamasi kokemus on tässä relevantti vain siinä tapauksessa, että olet näiden ihmisten kohdalla päässyt todella seuraamaan koko kehityskaaren kouluiästä aikuiseksi. Näin ei kuitenkaan taida olla, vaan kohtaat ensimmäistä kertaa sen työhaluttoman parikymppisen ja heität nyt vaan hatusta omia spekulaatioita motivaatiopulan taustoista.
En hoida sydänsuruisia teinejä, mutta nään työssäni kuinka nopeasti niitä saikkuja nostellaan putkessa. Missä muualla he olisivat tällaisille tavoille oppineet, kuin kotonaan? Ei kai kukaan opi tällaista lusmuilun kulttuuria tyhjästä, vaan vanhempiensa kasvatuksen perintönä?
- Kenelle vastasit
Näytä vertaisarvioitu tutkimus niin uskon :)
Näytä vertausarvioitu tutkimus, jossa sanotaan, että kotikasvatuksella ja kasvukulttuurilla ei ole merkitystä aikuisuudessa :)
- Kenelle vastasit
Olen eri, mutta jos sinä esität absurdeja väitteitä faktana ja vetoat vielä samassa yhteydessä ammatin tuomaan auktoriteettiin, niin kyllä se todistustaakka on silloin sinulla eikä sillä joka nämä väitteet oikeutetusti kyseenalaistaa. Sitäpaitsi kukaan ei ole sanonut, ettei kasvatuksella ole mitään merkitystä. Kyse olikin siitä, pilaako se yksi poissaolo koko kasvatuksen. Tämän väitteen naurettavuuden olet kiemurtelustasi päätellen tainnut jo itsekin ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
No tuo ajattelutapa kertoo kyllä enemmän sinusta kuin ap:n pojasta. Pahoittelen jos kohtuudessa pysyminen on sinulle noin vaikeaa, mutta turha sitä on yleistää kaikkiin muihin ihmisiin.
-eri[/quot
Ei ole ajattelutapa, vaan töissä havaittu ilmiö (olen työterveyslääkäri). Eli don't worry, tiedän kymmenien vuosien työkokemuksella mistä puhun.
- Kenelle vastasit
No hoidatko työterveyslääkärinä paljonkin alaikäisten teinien sydänsuruja? Ei kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö työelämässä olisi paljon turhia saikuttelijoita. Sen sijaan väitteesi, että yksi (!) erosurupoissaolo aiheuttaisi tämän ilmiön odottaa edelleen perusteluja. Sinun mainostamasi kokemus on tässä relevantti vain siinä tapauksessa, että olet näiden ihmisten kohdalla päässyt todella seuraamaan koko kehityskaaren kouluiästä aikuiseksi. Näin ei kuitenkaan taida olla, vaan kohtaat ensimmäistä kertaa sen työhaluttoman parikymppisen ja heität nyt vaan hatusta omia spekulaatioita motivaatiopulan taustoista.
En hoida sydänsuruisia teinejä, mutta nään työssäni kuinka nopeasti niitä saikkuja nostellaan putkessa. Missä muualla he olisivat tällaisille tavoille oppineet, kuin kotonaan? Ei kai kukaan opi tällaista lusmuilun kulttuuria tyhjästä, vaan vanhempiensa kasvatuksen perintönä?
- Kenelle vastasit
Näytä vertaisarvioitu tutkimus niin uskon :)
Näytä vertausarvioitu tutkimus, jossa sanotaan, että kotikasvatuksella ja kasvukulttuurilla ei ole merkitystä aikuisuudessa :)
- Kenelle vastasit
Ei tule löytymään. Kunhan nämä pumpulissa kasvattavat av-mammat vaan louskuttaa, kun koulussa on opettajakin heidän mussukoitaan kohti niin ilkeitä, että vaativat ihan läksytkin tekemään ja olemaan tunnilla paikalla :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä suomalaisessa työ- ja kouluelämässä voitaisiin paremmin, jos psyykkisistä syistä jäätäisiin useammin sairauslomalle. Outoa on se, että esim. polvileikkauksen jälkeen istumatyötä tekevä on kuusi viikkoa sairauslomalla, vaikka polvea ei hänen työssään tarvita, mutta eron tai muun menetyksen jälkeen ei saisi olla pois, vaikka aivot (joita tarvitaan ihan kaikissa töissä), eivät toimi kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
No tuo ajattelutapa kertoo kyllä enemmän sinusta kuin ap:n pojasta. Pahoittelen jos kohtuudessa pysyminen on sinulle noin vaikeaa, mutta turha sitä on yleistää kaikkiin muihin ihmisiin.
-eri[/quot
Ei ole ajattelutapa, vaan töissä havaittu ilmiö (olen työterveyslääkäri). Eli don't worry, tiedän kymmenien vuosien työkokemuksella mistä puhun.
- Kenelle vastasit
No hoidatko työterveyslääkärinä paljonkin alaikäisten teinien sydänsuruja? Ei kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö työelämässä olisi paljon turhia saikuttelijoita. Sen sijaan väitteesi, että yksi (!) erosurupoissaolo aiheuttaisi tämän ilmiön odottaa edelleen perusteluja. Sinun mainostamasi kokemus on tässä relevantti vain siinä tapauksessa, että olet näiden ihmisten kohdalla päässyt todella seuraamaan koko kehityskaaren kouluiästä aikuiseksi. Näin ei kuitenkaan taida olla, vaan kohtaat ensimmäistä kertaa sen työhaluttoman parikymppisen ja heität nyt vaan hatusta omia spekulaatioita motivaatiopulan taustoista.
En hoida sydänsuruisia teinejä, mutta nään työssäni kuinka nopeasti niitä saikkuja nostellaan putkessa. Missä muualla he olisivat tällaisille tavoille oppineet, kuin kotonaan? Ei kai kukaan opi tällaista lusmuilun kulttuuria tyhjästä, vaan vanhempiensa kasvatuksen perintönä?
- Kenelle vastasit
Näytä vertaisarvioitu tutkimus niin uskon :)
Näytä vertausarvioitu tutkimus, jossa sanotaan, että kotikasvatuksella ja kasvukulttuurilla ei ole merkitystä aikuisuudessa :)
- Kenelle vastasit
Olen eri, mutta jos sinä esität absurdeja väitteitä faktana ja vetoat vielä samassa yhteydessä ammatin tuomaan auktoriteettiin, niin kyllä se todistustaakka on silloin sinulla eikä sillä joka nämä väitteet oikeutetusti kyseenalaistaa. Sitäpaitsi kukaan ei ole sanonut, ettei kasvatuksella ole mitään merkitystä. Kyse olikin siitä, pilaako se yksi poissaolo koko kasvatuksen. Tämän väitteen naurettavuuden olet kiemurtelustasi päätellen tainnut jo itsekin ymmärtää.
Anteeksi vain, mutta miten se on absurdi väite, että valehtelu-sairaslomailusta tulee helposti tapa? Eiköhän jokaisella muullakin työterveyslääkärillä ole tällaisia tapauksia hoidettavana, ja työnantajalla tällaisia työntekijöitä? Me emme selvästikään nyt ymmärrä toistemme pointteja, joten ihan turha tästä enää jankata.
- Kenelle vastasit
Useimmat nuoret ei ymmärrä sitä tosiasiaa, että tossa iässä suhteet harvoin kestää. Sellasta se elämä vaan on tossa iässä.
Tuossa joku pyysi jotain tutkimusta siitä, että vaikuttaako koululaisen poissaolo tulevaisuudessa työssäkäyntiin yms. Rupesin kiinnostuneena googlaamaan, ja tällaista löytyi!
https://www.sciencedaily.com/releases/2020/07/200701084757.htm
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon sitten p aska pomo.
Olin odottanut vapaapäivääni kuin kuuta taivaalta.
Illalla soittaa 20 vee työntekijä.
Avomies jättäny ja tää työntekijä haluu heti lähteä ÄIDILLEEN:
Ei siis oo pakko..mut paha mieli ja äiti toisella paikkakunnalla.
sain kohtauksen ja huusin puhelimessa kuin hyeena.
No äitikin mulle soittelee miten epäempaattinen p.ska oon.
No tyttöä ei ilmaantunu enää töihin, mitä odotinkin.
Sit taas reklylottoamaan...:(
Et sinäkään kyllä ihan normaali ole. En ole koskaan huutanut alaiselleni tai saanut kohtauksia. Yksinyrittäjänä toimiessani tajuan myöshyvin, että ne vapaapäivät voidaan menettää syystä tai toisesta.
Jos työntekijä on hyvä, saa löysiä kuten vaikka se, joka ajoi kolarin ja järkyttyi ja tehtiin hetkeksi erityisjärjestelyjä hänen työhönsä.
Onko sinulle ilmoitettu että työntekijä ei tule töihin esim kun on yrittäjän ensimmäinen pitkä viikonloppu vuoteen.
poissa olon syy poikaystävä jätti..äitille meen...
Pientä rajaa vanhurskasteluun.
Jos työntekijä on hyvä, saa löysiä kuten vaikka se, jonka poikakaveri jätti ja järkyttyi ja tehtiin hetkeksi erityisjärjestelyjä hänen työhönsä....
Minä olen empaattinen yritäjä
Alue: Aihe vapaa
Lasarus!