Lue keskustelun säännöt.
Muita, joilla ei ole sisäistä tarvetta saada lapsia?
02.12.2020 |
Tai jos näet lapsia, ne eivät erityisemmin herätä mitään tunteita, siinä missä aikuisetkaan?
Mulle lapsetkin on vain ihmisiä. Samanlaisia niistä kasvaa aikanaan kun mitä me ollaan nyt.
Eläimistä sen sijaan hellyn joka kerta kun näen.
Kommentit (93)
Ei kyllä houkuta lisääntyä tähän maailmaan. Lisäksi itse äitiys ei innosta. Koen elämäni paljon mielekkäämmäksi ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä vähän sama, paitsi että lapset herättää lähinnä negatiivisia tunteita. Vähän niinkuin vaikka humalaiset tai muuten huonostikäyttäytyvät tai äänekkäät aikuiset. Lapset eivät mielestäni myöskään ole söpöjä. Sellaisia ryppyisiä nahkaperunoita varsinkin vauvana.
Ihmisvauva on ruma!:D ei ollenkaan söpö.
Eivät ole ihmisvauvat rumia.
No kyllä ne vaan on. Ja kaikki ihan saman näköisiä.
No varmasti on, jos on rillit rasvaisia sormenjälkiä täynnä. Aivan samalla tavalla, kun säkin näytät ihan samalta kuin sun naapuri.
No varmasti olisi rillit täynnä limaisia sormenjälkiä lasten lähellä, mutta onnekseni minulla ei ole silmälaseja.
No ehkä sitten kannattaa käydä näöntarkastuksessa tai sitten karistaa tuo ihmeellinen asenne, että vauvat eivät ole ihmisiä siinä missä muunikäiset. Jos nyt jo vauvasta erottaa ihan selvästi sukunäön (tai jopa ultrakuvasta), niin miten ne voivat olla samannäköisiä.
No ei varmasti erota vauvoja jostain ultrakuvista :D Ei ainakaan tavan mammeli tai isuli. Ja kyllä omaan silmääni vauvat näyttävät ihan samalta. Sama pää jossa tojottaa pari haiventa, ryppyinen otsa, pikkuautonenä, hailakat silmät ja mutrusuu. Ja nämä ovat kiinni jättipäässä, joka on kiinni kippuraisessa kehossa.
Miten niin "ei varmasti"? Mun esikoinen oli ultrakuvassa ihan mun näköinen, samanlainen suu ja leuka. Ja olikin vauvana ja taaperona ihan samannäköinen kuin minä saman ikäisenä.
Onkohan sulla kasvosokeus tai jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä vähän sama, paitsi että lapset herättää lähinnä negatiivisia tunteita. Vähän niinkuin vaikka humalaiset tai muuten huonostikäyttäytyvät tai äänekkäät aikuiset. Lapset eivät mielestäni myöskään ole söpöjä. Sellaisia ryppyisiä nahkaperunoita varsinkin vauvana.
Ihmisvauva on ruma!:D ei ollenkaan söpö.
Eivät ole ihmisvauvat rumia.
No kyllä ne vaan on. Ja kaikki ihan saman näköisiä.
No varmasti on, jos on rillit rasvaisia sormenjälkiä täynnä. Aivan samalla tavalla, kun säkin näytät ihan samalta kuin sun naapuri.
No varmasti olisi rillit täynnä limaisia sormenjälkiä lasten lähellä, mutta onnekseni minulla ei ole silmälaseja.
No ehkä sitten kannattaa käydä näöntarkastuksessa tai sitten karistaa tuo ihmeellinen asenne, että vauvat eivät ole ihmisiä siinä missä muunikäiset. Jos nyt jo vauvasta erottaa ihan selvästi sukunäön (tai jopa ultrakuvasta), niin miten ne voivat olla samannäköisiä.
No ei varmasti erota vauvoja jostain ultrakuvista :D Ei ainakaan tavan mammeli tai isuli. Ja kyllä omaan silmääni vauvat näyttävät ihan samalta. Sama pää jossa tojottaa pari haiventa, ryppyinen otsa, pikkuautonenä, hailakat silmät ja mutrusuu. Ja nämä ovat kiinni jättipäässä, joka on kiinni kippuraisessa kehossa.
Huvitun aina siitä kun äitini hokee kuinka söpöjä olemme vauvakuvissamme. Itse kun katsoo vastasyntynyttä haituvapäätä, söpöys ei ole ensimmäinen adjektiivi mikä mieleen tulee :Dd
Sitä sopii sitten miettiä, miksi se tuntuu aina niin tärkeältä kertoa, miten vauvat on inhottavia ja rumia, eikä niitä tietenkään voi erottaakaan toisistaan. Että mistä se kertoo.
On täällä paljon muitakin. Tutkimuksissa on osoitettu, että n 1/3 miehistä ei koe tarvetta lisääntyä, lisääntyvät kyllä vahingossa ja ovat kai suht kelpo isiäkin. Naisilla osuus oli pienempi. Ei vain koko asia hetkauta suuntaan eikä toiseen. Vauvan näkeminen ei herätä reaktiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä vähän sama, paitsi että lapset herättää lähinnä negatiivisia tunteita. Vähän niinkuin vaikka humalaiset tai muuten huonostikäyttäytyvät tai äänekkäät aikuiset. Lapset eivät mielestäni myöskään ole söpöjä. Sellaisia ryppyisiä nahkaperunoita varsinkin vauvana.
Ihmisvauva on ruma!:D ei ollenkaan söpö.
Eivät ole ihmisvauvat rumia.
No kyllä ne vaan on. Ja kaikki ihan saman näköisiä.
No varmasti on, jos on rillit rasvaisia sormenjälkiä täynnä. Aivan samalla tavalla, kun säkin näytät ihan samalta kuin sun naapuri.
No varmasti olisi rillit täynnä limaisia sormenjälkiä lasten lähellä, mutta onnekseni minulla ei ole silmälaseja.
No ehkä sitten kannattaa käydä näöntarkastuksessa tai sitten karistaa tuo ihmeellinen asenne, että vauvat eivät ole ihmisiä siinä missä muunikäiset. Jos nyt jo vauvasta erottaa ihan selvästi sukunäön (tai jopa ultrakuvasta), niin miten ne voivat olla samannäköisiä.
Vauvasta näkee jo viitteitä, tuleeko ihmisestä kauniskasvoinen vai ei. Suomessa ei vaan ole kovin paljon kauniita ihmisiä, mutta ulkomailla näitä söpöjä lapsia näkee. Ultrassa näkee jo ihan erilaisia leukoja ja neniä sikiöillä.
Itse olin samanlainen, kunnes noin 35-vuotiaana alkoi ns. biologinen kello tikittää.
Sain lapsen, ja nykyään pidän kovasti lapsista, myös vieraat lapset ovat minusta yleensä suloisia. Kun on niin tiiviisti tekemisissä pienen lapsen kanssa, ja näkee miten vilpitön ja viaton lapsi on, on mahdotonta suhtautua pieniin lapsiin vihamielisesti.
Kyllä, lapset kakkaavat ja ovat monesti räkäisiä, mutta niinhän me kaikki. Lapset kasvavat ja siistiytyvät jossain vaiheessa. Oman lapsen eritteet eivät ällötä niin paljon kuin vieraiden ihmisten eritteet.
Kaipa tähän pätee sama kuin eläimiinkin. Jos joku omistaa ihanan ja suloisen lemmikin, niin varmaan pitää muistakin eläimistä. Tuskin vaikkapa kissan- tai koiranomistaja vihaa muita kissoja tai koiria, kun joka päivä hellii ja hoitaa omaa lemmikkiään ja tietää miten hyviä ”tyyppejä” eläimet ovat.
Jokainen saa olla hankkimatta lapsia jos niin haluaa, mutta lasten inhoaminen sillä perusteella että ”yök ne paskoo” on aika köykäinen peruste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä sopii sitten miettiä, miksi se tuntuu aina niin tärkeältä kertoa, miten vauvat on inhottavia ja rumia, eikä niitä tietenkään voi erottaakaan toisistaan. Että mistä se kertoo.
Puhutaan sitä kaikesta mahdollisesta muustakin, niin miksi tämä asia olisi poikkeus? Tabu aihe, hyvä että jotkut uskaltaa sen sanoa, tai no kirjoittaa...
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sopii sitten miettiä, miksi se tuntuu aina niin tärkeältä kertoa, miten vauvat on inhottavia ja rumia, eikä niitä tietenkään voi erottaakaan toisistaan. Että mistä se kertoo.
Puhutaan sitä kaikesta mahdollisesta muustakin, niin miksi tämä asia olisi poikkeus? Tabu aihe, hyvä että jotkut uskaltaa sen sanoa, tai no kirjoittaa...
-eri
No juurihan minä puhuin siitä, siis kehotin miettimään, mistä se johtuu. En nyt ihan ymmärrä, miten se voi tabu olla, kun tällä palstalla ihan kaikki lapsi- tai vauva-aiheiset ketjut ovat täynnä tuota yököttelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ylpeä vela ,ikä 65 . Tykkään eläimistä , lapset ei pahemmin sytytä. Ja olen leskirouva , mieskään ei kaivannut lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sopii sitten miettiä, miksi se tuntuu aina niin tärkeältä kertoa, miten vauvat on inhottavia ja rumia, eikä niitä tietenkään voi erottaakaan toisistaan. Että mistä se kertoo.
Puhutaan sitä kaikesta mahdollisesta muustakin, niin miksi tämä asia olisi poikkeus? Tabu aihe, hyvä että jotkut uskaltaa sen sanoa, tai no kirjoittaa...
-eriNo juurihan minä puhuin siitä, siis kehotin miettimään, mistä se johtuu. En nyt ihan ymmärrä, miten se voi tabu olla, kun tällä palstalla ihan kaikki lapsi- tai vauva-aiheiset ketjut ovat täynnä tuota yököttelyä.
Ei kakarat ainoa asia ole mitä osa ihmisistä inhoksuu. Miksipä sitä syytä siis pitäisi sen paremmin alkaa pohtimaan, mikä siellä taustalla voisi olla. Monen kohdalla ei varmaan ole edes mitään syytä. Sitä kannattaa myös pohtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kiinnosta itseänikään syystä, etten kykenisi huolehtimaan ja aiheuttaisin sille varmaan helvetisti harmia taustojeni ja ongelmieni kanssa. Menisi nyt jonkun muunkin elämä pilaamaan. Edes välttämättä haluaisi tulla syntyneeksi.
Muut voivat puolestani hoitaa tämän tehtävän.
Olisi vain itsekäs teko seurata muiden mallia, koska se nähdään välttämättömänä.
Tykkään lapsista, mutta en halua omia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa jokin eläinlaji joka ei välitä lisääntyä mutta tykkää kyllä muiden lajien poikasista :))
Koira
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sopii sitten miettiä, miksi se tuntuu aina niin tärkeältä kertoa, miten vauvat on inhottavia ja rumia, eikä niitä tietenkään voi erottaakaan toisistaan. Että mistä se kertoo.
Puhutaan sitä kaikesta mahdollisesta muustakin, niin miksi tämä asia olisi poikkeus? Tabu aihe, hyvä että jotkut uskaltaa sen sanoa, tai no kirjoittaa...
-eriNo juurihan minä puhuin siitä, siis kehotin miettimään, mistä se johtuu. En nyt ihan ymmärrä, miten se voi tabu olla, kun tällä palstalla ihan kaikki lapsi- tai vauva-aiheiset ketjut ovat täynnä tuota yököttelyä.
Ei kakarat ainoa asia ole mitä osa ihmisistä inhoksuu. Miksipä sitä syytä siis pitäisi sen paremmin alkaa pohtimaan, mikä siellä taustalla voisi olla. Monen kohdalla ei varmaan ole edes mitään syytä. Sitä kannattaa myös pohtia.
Ne sun kakaras on saman lajin edustajia kuin sinä. Ihmisyhteisöt ovat menestyneet ja kasvaneet vain lisääntymisen kautta. Ihmisen jälkeläinen on erittäin avuton etenkin etenkin ensimmäiset vuodet, mutta pitkään sen jälkeenkin, toisin kuin muiden eläinten poikaset, jotka kehittyvät täysikasvuisiksi nopeammin. Tämä on johtanut kulttuuriin, jossa täysikasvuiset ihmiset keskimäärin pitävät lapsista ja haluavat huolehtia niistä. Se kuuluu evoluutioon, koska avuton ihmislapsi on tarvinnut runsaasti huolenpitoa selvitäkseen ja jatkaakseen taas sukua.
Että tältä pohjalta on ihan hyvä miettiä, miksi niin moni kokee painavaa tarvetta puhua vauvoista ja lapsista korostetun karkeasti ja rumasti. Minä uskon, että se liittyy osittain vauvojen avuttomuuteen ja sen herättämiin kauhun tunteisiin (minäkin olen ollut tuollainen), osittain siihen, että lapset vievät huomiota pois itsestä ja osittain siihen, että kun ihmiset nykyään kasvavat vailla kontaktia suurempaan joukkoon eri-ikäisiä lapsia, eri kehitysvaiheet ovat vieraita eikä hoivaamista opita. Tuohon avuttomuuden tunteeseen liittyy myös se, että vauva herättää yleensä sen hoivaajissa rakkauden tunteita (jotka siis ovat evoluution tuotetta, koska se ihmisen jälkeläinen on ´ todella avuton ja hankala, ja se olisi monessa tilanteessa helpompi vain unohtaa jonnekin kuin raahata mukana), ja nämä tietenkin tuntuvat monista kiusallisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa jokin eläinlaji joka ei välitä lisääntyä mutta tykkää kyllä muiden lajien poikasista :))
Koira
Mitkä koirat eivät välitä lisääntyä?
Minä ainakin tiedän sen etten tule koskaan lapsia saamaan. Samalla ajattelen vähän niin, että lapset ovat ihmisiä siinä missä muutkin. En kuitenkaan mitenkään inhoa lapsia, mutta en silti ole mikään lapsirakas kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sopii sitten miettiä, miksi se tuntuu aina niin tärkeältä kertoa, miten vauvat on inhottavia ja rumia, eikä niitä tietenkään voi erottaakaan toisistaan. Että mistä se kertoo.
Puhutaan sitä kaikesta mahdollisesta muustakin, niin miksi tämä asia olisi poikkeus? Tabu aihe, hyvä että jotkut uskaltaa sen sanoa, tai no kirjoittaa...
-eriNo juurihan minä puhuin siitä, siis kehotin miettimään, mistä se johtuu. En nyt ihan ymmärrä, miten se voi tabu olla, kun tällä palstalla ihan kaikki lapsi- tai vauva-aiheiset ketjut ovat täynnä tuota yököttelyä.
Ei kakarat ainoa asia ole mitä osa ihmisistä inhoksuu. Miksipä sitä syytä siis pitäisi sen paremmin alkaa pohtimaan, mikä siellä taustalla voisi olla. Monen kohdalla ei varmaan ole edes mitään syytä. Sitä kannattaa myös pohtia.
Ne sun kakaras on saman lajin edustajia kuin sinä. Ihmisyhteisöt ovat menestyneet ja kasvaneet vain lisääntymisen kautta. Ihmisen jälkeläinen on erittäin avuton etenkin etenkin ensimmäiset vuodet, mutta pitkään sen jälkeenkin, toisin kuin muiden eläinten poikaset, jotka kehittyvät täysikasvuisiksi nopeammin. Tämä on johtanut kulttuuriin, jossa täysikasvuiset ihmiset keskimäärin pitävät lapsista ja haluavat huolehtia niistä. Se kuuluu evoluutioon, koska avuton ihmislapsi on tarvinnut runsaasti huolenpitoa selvitäkseen ja jatkaakseen taas sukua.
Että tältä pohjalta on ihan hyvä miettiä, miksi niin moni kokee painavaa tarvetta puhua vauvoista ja lapsista korostetun karkeasti ja rumasti. Minä uskon, että se liittyy osittain vauvojen avuttomuuteen ja sen herättämiin kauhun tunteisiin (minäkin olen ollut tuollainen), osittain siihen, että lapset vievät huomiota pois itsestä ja osittain siihen, että kun ihmiset nykyään kasvavat vailla kontaktia suurempaan joukkoon eri-ikäisiä lapsia, eri kehitysvaiheet ovat vieraita eikä hoivaamista opita. Tuohon avuttomuuden tunteeseen liittyy myös se, että vauva herättää yleensä sen hoivaajissa rakkauden tunteita (jotka siis ovat evoluution tuotetta, koska se ihmisen jälkeläinen on ´ todella avuton ja hankala, ja se olisi monessa tilanteessa helpompi vain unohtaa jonnekin kuin raahata mukana), ja nämä tietenkin tuntuvat monista kiusallisilta.
Voi älkää jauhako siitä biologisesta äidinrakkaudesta! Oma äiti on ilmielävä todiste äidistä jolle jäi syttymättä hormonit ja lapseen kohdistuva rakkaus. Katuu vieläkin sitä kun sortui lisääntymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sopii sitten miettiä, miksi se tuntuu aina niin tärkeältä kertoa, miten vauvat on inhottavia ja rumia, eikä niitä tietenkään voi erottaakaan toisistaan. Että mistä se kertoo.
Puhutaan sitä kaikesta mahdollisesta muustakin, niin miksi tämä asia olisi poikkeus? Tabu aihe, hyvä että jotkut uskaltaa sen sanoa, tai no kirjoittaa...
-eriNo juurihan minä puhuin siitä, siis kehotin miettimään, mistä se johtuu. En nyt ihan ymmärrä, miten se voi tabu olla, kun tällä palstalla ihan kaikki lapsi- tai vauva-aiheiset ketjut ovat täynnä tuota yököttelyä.
Ei kakarat ainoa asia ole mitä osa ihmisistä inhoksuu. Miksipä sitä syytä siis pitäisi sen paremmin alkaa pohtimaan, mikä siellä taustalla voisi olla. Monen kohdalla ei varmaan ole edes mitään syytä. Sitä kannattaa myös pohtia.
Ne sun kakaras on saman lajin edustajia kuin sinä. Ihmisyhteisöt ovat menestyneet ja kasvaneet vain lisääntymisen kautta. Ihmisen jälkeläinen on erittäin avuton etenkin etenkin ensimmäiset vuodet, mutta pitkään sen jälkeenkin, toisin kuin muiden eläinten poikaset, jotka kehittyvät täysikasvuisiksi nopeammin. Tämä on johtanut kulttuuriin, jossa täysikasvuiset ihmiset keskimäärin pitävät lapsista ja haluavat huolehtia niistä. Se kuuluu evoluutioon, koska avuton ihmislapsi on tarvinnut runsaasti huolenpitoa selvitäkseen ja jatkaakseen taas sukua.
Että tältä pohjalta on ihan hyvä miettiä, miksi niin moni kokee painavaa tarvetta puhua vauvoista ja lapsista korostetun karkeasti ja rumasti. Minä uskon, että se liittyy osittain vauvojen avuttomuuteen ja sen herättämiin kauhun tunteisiin (minäkin olen ollut tuollainen), osittain siihen, että lapset vievät huomiota pois itsestä ja osittain siihen, että kun ihmiset nykyään kasvavat vailla kontaktia suurempaan joukkoon eri-ikäisiä lapsia, eri kehitysvaiheet ovat vieraita eikä hoivaamista opita. Tuohon avuttomuuden tunteeseen liittyy myös se, että vauva herättää yleensä sen hoivaajissa rakkauden tunteita (jotka siis ovat evoluution tuotetta, koska se ihmisen jälkeläinen on ´ todella avuton ja hankala, ja se olisi monessa tilanteessa helpompi vain unohtaa jonnekin kuin raahata mukana), ja nämä tietenkin tuntuvat monista kiusallisilta.
Useat sanovat inhoavansa myös juoppoja, vaikka ovathan hekin saman lajin edustajia meidän kaikkien kanssa... eli miksipä lapsia kohtaan ei saisi kokea negatiivisia tunteita. Ei sama lajiryhmä missään eläinkunnassa tee automaattisesti sitä, että saman lajin kanssa ei ajauduttaisi konflikteihin tai muihin kielteisiin tunteisiin. Se mihin kielteiset tunteet johtavat, on tärkeämpi asia. (eli että ei hakata tai tapeta lasta eikä juoppoa vain omien negatiivisten tunteiden takia). Se, että lapsi on viaton, ei lisää usealla tämän aihealueen itsessään tunnistavilla ihmisillä sitä empatian tunnetta, mitä selkeästi haet viestissäsi.
No ei varmasti erota vauvoja jostain ultrakuvista :D Ei ainakaan tavan mammeli tai isuli. Ja kyllä omaan silmääni vauvat näyttävät ihan samalta. Sama pää jossa tojottaa pari haiventa, ryppyinen otsa, pikkuautonenä, hailakat silmät ja mutrusuu. Ja nämä ovat kiinni jättipäässä, joka on kiinni kippuraisessa kehossa.