Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Häät - kornit hääjutut pinoon

Vierailija
12.04.2014 |

- Morsiamella huntu, varsinkin jos yhdessä ollaan oltu jo pitkään, parilla on jo lapsia ja varsinkin, jos lapsia on jo aiemmista suhteista.

 

- Morsiamen luovutus ja varsinkin, jos kyseessä on jo toinen/kolmas/neljäs... avioliitto. Onhan se nyt aika noloa, että vielä "neitsyt" luovutetaan miehelään.

 

- Häätanssina Finlandersin Oikeesti. Siis oikeesti....

 

- Morsiamenryöstö aiheuttaa poikkeuksetta aina myötähäpeää. 

 

Kommentit (212)

Vierailija
21/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

OT, mutta mitkä ohjelmat sitten ei olis korneja tai noloja? Ja kyllä, olen samaa mieltä, että useimmat hääleikit ym ovat hirveitä ja en ikinä haluaisi mitään nolausjuttuja, mutta mitkä ohjelmanumerot olisi kivoja? Vai pitäiskö kysyä omassa ketjussa..

Omasta mielestäni hääpuvun vaihto vihkimisen ja hääjuhlan välillä, jos molemmat puvut ovat pitkiä iltapukuja ja selvästikään ideana ei ole ollut vaihtaa painavaa ja kuumaa mekkoa lyhyempään mukavaan tanssimekkoon.

Vierailija
22/212 |
12.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun tuleva hääjuttuni, kauheampaa ei voi ollakaan. Mekkokin katosi jo verkkokaupan toimesta  tai Itellan toimesta (epätoivoissani nyt nysvään nypynpoistajalla vanhoja kuteitani). Minusta tulee todella ruma morsian, koska edes meikkejä ei ole. Tukka on ohut ja kamala hiirenhäntä. Rahat finaalissa. Aika loppuu, heräsin tuotakin viime aamuyöllä miettimään ;) 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/212 |
12.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 23:33"]

Tuttujuttu on kyllä jotain niin jäätävää. Ilmeisesti toimii jonkun mielestä, koska se usein häissä on? Usein vielä nostellaan niitä kenkiä siinä samalla, voi helvetti.

 

[/quote]

Kengät siinä pienin paha on. En käsitä ketä kiinnostaa kertoa sukulaisilleen kumpi tekee aloitteen, tai ketä sukulaista se edes kiinnostaa. 

Vierailija
24/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 00:21"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 00:13"]

Mä kävelin veljeni kanssa alttarille. En siis ikinä ole ajatellut tuota rituaalia morsiamen luovuttamisena, vaan mulle veli oli suurena tukena ja turvana siinä jännittävässä tilanteessa. Yksinkään en halunnut alttarille kävellä.

[/quote]

Nimenomaan se kornius tulee tuosta, ettei ajatella. Se on vain niinku silleen kivaa ja jenkeissäkin ne wt-parit sitä tekee. Noi rituaalit ovat aikoinaan muodostuneet juuri siksi, että ne symboloivat jotakin. Ja morsiamen luovutus on ollut omaisuuden luovutusta, huollettava nainen siinä siirretään isän vastuulta sulhaselle. Kantsis ottaa selvää tai muodostaa sitten jotain ihan omaa juttua.

 

[/quote]
Niin. Pitää katsos Tiedostaa ja Erottua joukosta. 
:-)
 

Vierailija
25/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei olisi tullut mieleenikään ottaa jotain luovutusta alttarille edellä mainituista syistä johtuen. Ja miksi miehen olisi pitänyt nähdä minut laittautuneena vasta alttarilla? Mitä lisäarvoa sillä on, että vieraat todistavat sen hetken? Ihana hetki se oli silloinkin, kun kohtasimme toisemme laittautuneena kotona, se hetki jäi tietysti sydämeen.

Siitä siirryimme rauhassa valokuvaukseen ja valokuvauksesta yhdessä kirkkoon, jossa odotimme alttarille kävelyä yhdessä jännittäen pikkuhuoneessa. Sekin hetki jäi ihanana muistona sydämeen, jaoimme yhdessä sen tunteen toisiamme kädestä puristaen. En olisi tehnyt päivää mitenkään muuten!

Ja vieraidenkaan ei tarvinnut odottaa vihkimisen jälkeen nälkäisenä meitä valokuvauksesta, vaan olimme hääpaikalla valmiina kättelemään vieraat sisään, kun he saapuivat kävellen kirkosta (me tietysti autolla olimme heitä nopeampia).

Vierailija
26/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:52"]

Ei olisi tullut mieleenikään ottaa jotain luovutusta alttarille edellä mainituista syistä johtuen. Ja miksi miehen olisi pitänyt nähdä minut laittautuneena vasta alttarilla? Mitä lisäarvoa sillä on, että vieraat todistavat sen hetken? Ihana hetki se oli silloinkin, kun kohtasimme toisemme laittautuneena kotona, se hetki jäi tietysti sydämeen.

Siitä siirryimme rauhassa valokuvaukseen ja valokuvauksesta yhdessä kirkkoon, jossa odotimme alttarille kävelyä yhdessä jännittäen pikkuhuoneessa. Sekin hetki jäi ihanana muistona sydämeen, jaoimme yhdessä sen tunteen toisiamme kädestä puristaen. En olisi tehnyt päivää mitenkään muuten!

Ja vieraidenkaan ei tarvinnut odottaa vihkimisen jälkeen nälkäisenä meitä valokuvauksesta, vaan olimme hääpaikalla valmiina kättelemään vieraat sisään, kun he saapuivat kävellen kirkosta (me tietysti autolla olimme heitä nopeampia).

[/quote]

Lisäksi meikki näyttää valokuvissa paremmalta, kun sen päälle ei ensin ole itketty kirkossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se vittumainen jalkojen tallailu kakkua leikatessa. Vironkielinen "vitsi"puhe.

Vierailija
28/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo se jalkojen tallailu. En ole koskaan ymmärtänyt sitä.

Morsiamen ryöstö

Leikit joihin kukaan ei osallistu

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinhän se on, että luterilaisen periaatteen mukaan nainen ja mies ovat avioliitossa tasa-arvoisia ja symbolina tästä kävelee morsian ja sulhanen yhdessä alttarille. Morsiamen luovutuksessa luovuttaa isä tyttären miehen omistukseen. Siksi en voi sietää tuota tapaa ja vieläpä kun usein pariskunta on asunut samaa taloutta jo pitkään, mitä siis enää luovuttelemaan, vai onko isä elättänyt vihille asti. Käveltiin onnellisesti yhdessä, rinnakkain kirkon käytävää alttarille. En olisi sitä halunnut tehdä kenenkään muun kuin oman rakkaani kanssa, vaikka mulla ihana isä onkin.

Vierailija
30/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä nimenomaan halusin, että isä luovuttaa minut miehelleni. Uskiksia ollaan. Aiemmin isä oli se mies, jolla oli vastuu ja nyt se siirtyi aviomiehelleni. En koe olevani mikään omistajaa vaihtava elukka, vaan arvostettu ja rakastettu nainen.

 

Miehen tulee rakastaa vaimoaan niin kuin Jeesus rakasti seurakuntaa. Uskovaisina me molemmat tiedämme mitä tuo tarkottaa, eikä tuo ole mikään pikkujuttu. Kun mieheni minua tuolla tavalla pyrkii rakastamaan, niin minun on todella hyvä elää hänen kanssaan, koska hänen tahtonsa minua kohtaan on oikeasti hyvä. Tasa-arvoisia ollaan, enkä ole mikään alistettu palvelija.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä vastuu siis isältäsi siirtyi miehellesi?

Vierailija
32/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten sen nyt selittäis. Ennen se oli isä, joka piti minusta huolta ja nyt se on mun mies. Ja nyt ei pidä käsittää tätä niin, että en osaa lainkaan huolehtia itsestäni ja mies tekee mun päätökset, tai minä oon kotiorja ja mies tekee työt ja elättää meidät. Mies on viimekädessä se, joka huolehtii, että perheellä on kaikki hyvin. Mies laittaa perheen tarpeet omien tarpeidensa edelle, jos kaikkien hyvinvointi sen vaatii. Tokihan minä vaimona/äitinä siihen myös osallistun ja huolehdin miehen tarpeista vastavuoroisesti, mutta noin se menee. Meidän perheessä ainakin. Ja se on molemmille ok.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se, että pari menee "salaa" naimisiin edellispäivänä maistraatissa, mutta avioliiton siunaus pitää vetää mahdollisimman samalla tavalla kuin normaalisti naimisiin mennessä. Ja isä vielä saattamassa morsiamen, joka on JO naimisissa. Ja kysytään tietysti naiselta tyttönimellä tahdotko, vaikka on jo edellispäivänä ottanut miehen sukunimen. Aarrgghh... Ja joo morsiamenryöstö...

Vierailija
34/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isä taluttaa tyttären vihille. Melkein odottaisi, että kun tulevat sulhasen kohdalle, niin tämä vetäisee povitaskusta lompakon ja ojentaa isälle tukevan setelitukon.

Yhtä kornia on, jos pari, joka on asunut yhdessä vuosikaudet ja pusannut jo pari kolme mukulaakin maailmaan, järjestää isot häät. Morsiamella mahdollisesti jopa huntu päässä!

Hääkutsussa tilinumero. Onkohan pari muistanut hakea vallesmannilta rahankeruuluvan?

Häätanssin nimellä kulkeva nojaili-imeskely. Onko typeryyttä vai nuukuutta, ettei viitsitä ottaa muutamaa tanssituntia, että voisi tanssia oikean häävalssin.

Kavereiden puheet, jotka sisältävät sisäpiirijuttujen lisäksi melkoisen määrän kaksimielisyyksiä. Paikalla kuuntelemassa niin lapsia kuin iäkkäämpiä sukulaisiakin. Myötähäpeän puna karehtii poskilla.

Kaikki vieraat eivät mahdu samaan tilaan, vaan osa istuu jossakin sivukammarissa eikä kuule tai näe mitään.

Sukulaistenavien karmeat ohjelmanumerot - laulavat ja soittavat lahjakkaasti -ammuvainaan nuotilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kertokaahan mitä siellä häissä pitäis tehdä? ::D ku mikkää ei kelepaa. Syyää ja lähetää kottii nii av:n emakot on tyytyväisiä ja kehuvat pirjojen ja pettereiden häitä.

Vierailija
36/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 22:00"]

Kertokaahan mitä siellä häissä pitäis tehdä? ::D ku mikkää ei kelepaa. Syyää ja lähetää kottii nii av:n emakot on tyytyväisiä ja kehuvat pirjojen ja pettereiden häitä.

[/quote]

Jotakuinkin näin.

 

Vierailija
37/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hahahaha voi teitä, ei oo elämä helppoo. :D

Älkää tehkö kukaan niinkuin itse haluaisitte tai olisi teidän näköistä, vauvapalstalaiset tulee näyttämään hapanta naamaa sillä sehän on niiiiiin kornia että!

Joo osa oli ehkä ihan aiheellisia, mutta mitä sitte jos joku esim tykkää Tauskista? Ei varmaan oo teiltä pois ja aikamoista jos teiän päivän onnistuu noin pienestä pilaa..

Vierailija
38/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se Prinsessa Ruususen häämarssi tai mikä liekään, mikä soitetaan kun morsian astelee kirkon käytävää. Se on niiiiin kulunut että on jo korni.

 

Koko prinsessahäät-teema on kärsinyt inflaation kun juuri näissä satuhäissä haetaan kohupareja naimisiin ja sitten revitellään otsikoita kun morsiamella on jo lapsia eri miesten kanssa tai pariskunta eroaa puolen vuoden päästä. Siinä tulee vaan mieleen että kuka täysjärkinen nyt enää naimisiin menisikään? Mikä on harmi, koska jonkinlainen riitti ja juhla rakkaudelle pitäisi ihmisen elämässä olla! Mikä olisi sopiva juhla nykyajan pareille, jotka jo asuvat yhdessä, joilla on lapsia jo mutta haluavat osoittaa elävänsä elämänsä rakkautta?

Vierailija
39/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En haluaisi, että häissäni isäni luovuttaisi minut miehelleni. Mutta sitä kyllä voisin harkita pilke silmäkulmassa, että äiti taluttaisi alttarille :)

Tai jopa että itse olen alttarilla valmiina ja mies luovutetaan minulle, sekin vois olla kivaa.

Vierailija
40/212 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 23:18"]Morsiamen luovutus. Iskee aina uskomaton myötähäpeä, kun pari on asunut yhdessä vuosikaudet, on yhteisiä lapsia jne ja sitten isä luovuttaa 35+ morsmaikun. Vielä pahempi on jos isä ei syystä tai toisesta voi luovuttaa morsianta, vaan luovuttajaksi otetaan isoisä tai veli tai kummisetä tai jopa oma poika.

[/quote] Ymmärrän pointin, mutta isäni luovutti minut (vaikka oli lapsia, pitkä suhde) koska Se oli hänen toiveensa ja hänelle tärkeää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kolme yksi