Lue keskustelun säännöt.
Pakenin taaperoani vessaan :/
12.04.2014 |
Melkein 3-vuotias taaperoni imee minusta mehut! Aamusta iltaan piinaa eikä lopeta edes nukkumaanmenoaikana. Seuraa ja vainoaa minua klo 23-24 asti. Nukutus/sänkyyn palautus vie aikaa tunnin, parikin. En jaksa.
Sanoin, että menen kylpyhuoneeseen. Toivoin, että lapsi rauhoittuisi sänkyynsä. Aikani kylpyhuoneessa oltuani, tulin pois sieltä. Lapsi tuli taas perääni.
Komennan koko ajan takaisin sänkyynsä. Itkee ja kiukuttelee. Haluaa vettä ja potalle monta kertaa, vaikka vasta hetki sitten kävi.
Lopulta lukitsin oman makuuhuoneeni oven. Sinne ei ole asiaa enää! Lukitsin ruuvimeisselillä kylpyhuoneen oven. Sinnekään ei tarvitse mennä. Pakenin itse vessaan ja lukitsin oven perässäni ja käskin viimeisen kerran sänkyynsä. Toivottavasti
:/ Nyt istun vessassa jakkaran päällä ja odotan, että lopettaisi sängyssä pyörimisen. Ei itke... Mä en jaksa tätä joka iltaista nukutushippaa! "Supernänni" haistakoon pitkär. Ei kaikki lapset lopeta juoksemista parissa yössä. Ja minä en jaksa kuukaudesta toiseen joka ilta palauttaa sänkyyn 50-100 kertaa... 1-2 tuntia. Lapsikin pitää pilkkanaan ja tulee seisomaan eteeni, että tässä mä oon taas. Vie minut takaisin sänkyyn. En vie! Enkä todellakaan laita pois potkittua peittoa päälle kuin korkeintaan pari kertaa.
Kommentit (58)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 23:19"]
Lapsi pompottaa. Tutun pirunriivaamat tekee just samaa, kauhea show tuo nukkumaanmeno. On pissahätä ja jano ja jalkoja särkee ja joka ilta jotain keksitään. Surullisinta on, että vanhemmat menevät mukaan tähän naurettavaan ralliin eivätkä pistä peliä poikki ja näytä kuka määrää.
[/quote]
Supernanny linjoilla?! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko sitä perhettä jonka esikoinenkin saa mennä puolen yön jälkeen nukkumaqn kun vanhemmilla on vanhemmuus hukassa ja ei uskalleta ottaa lapsista vastuuta? Piilottele ja lymyile rauhassa vessassa, lapsi pitää sua tollona...
Sairasta. Päästätkö sitä pikkuista edes silloin viereen jos näkee painajaista tai on kipeä? Miten voi äiti olla noin julma noin pienelle? Läheisyys on elinehto tuossa iässä. Erityisesti yöllä ja pimeässä pieni lapsi kaipaa vanhemman läheisyyttä, on sadistista pakottaa noin pieni yksin omaan huoneeseen.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 23:16"]
"Piinaa aamusta iltaan..."?? Annatko lapsellesi lainkaan vapaaehtoista läheisyyttä ja huomiota? Eli PYYDÄTKÖ koskaan syliin ja osoitat, että sinä HALUAT olla hänen kanssaan? Jos lapsi saa riittävästi huomiota ja läheisyyttä vanhemmaltaan, tuskin käyttäytyy "piinaavasti".
[/quote]
Mä kyllä vähän ymmärrän sitä, jos joku äiti kokee välillä lapsen läheisyydenkaipuun piinaavaksi...
Mulla on alle kolmevuotias lapsi, joka on ihan vauvasta asti ollut hirveän sylinkipeä. Ei siinä mitään, sylissä on pidetty ja tykkään siitä kyllä. Mutta välillä se oikeasti tuntuu myös hirveän kahlitsevalta! Jouduin uuden raskauden myötä lopettaa kaikki harrastukseni, ja yhtäkkiä mulla ei ollutkaan niitä 2-3 hetkeä viikossa, jolloin pääsin pois kotoa tuulettamaan päätäni. Jatkvua huono oli kiristi pinnaa myös. Lapsen jatkuva läheisyydenkaipuu alkoikin tuntua ahdistavalta. No, onneksi pääsin pari viikkoa sitten päiväksi yhteen tapahtumaan ja nyt tällä viikolla mun vanhemmat ottivat lapsen kahdeksi yöksi yökylään. Ja ennen kuin joku tulee sanomaan, mies kyllä hoitaa lasta myös.
Lapsen läheisyydenkaipuu voi siis tuntua välillä painostavaltakin, vaikka normaalisti sylittely tuntuisi mukavalta.
Aika pahalta kuullostaa tilanne ja molempien osalta :(
Ulkoiletteko riittävästi? Meidän muksuja ei saa nukkumaan jos ei ole ulkoiltu ja liikuttu tarpeeksi eli vaikka itseä ei ulkoilu aina nappaisi niin itselleen tekee palveluksen jos ulos vaan menee.
Nukutaanko päiväunia? Ne lyhyeksi tai ainakin hyvin aikaseksi jos ei kokonaan pois.
Ja niinhän sitä sanotaan että siitä mistä puute päivällä niin se otetaan yöllä eli paljon huomioo ja yhdessä tekemistä päivällä.
Oma 4v on tällä hetkellä tosi ripustautuva, on kyllä hoidossa sisaruksen kanssa kun itse työssä mutta en meinaa päästä roskia viemään ilman itkua kun äidin kanssa pitäis saada olla ihan kokoajan, jos vapaalla tai saraana että ollaan koko päivä yhdessä niin vielä pahempaa on että menisin jonnekin ilman häntä, raskasta! Mutta onneksi yöt menee hyvin ja nukahtaa nopeesti jos vaan riittävästi ulkona ja liikuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"emonkaipuu", nimenomaan sitä se on. Yksinjääminen on evolutiivisesti kuolemantuomiota vastaava tunne noin pienelle. Ja joku ääliö ei ymmärrä mistä on kyse, vaan luulee että lapsi on "hankala".
Kamalaa lapsen kannalta kun äiti = turva pakenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko syytä pyytää perheneuvolasta apua tilanteeseen, jos on kerran pidemmän aikaa jatkunut? myös neuvolalla on perhetyö, joka ei ole lastensuojen perhetyötä. et varmaan itse edes tajua miten oudolta tuo muiden äitien silmiin näyttää. sinä olet aikuinen, 3v. ei ole taapero vaan leikki-ikäinen ja sinä päätät milloin hän menee nukkumaan eikä 3v. itse. nyt näyttää siltä, että 3v. on teillä pomo etkä sinä.
4 oli ap. Ei onnistu nukkumisen teeskentely. Alkaa hyppiä päälläni, vääntää päätäni hänen suuntaansa. Enkä todellakaan halua että nukahtaa viereeni. En halua, että alkaa vaatia viekkuun joka ilta.
Voi ei, nyt se tuli taas huutamaan oven taakse... raahaa tuolia avatakseen makuuhuoneen säpin. Luulee että olen siellä. Saatana.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten jaksaa valvoa näin pitkään? Nukkuuko päikkärit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi mikä äiti!! Ls-ilmoituksen paikka? Toi kirosana tossa viestisi lopussa oli julma. Kai se lapsraukka nyt paniikissa yrittää saada yhteyden äitiin, keinolla millä hyvänsä. Unirytmi ihan sekasin. Tähän aikaan pakoilet lastasi ja aiheutat hänelle pelkoa? Hae apua!!
Kyllä mäkin suosittelen sitä vieressä nukutusta. Jos lapsi vaatii viereen joka ilta, se todennäköisesti tarkoittaa sitä, että lapsi tarvitsee sitä vieressä olemista. Meidän lapsonen alkaa joskus myös riehua nukutustilanteessa, mutta mä sanon hänelle, että jos et ole nätisti, äidin on pakko mennä pois.
Terv. se edellisen sivun toisinaan läheisyydenkaipuusta ahdistuva äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekis mieli tulla hakemaan se lapsiparka meille. Käy todellakin sääliksi.
Lopettakaa ap:n haukkuminen, se ei auta mitään! Nyt ap kokoat itsesi, menet rauhassa lapsen luo, halaat ja jännät sänkyyn, puhut rauhoittavasti ja hellästi. Lapsi sänkyyn, istu lattialle ja silittele lapsi uneen.
Huomenna, kun olette molemmat levänneet, mietit etukäteen toimintatavat iltaa varten.
Lapselle aktiivinen päivä, extrapaljon huomiota ja positiivista palautetta. Ennakoitava rytmi ja iltarutiinit. 3-vuotiaan kanssa voit tehdä myös jo jotain sopimuksia esim. tarra jos pysyy kiltisti omassa sängyssä.
Itse kannatan myös nukuttamista: läsnäoloa ja turvallisuuden tunteen vahvistamista. Nukuttamisesta ei tarvitse tulla tapaa, vaan kun saat illat rauhoittumaan niin, voit luopua siitäkin hiljalleen jos et enää halua tehdä sitä.
Ja päiväunia pitää rajoittaa!
Tsemppi ap! Suurin osa meistä äideistä on kokenut saman.
Lopettakaa ap:n haukkuminen, se ei auta mitään! Nyt ap kokoat itsesi, menet rauhassa lapsen luo, halaat ja jännät sänkyyn, puhut rauhoittavasti ja hellästi. Lapsi sänkyyn, istu lattialle ja silittele lapsi uneen.
Huomenna, kun olette molemmat levänneet, mietit etukäteen toimintatavat iltaa varten.
Lapselle aktiivinen päivä, extrapaljon huomiota ja positiivista palautetta. Ennakoitava rytmi ja iltarutiinit. 3-vuotiaan kanssa voit tehdä myös jo jotain sopimuksia esim. tarra jos pysyy kiltisti omassa sängyssä.
Itse kannatan myös nukuttamista: läsnäoloa ja turvallisuuden tunteen vahvistamista. Nukuttamisesta ei tarvitse tulla tapaa, vaan kun saat illat rauhoittumaan niin, voit luopua siitäkin hiljalleen jos et enää halua tehdä sitä.
Ja päiväunia pitää rajoittaa!
Tsemppi ap! Suurin osa meistä äideistä on kokenut saman.
Sä ap oikeasti sahaat omaa oksaasi tuolla toiminnallasi. Lapsi roikkuu sinussa siksi, ettet anna hänelle riittävästi läheisyyttä ja aikaa. Oletko lapsen käytettävissä henkisesti päivällä riittävästi, jotta illat eivät ole tuollaista jahtia? Oikeasti, käsi sydämellä? Itse huomaan sen heti nahoissani, jos olen ollut poissaoleva, näprännyt kännykkää lapsien kanssa leikkimisen ja huomioimisen sijaan jne. Ripustautuminen alkaa heti. Kuulostaa että teill tilanne on täysin eskaloitunut ja sinun on jo vaikea tuntea rakkauden tunteita pientä lastasi kohtaan ja koet hänet vain rasitteena. Surullista :(
Olenko ainoa jonka mielestä tämän palstan lynkkausmeininki on järkyttävää?
Uupunut äiti jolla on hermot menneet tulee avautumaan ja täällä vain haukutaan?!?
Missä on tsempit ja hyvät neuvot, vertaistuki (oletan että suurin osa täällä palstailevista on itsekin vanhempia).
Itselläni on kolme lasta ja muistan todellakin mitä pienen lapsen nukuttaminen joskus oli! Aivan kamalaa! Onneksi tuo vaihe ei kestä kauaa ja meilläkin on jo vuosia nukahdettu itsekseen omiin sänkyihin.
Tiedän et tämä neuvo voi viedä ojasta allikkoon, mut meillä toimi vuotta nuoremman kanssa. Illalla iltahommien jälkeen sammutetaan kaikki valot ja telkkarit ym, ja mennään yhdessä nukkumaan ja mä esitin ekat illat ihan nukkuvaa. Eli äiti tulee kanssa nukkumaan viereen, joten ei tarvitse enää juosta sinne tänne. Meillä lyheni 1h+ jokailtainen nukutus alle kymmeneen minuuttiin. Hoksasin koko homman puolivahingossa, kun nukahdin muksua nukuttaessa, ni se kävikin nukkumaan viereen.
Mut ei mullakaan tulisi enää mieleenkään kokeilla tota supernanny tekniikka, kun oma toimis noin hyvin :)