Lue keskustelun säännöt.
En pysty opiskelemaan ahdistuksen takia
12.04.2014 |
Pääsin kouluun... Nyt ahdistaa. Oon hyvilläni että pääsin mutta kauhea ahdistus, tuntuu että sydän pompahtaa rinnasta ulos. Tää tulis olemaan mun eka ammatti. En ole 5vuoteen opiskellut. Oon syrjäytyny ja mua pelottaa mennä nyt kouluun, pelottaa ihmiskontaktit ja kaikki.
Ei helvetti.. Miten selviän? Onko täällä ketään samassa tilanteessa olevia tai jotka on olleet joskus samassa jamassa?
Sydän hakkaa, kädet hikoaa, suuta kuivaa, hiki virtaa, tuntuu että pökerryn.. Tuollasia tuntemuksia tulee kun koulupäivä lähestyy.
Kommentit (38)
Terapiaan, nuo ajatukset on täysin sinun omiasi ja omien aivojesi tuotteita --> vain sinä voit oppia ajattelemaan uudella tavalla ilman paniikkia. ( tai hyväksyen sen, että paniikki tulee ja menee muttei estä elämistä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se menee jossain vaiheessa ohi kun jaksat vain ponnistella ensimmäisen vuoden tai vuodet koulussa vaikka kurssit ottaisivatkin koville. Älä murehdi etukäteen esitelmiä tai muuta sellaista. Ne menee sitten omalla painollaan aikanaan. Eivät ne muut opiskelijat sinua syö.
Et sä oo enää syrjäytynyt kun sait opiskelupaikan. Ajattele positiivisesti.
Yths, sieltä saa apua.
Olet peloissasi, olet yksin tuntemattoman edessä ja tunnet olosi pieneksi ja avuttomaksi. Mieti miksi näin on.
Miksi koulun aloittaminen saa sinut tietoiseksi omista, hyvin syvälläkin olevista haavoista. Mitä pieni lapsi sisälläsi yrittää sanoa sinulle? Kirjaa ylös nämä tuntemukset, elä ne, ja hyväksy ne. Vain se auttaa päästämään irti ahdistuksesta.
Ahdistus on nyt turvariepusi. Se estää sinua etenemästä, sillä niin pahalta kuin ahdistus tuntuukin, se on sinulle tuttu ja turvallinen olotila. Miksi näin on?
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 17:40"]
Yths, sieltä saa apua.
Olet peloissasi, olet yksin tuntemattoman edessä ja tunnet olosi pieneksi ja avuttomaksi. Mieti miksi näin on.
Miksi koulun aloittaminen saa sinut tietoiseksi omista, hyvin syvälläkin olevista haavoista. Mitä pieni lapsi sisälläsi yrittää sanoa sinulle? Kirjaa ylös nämä tuntemukset, elä ne, ja hyväksy ne. Vain se auttaa päästämään irti ahdistuksesta.
Ahdistus on nyt turvariepusi. Se estää sinua etenemästä, sillä niin pahalta kuin ahdistus tuntuukin, se on sinulle tuttu ja turvallinen olotila. Miksi näin on?
[/quote]
Emme tiedä, mihin kouluun ap pääsi. Kaikki eivät saa käyttää YTHS:n palveluita.
Alku on pahin, sitten se helpottaa.
Jos tuntuu ihan mahdottomalta, niin pyydä lääkäriltä sellaista propral-merkkistä lääkettä, joka poistaa jännitysoireet muutamiksi tunneiksi. Eli vaikka sinua jännittääkin, niin toiset eivät sitä huomaa koska sydän ei jyskytä, kädet ei tärise, ääni ei värise, naama ei punoita etkä hikoile kuin pieni possu.
Sitten vaan tsemppaat itsesi läpi ekan päivän, vaikka hammasta purren. Mietit muutaman jutun valmiiksi, mitä voit kertoa itsestäsi. Heti aluksi ei tarvitse olla mitenkään överisosiaalinen, kaikki vähän jännää ekaa päivää ja tunnustelee minkälaista porukkaa on mukana.
Sä pystyt siihen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahoittelen. Jos yths ei ole oikea taho niin ehkä joku muu apu järjestyy koulun kautta. -5
Ap, käy myös tutustumassa Suome Mielenterveysseuran Vahvistamo-sivustoon:
http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo
Ja muista, että et ole yksin. Yllättävän monella on joko joskus ollut tai on parhaillaan mt-ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella monella ihmisellä on ollut jossain vaiheessa elämäänsä jännitystä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Siitä pääsee ajanmyötä kyllä yli kun vain menee kouluun ja osallistuu sosiaaliseen elämään.
Beetasalpaajia kehiin!. Se ei vie jännitystä pois, mutta se estää pulssin kohoamisen ym jännityksen oireet. Turvallinen lääke jota saa kaikilta lääkäreiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla mitään lääkitystä ja hoitosuhdetta? Jos ei, niin nyt on se hetki, kun hoidat ne kuntoon... Muuten jätät opinnot väliin, kun et voi, kun ahdistaa.
Mua siis pelottaa sen takia mennä kouluun, koska mua on ala ja yläasteella peruskoulussa kiusattu. Lisäksi yhdessä ammattikoulussa oli myös jonkin sortin nälvimistä. Mulle on jääny kauhea pelko koulumaailmasta. Pelkään, että sama toistuu ja toistuu, ihan sama minne kouluun ikinä menenkään, aina joku jossain jollain tavalla kuitenkin kiusaamassa.
Toki oon myös muutenkin luonteeltani enemmän sellainen introvertti enkä kauheen sosiaalinen. Pystyn juttelemaan kyllä ihmisten kanssa mutta en oma aloitteisesti hakeudu koskaan mihinkään ihmismassoihin ja kaikenlaiset juhlat ja muut tilaisuudet on ehdoton EI.
Lääkkeitä kohtaan oon hirveän ennakkoluuloinen, en halua pumpata itteeni myrkkyjä. Vihaan lääkkeitä. Haluan pärjätä ilman niitä. Tietty oon valmis hankkimaan jonkinlaisen lääkityksen edes aluksi, jos tuntuu ihan tosissaan ettei tästä tule mitään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin että hyväksy inhimilliset tunteesi. Ei kuulosta mitenkään täysin epätavalliselta nuo oireesi ison elämänmuutoksen edessä.
Eihän siellä tarvitse olla muiden kanssa tekemisissä jos ei halua. Voit olla ihan rauhassa jos haluat. Istu vaikka takarivissä jos hermostuttaa. Pikkihljaa se turha ahdistus siitä katoaa. Ja muista, sinä olet menossa opiskelemaan sinne, etkä mitään ystäviä etsimään. Keskity vain niihin opintoihisi. Jos tarvitset esiintymistä varten jotain pienta apua, niin sitten nuo beetasalpaajat ovat hyviä.
Olen ollut samassa tilanteessa. Olin monta vuotta työttömänä ja istuin yksin kotona. Hyvä jos kauppaan uskalsin enää mennä. Ja sitten kun piti mennä kouluun, niin olin ihan paniikissa. Jälkikäteen ihmettelin, että miksi oikeasti jännitin niin paljon. En hirveästi tutustunut ihmisiin siellä koulussa, koska en ole niin seurallinen tyyppi. Sain kuitenkin olla ihan rauhassa ja se riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOs ahdistuskohtaus on niin voimakas että se estää sinua toimimasta, t.s. menemästä kouluun ja pysymään siellä ja/tai olemaan ihmisten kanssa, suosittelen että haet apua lääkäriltä terveyskeskuksesta. Jos nuo ehdot täyttyvät (ahdistus estää opiseklun/ihmisuhteet), ei ole liioiteltya pyytää lähetettä (sen tekee tk-lääkäri) nuorisopsykiatrian poliklinikalle. HAE APUA, SITÄ ON SAATAVILLA.
T. Lääkäritäti
Onko koulussa joku opettaja jonka kanssa voisit keskustella. Olisi hyva etta opettaja(t) tietaa ongelmastasi. Osaavat sitten suhtautua ymmarryksella sinuun kun tietavat tilanteesi.
En oikein uskalla kertoa tästä esim. lääkärille. Pelottaa että ne heivaa mut jonnekin laitokseen?! Olen kylläkin 24vuotias eli en alaikäinen enään, mutta siltikin pelottaa että joudun johki tarkkailuun jollekin osastolle koska oon niin "seko" kun opiskeleminen ahdistaa :(
Ap
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 17:58"]
Mua siis pelottaa sen takia mennä kouluun, koska mua on ala ja yläasteella peruskoulussa kiusattu. Lisäksi yhdessä ammattikoulussa oli myös jonkin sortin nälvimistä. Mulle on jääny kauhea pelko koulumaailmasta. Pelkään, että sama toistuu ja toistuu, ihan sama minne kouluun ikinä menenkään, aina joku jossain jollain tavalla kuitenkin kiusaamassa.
Toki oon myös muutenkin luonteeltani enemmän sellainen introvertti enkä kauheen sosiaalinen. Pystyn juttelemaan kyllä ihmisten kanssa mutta en oma aloitteisesti hakeudu koskaan mihinkään ihmismassoihin ja kaikenlaiset juhlat ja muut tilaisuudet on ehdoton EI.
Lääkkeitä kohtaan oon hirveän ennakkoluuloinen, en halua pumpata itteeni myrkkyjä. Vihaan lääkkeitä. Haluan pärjätä ilman niitä. Tietty oon valmis hankkimaan jonkinlaisen lääkityksen edes aluksi, jos tuntuu ihan tosissaan ettei tästä tule mitään.
Ap
[/quote]
Beetasalpaaja on täysin turvallinen. Ei ole psyykelääke eikä siihen voi jäädä koukkuun. Sitä ei myöskään tarvitse ottaa joka päivä, vain muutama tunti ennen "tositilannetta". Viikonloput ja lomat esim. voit olla ottamatta lääkettä.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 21:03"]
En oikein uskalla kertoa tästä esim. lääkärille. Pelottaa että ne heivaa mut jonnekin laitokseen?! Olen kylläkin 24vuotias eli en alaikäinen enään, mutta siltikin pelottaa että joudun johki tarkkailuun jollekin osastolle koska oon niin "seko" kun opiskeleminen ahdistaa :(
Ap
[/quote]
Ei ahdistuksesta joudu sairaalaan. Et varmaan edes paasisi sinne vaikka pyytaisit. Se ei ole oikea paikka sinulle. Ala suotta pelkaa.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 21:03"]
En oikein uskalla kertoa tästä esim. lääkärille. Pelottaa että ne heivaa mut jonnekin laitokseen?! Olen kylläkin 24vuotias eli en alaikäinen enään, mutta siltikin pelottaa että joudun johki tarkkailuun jollekin osastolle koska oon niin "seko" kun opiskeleminen ahdistaa :(
Ap
[/quote]
Et ole seko. Jännittäminen ja ahdistus on aika tavallista etenkin nuorten kohdalla. Et todellakaan ole ainoa, joka on mennyt lääkärille puhumaan siitä. Tsemppiä.
Voisitko saada jotain lääkitystä vaivaan? Pääsisit pahimman yli ja saisit ammatin. Ihan terveyskeskukseen suosittelen menemään.