Yleisin erojen syy on (naisen harrastama) kahlinta
Väittäisin, että olisi vähemmän parisuhde-eroja jos varsinkin naiset olisivat myötämielisempiä parisuhteen ulkopuoliselle omalle ajalle. Enkä tarkoita panohommia vaan, että jos kummallakin olisi aidosti rentoa mennä vaikka kavereiden kanssa viikoksi etelään, niin kotiin olisi aina kiva palata ja elämä olisi kivempaa. Suurelle osalle naisista vaikuttaa mies olevan suurinpiirtein palvelija jonka velvollisuus on tehdä nainen onnelliseksi ja miehen oma aika on täysin sen vastakohta.
Kommentit (57)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 18:09"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 17:56"]
Tuota..miksi ensin halutaan saada joku "omaksi" ja olemaan yhdessä, kun sitten hetken päästä täytyykin saada olla erikseen ja esim.kavereiden kanssa joka hetki..?
[/quote]
Onko tämä luulosairaus yleinenkin tauti?
Onko joku puhunut JOKA HETKESTÄ?
Vittu mulla palaa päreet ämmien kanssa jotka ei osaa kuin liioitella.
[/quote]
Ja mulla palaa päreet ihmisen kanssa, joka ei osaa lukea rivien välistä vaan tulkitsee tekstin kirjaimellisesti. Jos joku sanoo sinulle vaikkapa "heitätkö mulle yhden veitsen?", sinä kuvittelet että se veitsi pitää todellakin kirjaimellisesti heittää. Vai esitätkö vaan tyhmää, jotta et joutuisi vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin?
Mutta jos tämä helpottaa, niin väännetään toki rautalangasta: Miksi joku haluaa perustaa perheen ja mennä naimisiin, jos kuitenkin mieluummin viettää suuren osan ajastaan ihan muiden ihmisten kanssa? Eikö silloin olisi kannattavampaa seurustella lyhyissä suhteissa ja hankkia vaikka kummilapsia?
Ajatellaan vaikka perhettä, jossa on isä, äiti ja kolme lasta. Molemmat vanhemmat töissä. Yksi lapsi koulussa, kaksi päiväkodissa. Vuosilomaa molemmilla vanhemmilla 5 vkoa, joista pitäisi järjestää lapsille a) kunnollinen loma päiväkodista, b) pienelle koululaiselle seuraa, ettei joudu olemaan koko kesää yksin, c) perheelle yhteistä aikaa ja d) pariskunnalle erittäin tärkeää kahdenkeskistä aikaa.
Miten tuossa tilanteessa irrotetaan molemmille vanhemmille viikko lomaa kavereiden kanssa ilman, että se on a) lapsilta pois heidän joutuessaan olemaan turhaan päivähoidossa pitkiä aikoja ilman lomaa (ja koululainen yksin kotona), b) perheen yhteisestä ajasta pois ja c) parisuhteelta pois? Kuinka moneen etelänmatkaan keskivertoperheellä on vuosittain varaa?
Vaikka kyseessä on vain parista viikosta vuodessa (eikä ihan kaikesta ajasta kuten sinä jankkaat), se aika on oikeasti todella suuri lohkaisu koko perheen yhteisestä ajasta ja haittaa sitä loppuperhettä merkittävästi.
Mielestäni tuollaisen vaatiminen on suoraan sanottuna suurta itsekkyyttä.
Minä luulin että olisi jotakin tutkittua tietoa eikä mutu-alku.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 15:17"]Meillä tuntuu menevän niinpäin, että miehen toki pitäisi saada mennä ja tulla miten haluaa. Milloin on saunailtaa, kalastusreissua yms. Ja ollaankin sovittu, että kummallakin olisi yksi vapaaviikonloppu kuukaudessa (Mielestäni tämä riittää, koska perhe tarvii myös kiireetöntä viikonloppuaikaa) . Usein vaan oma "vapaa aikani" on sitä, että mies menee lapsien kanssa mummolaan yöksi ja minä saan jäädä siivoamaan kotia sillä välin yksin.
sellaista vapaata mulla.
[/quote]
No voi vittu,mikä pakko sinun just sillon on jäätävä siivoamaan?Idiootti!
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 22:30"]
Mä todella toivon, että nää vastaukset on vaan provoja tuon provomaisen aloituksen takia.
Mutta onhan tuo usein myös totta, että jostain syystä se nainen vaatii, että käytännössä kaikki aika pitäisi viettää perheen kanssa. Aina.
Mun puoliso osti ex-vaimolleen ja itselleen viikonloppumatkan Roomaan, hyvät hotellit jne. Varmisti vaimon töistä, että vaimo saa vapaata tuon yllätysreissun ajaksi. Ja isovanhemmat lupautuivat hoitamaan lapsia (4v ja 7v).
Ex-vaimo ilmoitti, että typerä idea, haukkui miehen pystyyn, koska tämä ei halua viettää perheen kanssa aikaa (eivät olleet käyneet kahdestaan kuin joissain muutamissa häissä yms lasten syntymien jälkeen, lomareissuilla kyllä perheenäkin) ja eipä sitten lähtenyt.
Sinne meni rahat ja totta puhuen myös avioliitto, koska juuri tuolla hetkellä mies tajusi, että hän ei ole kuin isä ja lompakko, mutta ei enää aviomies.
Ei uskalla edes ajatella miten ex-vaimo olisi reagoinut, jos mies olisi erehtynyt ehdottamaan reissua kavereiden kanssa...
Tai niin, ei voinut edes ehdottaa, koska ei niitä kavereita käytännössä enää ollut, koska ei jiitä ehtinyt tapaamaan, koska vapaa-aika piti pyhittää perheelle.
[/quote]
Mutta oikeassahan tuo ex-vaimo oli ja teki sinullekin palveluksen!
Hän halusi perhekeskeisen miehen, mutta tajusi ettei ollutkaan naimisissa sellaisen kanssa. Sinä taas halusit menevämmän miehen, mutta sellaista ei ollut vapaana. Ex-vaimo avasi suunsa, jonka ansiosta hän pääsi pois itselleen huonosta avioliitosta, mies pääsi etsimään sellaista naista jonka tahtoi ja sinä sait miehesi!
Mieti miten asiat olisivat nyt, jos ex-vaimo olisikin toiminut toisin ja myötäillyt miehen toiveita, vaikka itse tahtoikin erilaista elämää?
Jokaisen pitäisi olla rohkeasti oma itsensä vaikka toiset eivät omia valintoja ymmärtäisikään, vain sillä tavalla voi tulla onnelliseksi ja löytää itselleen aidosti sopivan puolison!
Siinä sahaa vain omaa oksaansa, jos antaa puolison nauttia "vapaudesta" vaikka oma sydän itkee verta, tai jos menee naimisiin ja perustaa perheen vannoen olevansa ikuisesti läsnä ja tukena, vaikka oikeasti tahtoisikin reissata kavereiden kanssa ja istua iltaa tuopillisen äärellä.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 22:30"]
Mä todella toivon, että nää vastaukset on vaan provoja tuon provomaisen aloituksen takia.
Mutta onhan tuo usein myös totta, että jostain syystä se nainen vaatii, että käytännössä kaikki aika pitäisi viettää perheen kanssa. Aina.
Mun puoliso osti ex-vaimolleen ja itselleen viikonloppumatkan Roomaan, hyvät hotellit jne. Varmisti vaimon töistä, että vaimo saa vapaata tuon yllätysreissun ajaksi. Ja isovanhemmat lupautuivat hoitamaan lapsia (4v ja 7v).
Ex-vaimo ilmoitti, että typerä idea, haukkui miehen pystyyn, koska tämä ei halua viettää perheen kanssa aikaa (eivät olleet käyneet kahdestaan kuin joissain muutamissa häissä yms lasten syntymien jälkeen, lomareissuilla kyllä perheenäkin) ja eipä sitten lähtenyt.
Sinne meni rahat ja totta puhuen myös avioliitto, koska juuri tuolla hetkellä mies tajusi, että hän ei ole kuin isä ja lompakko, mutta ei enää aviomies.
Ei uskalla edes ajatella miten ex-vaimo olisi reagoinut, jos mies olisi erehtynyt ehdottamaan reissua kavereiden kanssa...
Tai niin, ei voinut edes ehdottaa, koska ei niitä kavereita käytännössä enää ollut, koska ei jiitä ehtinyt tapaamaan, koska vapaa-aika piti pyhittää perheelle.
[/quote]
Mutta oikeassahan tuo ex-vaimo oli ja teki sinullekin palveluksen!
Hän halusi perhekeskeisen miehen, mutta tajusi ettei ollutkaan naimisissa sellaisen kanssa. Sinä taas halusit menevämmän miehen, mutta sellaista ei ollut vapaana. Ex-vaimo avasi suunsa, jonka ansiosta hän pääsi pois itselleen huonosta avioliitosta, mies pääsi etsimään sellaista naista jonka tahtoi ja sinä sait miehesi!
Mieti miten asiat olisivat nyt, jos ex-vaimo olisikin toiminut toisin ja myötäillyt miehen toiveita, vaikka itse tahtoikin erilaista elämää?
Jokaisen pitäisi olla rohkeasti oma itsensä vaikka toiset eivät omia valintoja ymmärtäisikään, vain sillä tavalla voi tulla onnelliseksi ja löytää itselleen aidosti sopivan puolison!
Siinä sahaa vain omaa oksaansa, jos antaa puolison nauttia "vapaudesta" vaikka oma sydän itkee verta, tai jos menee naimisiin ja perustaa perheen vannoen olevansa ikuisesti läsnä ja tukena, vaikka oikeasti tahtoisikin reissata kavereiden kanssa ja istua iltaa tuopillisen äärellä.
[/quote]
Totta kyllä tuokin ja olen kyllä onnellinen tuosta miehestä, on kuin luotu mulle ja luultavasti osansa siihen tekee myös tuon ex-vaimon kanssa vietetyt vuodet :)
Meillä menee niin että jos mies on kotona lasten kanssa kun minulla on omaa aikaa niin lapset jää kyllä kokonaan hoitamatta ja tekevät mitä sattuu ja siivo on myös 3 kertanen kun mies ei osaa katsoa lasten perään.. Oven kun kiinni laitan mies istahtaa tietsikalle tai pleikkarin eteen ja kun minä tulen kotiin esim 2h päästä on koko sotku minun hoidettavana, et eipä paljoo huvita jättää lapsia omanonnensa nojaan.. Ja jos asiasta mainitsee niin vastaus kuuluu et miksi aina nalkutat.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 22:56"]
Meillä menee niin että jos mies on kotona lasten kanssa kun minulla on omaa aikaa niin lapset jää kyllä kokonaan hoitamatta ja tekevät mitä sattuu ja siivo on myös 3 kertanen kun mies ei osaa katsoa lasten perään.. Oven kun kiinni laitan mies istahtaa tietsikalle tai pleikkarin eteen ja kun minä tulen kotiin esim 2h päästä on koko sotku minun hoidettavana, et eipä paljoo huvita jättää lapsia omanonnensa nojaan.. Ja jos asiasta mainitsee niin vastaus kuuluu et miksi aina nalkutat.
[/quote]
Miksi ihmeessä teit lapsia edesvastuuttoman ääliön kanssa?
Mun miehellä ainakin on sen verran fiksu äiti, että oli jo poikansa opettanut sisäsiistiksi. Toisaalta, enpä mä mitään uusavutonta laiskamatoa viitsisikään katsella.
Luin otsikon ja luulin, et täällä puhutaan s/m:sta. Kyllä miehetkin tykkää kahlitsemisesta sängynpäätyyn, tän ihmeen meinasin tulla kertomaan.
Mut tää olikin taas yksi lassukkaketju, jossa tietyntyyppiset miehet haaveilevat naisen kahlinnasta kettingillä hellaan tai lämpöpatteriin, jotta mies saa liehuta ympäriinsä ja leikkiä ikuista teinaria. Ja halusta elää turistina omassa kodissaan, passattuna ja palveltuna, eikä saa maksaa paljoa.
Oikeasti: nämä miehet olisivat onnellisia toisen miehen kanssa. Seksistä ei kumpikaan kieltäytyisi koskaan, ei olisi lapsia viemässä energiaa ja huomiota ja kämppä saisi olla ihan missä kunnossa tahansa, kumpaakaan ei hiertäisi. Tosin puolison turpaanveto ehkä hieman vaikeutuisi, kun se toinen saattaisi vetää pataan vielä pahemmin. No, mikään suhde ei ole vapaa miinuksista...eli taas tultiin tähän, voi kelvoton, kun kaikissa ihmissuhteissa pitäisi vttusaatana tehdä jotain myönnytyksiä ja kompromissejä.
Sanokaa jyrkkä EI ihmissuhteille, niin maailma paranisi kerralla melkoisesti, eikä tartteisi täällä vonkua.
Kummallakin pitää olla myös omia juttuja ettei koko aikaa olla yhdessä. Avioerojen syitä on monia, väkivalta, raha, puhumattomuus, kasvettu erilleen, välinpitämättömyys, seksin vähyys jne
Onko ap anoppi? Hieman kuulostaa siltä, että pelkää miniän "kahlitsevan" poikansa.
Toisen oma juttu on toiselta pois siinä vaiheessa kun talossa on 24h vahdittavia pikkuipanoita.
PS. News flash: Miehet alkavat viihtyä kotosalla 45 v ylöspäin kun kotona ei enää tartte tehdä mitään ... Vaan siinä vaiheessa vaimo nostaa kytkintä, luo uraa, löytää paremman rakastajan eikä enää ole kenenkään piika koskaan... Mies voi itkeä perään, mutta se on pelkkä säälittävä reppana, eikä herätä vaimossa enää tunteen puolikastakaan, reppanaa ei jaksa edes vihata. Sitten se ruinaa yhteiselle perhelomalle, mutta kukaan perheestä ei halua äijän kanssa minnekään... Paitsi avioeropapruja allekirjoittamaan ...
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 23:09"]
Kummallakin pitää olla myös omia juttuja ettei koko aikaa olla yhdessä. Avioerojen syitä on monia, väkivalta, raha, puhumattomuus, kasvettu erilleen, välinpitämättömyys, seksin vähyys jne
[/quote]
En tiedä olemmeko minä ja lähipiirini jotenkin poikkeavia, mutta kenellekään tutuistamme ei ole koskaan tullut ongelmia siitä, että perheellä tai puolisoilla olisi liikaa aikaa yhdessä... Miten monessa suomalaisessa perheessä oikeasti ongelma on siinä, että ollaan liikaa yhdessä? Jos jo pelkästään työ, työmatkat ja pakolliset kaupassa käynnit ym. vievät hereilläoloajasta leijonan osan, miten ihmeessä yhdessäolosta voisi tulla sellainen rasite suhteelle, että siitä pitäisi aktiivisesti pyrkiä eroon?
Minusta tuntuukin aika ihmeelliseltä korostaa sitä, miten on tärkeää olla pois perheen luota, kun omien kokemusten mukaan tärkeää on nimenomaan pyrkiä olemaan mahdollisimman paljon perheen ja puolison kanssa.
Omassa lähipiirissäni parhaiten voivat ne perheet, joissa molemmat vanhemmat ovat illat kotona perheen kanssa ja viettävät lomat yhdessä, kun taas huonoiten menee niillä, joissa perheaikaa on vähän ja omia menoja paljon.
Mutta ehkä me tosiaan olemme poikkeavia?
Siksi niin moni nainen jättää miehensä. :D
Voisiko joku omien lomien kannattaja nyt vihdoinkin selittää, miten tuo käytännössä järjestetään? Siis ilman, että lapset tai puoliso joutuvat kärsimään! Vai oliko ajatus pohjimmiltaan se, että vaimon ja lasten on hyväksyttävä x määrä harmia, jotta mies pääsee rellestämään..?
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 13:13"]
Väittäisin, että olisi vähemmän parisuhde-eroja jos varsinkin naiset olisivat myötämielisempiä parisuhteen ulkopuoliselle omalle ajalle. Enkä tarkoita panohommia vaan, että jos kummallakin olisi aidosti rentoa mennä vaikka kavereiden kanssa viikoksi etelään, niin kotiin olisi aina kiva palata ja elämä olisi kivempaa. Suurelle osalle naisista vaikuttaa mies olevan suurinpiirtein palvelija jonka velvollisuus on tehdä nainen onnelliseksi ja miehen oma aika on täysin sen vastakohta.
[/quote]
Hys, etkö tiedä, että tällä palstalla ei saa koskaan sanoa,että nainen voisi olla syypää mihinkään. Palstan mukaanhan miehet ovat sikoja ja syyllisiä ihan kaikkeen, nainen on vain viaton miesten pahuuden uhri.
Tilastollisesti se on useammin nainen, joka lähtee ja haluaa eron. Miehelle kelpaisi normielo ja -arki.
Mä todella toivon, että nää vastaukset on vaan provoja tuon provomaisen aloituksen takia.
Mutta onhan tuo usein myös totta, että jostain syystä se nainen vaatii, että käytännössä kaikki aika pitäisi viettää perheen kanssa. Aina.
Mun puoliso osti ex-vaimolleen ja itselleen viikonloppumatkan Roomaan, hyvät hotellit jne. Varmisti vaimon töistä, että vaimo saa vapaata tuon yllätysreissun ajaksi. Ja isovanhemmat lupautuivat hoitamaan lapsia (4v ja 7v).
Ex-vaimo ilmoitti, että typerä idea, haukkui miehen pystyyn, koska tämä ei halua viettää perheen kanssa aikaa (eivät olleet käyneet kahdestaan kuin joissain muutamissa häissä yms lasten syntymien jälkeen, lomareissuilla kyllä perheenäkin) ja eipä sitten lähtenyt.
Sinne meni rahat ja totta puhuen myös avioliitto, koska juuri tuolla hetkellä mies tajusi, että hän ei ole kuin isä ja lompakko, mutta ei enää aviomies.
Ei uskalla edes ajatella miten ex-vaimo olisi reagoinut, jos mies olisi erehtynyt ehdottamaan reissua kavereiden kanssa...
Tai niin, ei voinut edes ehdottaa, koska ei niitä kavereita käytännössä enää ollut, koska ei jiitä ehtinyt tapaamaan, koska vapaa-aika piti pyhittää perheelle.