Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse

Vierailija kirjoitti:

On tää kyllä väsyttävää. Itsellä luvassa ylihuomenna 9.haastattelu tässä 5 kuukauden aikana. Olen vaan niin väsynyt tähän stresssaamiseen ja noin 40 kielteiseen vastaukseen. Ei vaan jaksa enää haastattelustakaan sen kummemmin innostua. Ei mikään unelmaduuni, mutta parempi tuokin olisi kuin tämä pitkittyvä työttömyys..miten nousta tämän työnhaku väsymyksen yläpuolelle ja yrittää olla kyynistymätta..?

Sun pää räjähtäis jos oisit mun kengissä, jouluukuu + tammikuu, yhteensä 19 haastattelua mulla. Ja edelleen oon työtön.

T: Merkonomi

Joo siis ei työttömänä ole suurin osakaan kellä ei ole mielenkiintoa. Itse olin työtön koska ei ollut töitä enkä löytänyt uutta työtä, omalta alalta. Paikkoja ei ollut tai en saanut paikkaa vaikka yritin.

Vierailija kirjoitti:

On omaehtoista työttömyyttä ja on vastentahtoista työttömyyttä. Osa nauttii työttömyydestä ja osa ei.

Itse osaisin nauttia. Jos olisi varaa, jäisin välittömästi pois työelämästä. Ei minua muiden mielipiteet hetkauttaisi, koska viihdyn paremmin yksin. Saisi tosin olla rahaa niin paljon, ettei tarvitsisi edes hakea mitään tukia ja olla valtiovallan kyykytettävänä.

Tämä. Samaa mieltä.

T. Olin vastentahtoani työtön mutta pystyin nauttimaan -ottamaan siittä positiiviset puolet- mikä olisi jokaiselle tärkeää ja nauttimaan siittä. Käytin ajan hyödyksi nauttimalla, kuten tekemällä asioita mitä työelämässä koko päivä työtä tekemällä en ikinä ehtinyt tai kerinnyt. Lenkkeilin, sienestin, kävin uimassa, piirtelin, katsoin leffoja, vietin yöttömiä öitä leffoja katsellen ja karkki mussuttaen ja nauttien siittä että voin elää hetkessä ja nauttia juuri siittä hetkestä suorittamatta asioita aina. Rentouduin ja olin hyvillä mielin vaikka rahat olivat vähissä. Luotan että elämän ilo lähtee itsestä, vaikka rahaasiar tuokin välillä stressiä. Ihan kiva oli välillä myös hengähtää näin jälkikäteen miettien, olin edellisessä työssäni jo niin melkein burn out.

Eräs ihminen jaksoi joskus paasata, miten työttömät ovat laiskoja vetelehtijöitä ja työttömyys on vain itsestä kiinni. Sitten hän kohtasi työttömyyden ensimmäistä kertaa yli 30 vuoden työuran jälkeen. Niin se mieli vaan muuttui kun huomasi, miten maailma on muuttunut, eikä kelpaa enää mihinkään. Oli sen verran ahkera tyyppi, että palkkaisin hänet työntekijäksi omaan yritykseeni, jos sellainen olisi. 

Lisäksi olen huomannut sen, että työpaikka ei kerro ihmisen ahkeruudesta yhtään mitään. Liian monella työpaikalla on ihmisiä, jotka eivät tuota yritykselle juuri mitään. Silti he saavat olla töissä pahimmillaan vuodesta toiseen nukkuen aivan kirjaimellisesti työpöytänsä ääressä. Luulin joskus nuorena ja mitään näkemättömänä, että työpaikan saavat vain kovat työntekijät, mutta kyllä se on sittenkin ihan sattumankauppaa. 

Vierailija kirjoitti:

Eräs ihminen jaksoi joskus paasata, miten työttömät ovat laiskoja vetelehtijöitä ja työttömyys on vain itsestä kiinni. Sitten hän kohtasi työttömyyden ensimmäistä kertaa yli 30 vuoden työuran jälkeen. Niin se mieli vaan muuttui kun huomasi, miten maailma on muuttunut, eikä kelpaa enää mihinkään. Oli sen verran ahkera tyyppi, että palkkaisin hänet työntekijäksi omaan yritykseeni, jos sellainen olisi. 

Lisäksi olen huomannut sen, että työpaikka ei kerro ihmisen ahkeruudesta yhtään mitään. Liian monella työpaikalla on ihmisiä, jotka eivät tuota yritykselle juuri mitään. Silti he saavat olla töissä pahimmillaan vuodesta toiseen nukkuen aivan kirjaimellisesti työpöytänsä ääressä. Luulin joskus nuorena ja mitään näkemättömänä, että työpaikan saavat vain kovat työntekijät, mutta kyllä se on sittenkin ihan sattumankauppaa. 

Tässä oli jotenkin niin paljon totuuden siementä ja samoja havahduksia itsellekin tullut. Yhä suuremmissa määrin olen nähnyt sen, että läheskään aina ne osaavimmat tai ahkerimmat eivät tule valituiksi. Vaan ennemmin jonkun työssä olevan tai peräti valitsijan tuttu tai tutun tuttu tai sitten joku muu supliikki/hyvännäköinen ihminen. Valitsemisella ei monestikaan ole tekemistä sen kanssa, että osaavin valittaisiin. Muut seikat painaa enemmän. Tästä päästään siihen, että työllistymisessä loppupeleissä ei ole mahdollista itse vaikuttaa kovinkaan paljon lopputulokseen, koska työnantaja sen aina päättää ja työnantajilla voi olla ihan omat agendansa tai intressinsä miksi he palkkaavat jonkun. Siksi on absurdia syyllistää työttömiä tilanteestaan,jos työtön kuitenkin tekee sen minkä voi eli hakee töitä ja on kouluttautunut jne. Tätä ei vaan usein tunnusteta vaan haukutaan ja syyllistetään sitä työtöntä laiskaksi yhteiskunnan loiseksi mikä on aika absurdia tuon edellä kuvailemani tilanteenkin huomioiden.

Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön

yöttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.

Tuore väitöskirja valottaa pitkäaikaistyöttömyyden ankeaa taustaa. Oulun yliopistossa väitellyt Raija Kerätär arvioi, että työttömistä ainakin 20–25 prosenttia on tosiasiassa työkyvyttömiä tai tuen ja hoidon tarpeessa.

 työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla

Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.

Työ ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Vaikka työttömyys kasvaa,

 Nykytyömarkkinoilla työnantaja haluaa tietysti täyttä vastinetta palkalle. Meillä on silti paljon työtehtäviä, jotka eivät vaadi täyttä työpainosta. Mutta kehitysvammaisten työtoimintaa lukuun ottamatta ei ole järjestelmää, joka mahdollistaisi tällaisen työn, Kerätär sanoo.

Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.

Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.

– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001904063.html

Jep jäädä vs jättäytyä

Työttömäksi ja löytää uusi työ haluten tai sitä vältellen ovat kaksi eri asiaa..

Jos Suomessa vähennetään työtunteja ja asioiden kustannuksia lasketaan, niin hyvinvointi ja elämän laatu paranevat monilla. Tai vaikkapa lisättäisiin loma päiviä normi kansalaisille niin kyllä

Kelpaisi kelle vain. Elämä on elämistä varten ei pelkkää työntekoa tekemättä mitään.. ei se ole elämisen arvoista elämää..

Samaa mieltä?

Tsemppiä ap:lle ja muille työnhakijoille! En lukenut kaikkia viestejä kun ketju on niin pitkä. Olen itse nuorempana kokenut työttömyyden ja sen arvottomuuden tunteen. On hyvä pitää päivän rutiineja yllä, liikkua, nukkua ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja.

Itse aloin muutama vuosi sitten ymmärtää, että tekoäly ja muu automatisointi tulee viemään työt lähivuosina. Onnekseni pidän ihmisten kanssa työskentelystä ja auttamisesta. Opiskelin töiden ohella lähihoitaja tutkinnon. Tämän jälkeen aloitin vielä täydennysopintoja ja saan tästä toisesta koulusta myös ammattinimikkeen.

Kävin eilen katsomassa näillä spekseillä työpaikkoja, löytyi joku 200 paikkaa mihin voisi hakea.

Tarkoitus ei ole kehuskella vaan tuoda esiin se, että on ehkä hyvä miettiä millä alalla on töitä ja tiputtaa rimaa. Ymmärrän, että jos lähden hakemaan nykyisten töiden kaltaisia hommia (toimistotyö, asiantuntija) mulla on vastassa 500 nuorta pätevämpää ihmistä siinä. Tätäkin polkua pääsee töihin. En tarkoita, että kaikkien pitää opiskella juuri sote alaa eikä kaikkia se kiinnosta. Mutta yrittää löytää asioita mitkä kiinnostaa ja missä omat vahvuudet. Myös ulkomaille kannattaa hakeutua, ei Suomeen tarvitse jäädä työttömäksi etenkään jos ei ole perhettä vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ihminen jaksoi joskus paasata, miten työttömät ovat laiskoja vetelehtijöitä ja työttömyys on vain itsestä kiinni. Sitten hän kohtasi työttömyyden ensimmäistä kertaa yli 30 vuoden työuran jälkeen. Niin se mieli vaan muuttui kun huomasi, miten maailma on muuttunut, eikä kelpaa enää mihinkään. Oli sen verran ahkera tyyppi, että palkkaisin hänet työntekijäksi omaan yritykseeni, jos sellainen olisi. 

Lisäksi olen huomannut sen, että työpaikka ei kerro ihmisen ahkeruudesta yhtään mitään. Liian monella työpaikalla on ihmisiä, jotka eivät tuota yritykselle juuri mitään. Silti he saavat olla töissä pahimmillaan vuodesta toiseen nukkuen aivan kirjaimellisesti työpöytänsä ääressä. Luulin joskus nuorena ja mitään näkemättömänä, että työpaikan saavat vain kovat työntekijät, mutta kyllä se on sittenkin ihan sattumankauppaa. 

Tässä oli jotenkin niin paljon totuuden siementä ja samoja havahduksia itsellekin tullut. Yhä suuremmissa määrin olen nähnyt sen, että läheskään aina ne osaavimmat tai ahkerimmat eivät tule valituiksi. Vaan ennemmin jonkun työssä olevan tai peräti valitsijan tuttu tai tutun tuttu tai sitten joku muu supliikki/hyvännäköinen ihminen. Valitsemisella ei monestikaan ole tekemistä sen kanssa, että osaavin valittaisiin. Muut seikat painaa enemmän. Tästä päästään siihen, että työllistymisessä loppupeleissä ei ole mahdollista itse vaikuttaa kovinkaan paljon lopputulokseen, koska työnantaja sen aina päättää ja työnantajilla voi olla ihan omat agendansa tai intressinsä miksi he palkkaavat jonkun. Siksi on absurdia syyllistää työttömiä tilanteestaan,jos työtön kuitenkin tekee sen minkä voi eli hakee töitä ja on kouluttautunut jne. Tätä ei vaan usein tunnusteta vaan haukutaan ja syyllistetään sitä työtöntä laiskaksi yhteiskunnan loiseksi mikä on aika absurdia tuon edellä kuvailemani tilanteenkin huomioiden.

Usein työantaja/rekrytoiva esimies ei edes itse tiedä mitä hakee. Hakemukseen kopioidaan muoti-ilmaisut "haastavaa ja mielenkiintoista" tai "vaativaa ja vastuullista", vaikka kyseessä olisi ihan perustason työ. Joskus ei edes lue minkä parissa se vaativa ja vastuullinen työ tehdään.

Sitten saadaan maisteri tekemään merkonomin töitä. Maisteri ei viihdy, merkonomi jatkaa työttömänä ja pahimmillaan maisterikin sellaiseksi joutuu, kun työsuhde puretaan sopimattomuuden vuoksi koeaikana.

Luin eräältä toiselta palstalta siitä että tietyissä kaupungeissa työllistyy ainoastaan suhteilla, jos suhteita ei ole et tule työllistymään.

Yksi nais merkonomi oli vuosia etsinyt töitä turusta ilman suhteita, mutta ei ollut saanut paikkaa. Tämä nainen muutti toiselle paikkakunnalle ja oli heti työllistynyt.

Olen tämän naisen kanssa samaa mieltä, turussa sulla on PAKKO olla suhteita, muuten tiput pois oravanpyörästä.

@619

Kuinka paljon merkonomin tutkintoa alemmaksi pystyy edes menemään? Itse pidän merkonomin tutkintoa peruskoulun päättötodistuksena. Ja ei sinne kouluun niin vain mennä, pitää hommata rahoitus jos et saa työttömyysturvan kanssa opiskella. Ja laina on aina perseestä, vaikka valmistuisitkin niin suomessa ei ole mikään ala satavarma että työllistyt, ja velka on silti maksettava. Ja työkkäri ei päästä mua opiskelemaan koska mulla on tuore merkonomin tutkinto, olen hakenut koulutuksiin mutta kaikki on evätty. Mun on pakko olla työttömänä, muuta en voi.

on tullut nähtyä miten vakkari työntekijät seisoskelee juoruamassa työajalla keskenään tai räplää kännykkää samaan aikaan kun esim kesätyöläiset juoksee kieli vyön alla että josko ahkeruus palkittaisiin ja saisi enemmän töitä jatkossa.

Näinhän se on, aina ahkerimmat ei todellakaan ole niitä jotka on saaneet vakituisen työn.. monet alkaa just sillon löysäilemään ja laiskotteleen kun vakkari nimike on saatu, nekun tietää että siitä asemasta sua on vaikeampi potkia pihalle

Ja kaikki ei pääse edes noihin kesätöihin näyttämään ahkeruuttaan ja osaamistaan, siihen riittää risainen CV täynnä aukkoja. Työnantajan on helpompi ottaa sellainen kenellä ei ole aukkoja eikä selittämättömiä työsuhteiden purkuja. Ja sitten jos CV on kunnossa niin sitten alkaa naama kierros, jos naama on kunnossa niin sen jälkeen sosiaalisuus.

Huomaatteko miten tämä kaikki kuulostaa missi kisoilta?

Aika huonot mahdollisuudet on työllistyä merkonomin, ja kokoajan vaikeammaksi käy mitä enemmän valmistumisesta kuluu aikaa. Työnantaja luulee ettet muista enää koulutuksesta mitään.

Onko väärin tuntea vahingoniloa AP:n kaltaisia ihmisiä kohtaan? Miksi joidenkin pitää oppia asiat kantapään kautta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ihminen jaksoi joskus paasata, miten työttömät ovat laiskoja vetelehtijöitä ja työttömyys on vain itsestä kiinni. Sitten hän kohtasi työttömyyden ensimmäistä kertaa yli 30 vuoden työuran jälkeen. Niin se mieli vaan muuttui kun huomasi, miten maailma on muuttunut, eikä kelpaa enää mihinkään. Oli sen verran ahkera tyyppi, että palkkaisin hänet työntekijäksi omaan yritykseeni, jos sellainen olisi. 

Lisäksi olen huomannut sen, että työpaikka ei kerro ihmisen ahkeruudesta yhtään mitään. Liian monella työpaikalla on ihmisiä, jotka eivät tuota yritykselle juuri mitään. Silti he saavat olla töissä pahimmillaan vuodesta toiseen nukkuen aivan kirjaimellisesti työpöytänsä ääressä. Luulin joskus nuorena ja mitään näkemättömänä, että työpaikan saavat vain kovat työntekijät, mutta kyllä se on sittenkin ihan sattumankauppaa. 

Tässä oli jotenkin niin paljon totuuden siementä ja samoja havahduksia itsellekin tullut. Yhä suuremmissa määrin olen nähnyt sen, että läheskään aina ne osaavimmat tai ahkerimmat eivät tule valituiksi. Vaan ennemmin jonkun työssä olevan tai peräti valitsijan tuttu tai tutun tuttu tai sitten joku muu supliikki/hyvännäköinen ihminen. Valitsemisella ei monestikaan ole tekemistä sen kanssa, että osaavin valittaisiin. Muut seikat painaa enemmän. Tästä päästään siihen, että työllistymisessä loppupeleissä ei ole mahdollista itse vaikuttaa kovinkaan paljon lopputulokseen, koska työnantaja sen aina päättää ja työnantajilla voi olla ihan omat agendansa tai intressinsä miksi he palkkaavat jonkun. Siksi on absurdia syyllistää työttömiä tilanteestaan,jos työtön kuitenkin tekee sen minkä voi eli hakee töitä ja on kouluttautunut jne. Tätä ei vaan usein tunnusteta vaan haukutaan ja syyllistetään sitä työtöntä laiskaksi yhteiskunnan loiseksi mikä on aika absurdia tuon edellä kuvailemani tilanteenkin huomioiden.

Usein työantaja/rekrytoiva esimies ei edes itse tiedä mitä hakee. Hakemukseen kopioidaan muoti-ilmaisut "haastavaa ja mielenkiintoista" tai "vaativaa ja vastuullista", vaikka kyseessä olisi ihan perustason työ. Joskus ei edes lue minkä parissa se vaativa ja vastuullinen työ tehdään.

Sitten saadaan maisteri tekemään merkonomin töitä. Maisteri ei viihdy, merkonomi jatkaa työttömänä ja pahimmillaan maisterikin sellaiseksi joutuu, kun työsuhde puretaan sopimattomuuden vuoksi koeaikana.

Veit sanat suustani! Haluan tietää mitä työpäivääni kuuluu, mitä vaatimuksia ja toiveita työntekijälle olisi ja mitkä ovat kunkin työntekijän ja esimiesten vastuualueet, en konsernin mainostusta tai tyhjiä fraaseja tyyliin tervetuloa iloiseen joukkoomme tai kysymyksiä siitä missä näen itseni viiden vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin merkonomina sanoa sen verran et puhelinmyyjäksi ei ihan niin vain mennä, olen hakenut kymmeniin eri paikkoihin mutta en ole tullut valituksi. Jos et ole syntyjään supliikki kaveri et tule saamaan puhelinmyyjän paikkaa.

No sitten voi mennä sinne risusavottaan. Lahjansa kullakin.

Sinulla on erikoinen logiikka: jollei sovi fyysiseen työhön kuten risusavottaan, voi mennä puhelinmyyjäksi, ja jollei sovi puhelinmyyjäksi, voi mennä risusavottaan. Ja yrittäjänä kaiken lisäksi.

Mitä työtä sinä teet ja olet tehnyt? Et varmaankaan mitään kovin monimutkaista.

Tarkoitus oli vain osoittaa, että töitä löytyy, jos niitä haluaa tehdä. Oletko itse pyrkinyt metsänhoito- tai myyntitehtäviin vai et?

Tarkoituksesi oli vain soittaa suutasi asiasta, josta sinä et tiedä mitään. Tarkoituksesi oli myös halveerata muita ilman suurta vaivannäköä. Kaiken lisäksi keksimäsi työt ovat nimenomaan sellaisia töitä, joissa ansiot ovat monesta syystä sattuman varassa.

Minä olen ollut yksinyrittäjä kolmanneksen työurastani, joten tiedän, mitä siihen lähtemiseen vaaditaan. Suurella, sanoisinko jopa suurimmalla, osalla työnhakijoista ei sitä ole. Sinulla ei ole, vai mitä?

Tällaiseksi se puhe työttömän kanssa menee. Ehdotetut työllistymismahdollisuudet eivät lopulta kiinnosta häntä yhtään, vaan hänen tarkoituksenaan on vain uhriutua.

Vieraiflija kirjoitti:

Ja viisastelijoille tiedoksi, ei ole tosiaan mitään risusavottaa enää. Kyllä kaikkeen vaaditaan tutkinto. Puhelinmyyjäksikin halutaan nuoria. Kuka muka muutenkaan nykyään ostaa mitään puhelinmyynnistä? Täysin vanhanaikainen työ ylipäätään ja siinä on mahdotonta edetä.

Kuka tulee vaatimaan tutkintoa, jos lähdet poimimaan marjoja tai keräämään käpyjä? Myös vesuria saa käyttää ilman tutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vieraiflija kirjoitti:

Ja viisastelijoille tiedoksi, ei ole tosiaan mitään risusavottaa enää. Kyllä kaikkeen vaaditaan tutkinto. Puhelinmyyjäksikin halutaan nuoria. Kuka muka muutenkaan nykyään ostaa mitään puhelinmyynnistä? Täysin vanhanaikainen työ ylipäätään ja siinä on mahdotonta edetä.

Kuka tulee vaatimaan tutkintoa, jos lähdet poimimaan marjoja tai keräämään käpyjä? Myös vesuria saa käyttää ilman tutkintoa.

Missä sinä sitä vesuria ajattelit käyttää? Raivaustyöt tehdään nykyään raivaussahalla, sellainen jolla voi oikeasti tehdä töitä maksaa noin tonnin ja painaa kymmenisen kiloa. Metsänomistaja maksaa pitkin hampain 35e/h työstä. Työ vaatii erittäin kovaa fyysistä kuntoa. Käytännössä kukaan ei tee raivuutyötä yli kuuden tunnin päiviä.

Käpyjen keruuseen vaaditaan maanomistajan lupa. Että sen verran sopisi sitä tutkintoa olla, että edes ymmärtäisi mitä tässä maassa saa tehdä ja mitä ei.

Tällaiset hyväätarkoittavien hölmöjen neuvot ovat työttömyydessä yksi raskaimpia asioita sietää. Idiootit kuvittelevat, että koska se on työtön, se on myös tyhmä ja tietämätön. Vaikka itse eivät tiedä hevon vittua siitä, miten töitä nykyään tehdään muualla kuin heidän alallaan. Eivätkä tajua, että jos nyt on vaikka vuoden ollut työttömänä, on varmaan moneen kertaan kartoittanut kaikki mahdollisuudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin merkonomina sanoa sen verran et puhelinmyyjäksi ei ihan niin vain mennä, olen hakenut kymmeniin eri paikkoihin mutta en ole tullut valituksi. Jos et ole syntyjään supliikki kaveri et tule saamaan puhelinmyyjän paikkaa.

No sitten voi mennä sinne risusavottaan. Lahjansa kullakin.

Sinulla on erikoinen logiikka: jollei sovi fyysiseen työhön kuten risusavottaan, voi mennä puhelinmyyjäksi, ja jollei sovi puhelinmyyjäksi, voi mennä risusavottaan. Ja yrittäjänä kaiken lisäksi.

Mitä työtä sinä teet ja olet tehnyt? Et varmaankaan mitään kovin monimutkaista.

Tarkoitus oli vain osoittaa, että töitä löytyy, jos niitä haluaa tehdä. Oletko itse pyrkinyt metsänhoito- tai myyntitehtäviin vai et?

Tarkoituksesi oli vain soittaa suutasi asiasta, josta sinä et tiedä mitään. Tarkoituksesi oli myös halveerata muita ilman suurta vaivannäköä. Kaiken lisäksi keksimäsi työt ovat nimenomaan sellaisia töitä, joissa ansiot ovat monesta syystä sattuman varassa.

Minä olen ollut yksinyrittäjä kolmanneksen työurastani, joten tiedän, mitä siihen lähtemiseen vaaditaan. Suurella, sanoisinko jopa suurimmalla, osalla työnhakijoista ei sitä ole. Sinulla ei ole, vai mitä?

Tällaiseksi se puhe työttömän kanssa menee. Ehdotetut työllistymismahdollisuudet eivät lopulta kiinnosta häntä yhtään, vaan hänen tarkoituksenaan on vain uhriutua.

Rauhoitupa nyt ehdotuksinesi, trollihyvä. Minulla on kolme ammattia, joista kahdessa liian pitkä kokemus vaikuttaa työllistymiseen haitallisesti ja joista yksi ei työllistä tällä hetkellä ketään. Yksinyrittäjänä olin ennen koronaa reilut kymmenen vuotta, joten minulla on reilut kymmenen vuotta enemmän yrittäjäkokemusta kuin sinulla. Olisi kiva keskustella kanssasi ihan kasvotusten ja katsoa, mistä tuo trollaamishimo kumpuaa. Vai haluatko kertoa sen tässä anonyymisti?

Maataloustuet ja yritystuet poistettava!

Tuhlailevia ja ilmastollekin haitallisia yritys- ja maataloustukia olisi paras leikata

han ensiksi meidän kannattaa leikata monista tehottomista menoista – esimerkiksi yritystukia ja eläinperäisen maataloustuotannon tukia on karsittava huomattavasti.

Taloustieteilijät ovat lähes yksimielisiä yritystukien leikkaamisen tarpeesta(http://www.ekonomistikone.fi/selva-enemmisto-ekonomisteista-leikkaisi-y…). Yritystuet hidastavat elinkeinorakenteen uudistumista ja vääristävät kilpailua. Niiden myötä työntekijöiden työpanos on tehottomassa käytössä.

Kansallisia(Eli EU:n tukien lisäksi jaettavia) eläinperäisen maatalouden tukia maksetaan Suomessa vuosittain satojen miljoonien edestä. Ylipäätään Suomen maataloustuet ovat maatalouden arvonlisään verrattuna huikeasti kaikkia muita EU-maita korkeammat:

Saavuttaisimme riittävän huoltovarmuuden huomattavasti pienemmällä tukimäärällä. Nyt Suomesta viedään yksin Kiinaan miljoonia kiloja veronmaksajien tukemaa lihaa vuodessa.

https://villeseppala.wordpress.com/2019/02/12/tuet/