Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Työttömänä on jopa enemmän rahaa,kuin työssä käydessä. Palkasta kun maksaa kaikki laskut, niin ei montaa satasta jää!!.
Olen vakavasti harkinnut jääväni työttömäksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kun hoitoala työnnetään alusta alkaen täyteen niitä, jotka eiät alalle sovellu eikä heitä kiinnosta se työ niin työilmapiiri on aivan perseestä.
Itse opiskelin sosiaali- ja terveysalalle AMK - tutkinnon kanssa. Pian kokemusta 2 vuotta ja vaihdan jo alaa 😂 Olen käynyt pääsykokeet alalle ja sain psykan testeistä täydet, olin tosi innoissani, mutta ei ei, johtamisesta lähtien tämä ala on vaan läpimätä ja kun katsoo kollegoita ja heidän katkeruuttaan elämään ja muihin ihmisiin, ja se miten he kohtelevat työkavereitaan, niin tosiaan vaihdan mielelläni muualle tästä uppoavasta laivasta.
Onneksi on vaihtoehtoja. Ei tässä edes pelota oma työttömyys, kun haluaa vaan voida hyvin tässä elämässä ja tuo ala syö kaiken onnen pois.
Haluan onnitella sinua viisaasta päätöksestä! Itse kitkuttelin vuosikausia terveydenhuollon ammatissa, koska ajattelin että pitää olla kiitollinen varmasta työpaikasta, eikä lähteä riskillä vaihtamaan toiselle alalle. Tässä kuitenkin nelikymppisenä alkoi jo terveys mennä, niin pakko oli tehdä se ratkaisu ja lähteä. Nyt olen uuden edessä, ja huomaan jo stressitasojeni laskeneen ja jaksamiseni parantuneen. Jos en enää työllisty uudelle alalle, niin sekin on parempi vaihtoehto kuin kuolla ennenaikaisesti sote-alan uuvuttamana.
Kannattaa pohtia sitäkin, että onko joku muu päässyt pilaamaan maineesi niin, ettet saa töitä. Ilkeät sukulaiset esimerkiksi. Myös joku entinen mt-ongelmainen esimies on saattanut tuhota urasi panettelemalla sinua. Sinusta on voitu tehdä esimerkiksi se mt-ongelmainen, muuten vaan riidanhaastaja (jos olet vaatinut asiallista kohtelua), hankala, alkoholisti laiska tai pedofiili, mikä nyt on vaan tuntunut narsistista hyvältä.
Ongelma on suurin, jos olet introvertti ilman tukiverkostoa. Kannattaa tutkia vaihotehtoja, joissa voi tehdä töitä riippumatta muista ihmisistä. Tutki vaihtoehtoja joissa voit tehdä jotain pientä sovitellulla päivärahalla.
Muuta ulkomaille. Aasia on hyvä paikka etätöitä tekevälle, mutta sitten sinun pitää olla fyysisesti terve (älä luovuta passia pois, että voit tulla Suomeen hätätilanteessa takaisin).
t. pitkäaikaistyötön DI, INTJ-T (Myers-Briggsin mukaan)
Vierailija kirjoitti:
Työttömänä on jopa enemmän rahaa,kuin työssä käydessä. Palkasta kun maksaa kaikki laskut, niin ei montaa satasta jää!!.
Olen vakavasti harkinnut jääväni työttömäksi
😁
Minä saan töissä 3x enemmän rahaa kuin työpaikattomana ja silloinkin piti maksaa laskut eikä mitään jäänyt!
Miksi te valitatte työttömyydestä, itse olen onnellisempi kun saan olla työtön, ei tarvi hukata ainoata elämää jollekki työnteolle josta saa kaiken lisäksi huonon korvauksen. Ei sitä rahaa ja omaisuutta saa mukaan kun lähtö joskus koittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllä ajattelin olla nyt muutaman kuukauden työttömänä ja ottaa rennosti, kun 9 vuoden työsuhde päättyi koronan seurauksena. Olen kuitenkin maksanut koko sen ajan ammattiliiton jäsenmaksua, niin mielestäni mulla on oikeus nauttia niistä rahoista edes vähän aikaa, eikä heti paniikissa etsiä jotain uutta työtä.
Ärsyttää vain kaverit, jotka lähettelee mulle työpaikkailmoituksia. Eiköhän jokainen osaa hoitaa oman töiden etsimisensä itse.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ajattelin olla nyt muutaman kuukauden työttömänä ja ottaa rennosti, kun 9 vuoden työsuhde päättyi koronan seurauksena. Olen kuitenkin maksanut koko sen ajan ammattiliiton jäsenmaksua, niin mielestäni mulla on oikeus nauttia niistä rahoista edes vähän aikaa, eikä heti paniikissa etsiä jotain uutta työtä.
Ärsyttää vain kaverit, jotka lähettelee mulle työpaikkailmoituksia. Eiköhän jokainen osaa hoitaa oman töiden etsimisensä itse.
Eikö se uusi laki tule voimaan maaliskuussa ja työttömän pitää käydä omavalmentajan luona tyyliin parin viikon välein ja valmentaja tyrkyttää kaikkea paskahommia ja kursseja sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työttömänä on jopa enemmän rahaa,kuin työssä käydessä. Palkasta kun maksaa kaikki laskut, niin ei montaa satasta jää!!.
Olen vakavasti harkinnut jääväni työttömäksi
Minä olen työtön, mutta maksoin laskut ja tili on nyt tyhjä. Miksi kukaan ei kertonut, että ei tarvi maksaa laskujalaskuja työttömänä.
Työtön nainen voi aina ryhtyä helposti h u o r a kai, mutta miehellä se ei käy yhtä kätevästi, ellei sitten rupea h o m o ksi. Tästäkään tasa-arvo-ongelmasta on vaiettu täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut väittelivät, että haluaako työttömät mieluummin mennä töihin vai elää tuilla. Minä haluan töihin. Olen käynyt vaikka kuinka monta työvoimakoulutusta. Osa on ollut sellaisia, että opiskellaan omaan ammattiin liittyviä asioita ja tavoitteena on ollut päästä työharjoittelun kautta töihin. Siellä suurin osa kurssilaisista on ollut motivoituneita pääsemään töihin, mutta joskus on ollut joitakin, jotka vaan marisevat, että ihan turhaa, kun ei kuitenkaan palkata. Yksi kurssi oli sellainen, että mietittiin "mitä minusta tulee isona". Siellä ehkä puolet kurssilaisista oli hakenut kurssille, koska halusi sinne, ja loput oli siellä, koska "työkkäristä käskettiin, ja tulee karenssia, jos ei tule". Heillä ei tuntunut olevan mitään kiinnostusta mennä töihin, vaan tärkeintä oli saada tukia ja välttää karenssi.
Muistakaa myös, että jossain vaiheessa työpaikoilla alettiin tehostaa eli yhden ihmisen kuuluukin tehdä / osata monta tehtävää. Entäpä ilmaiset työntekijät esim. harjottelijat ja työllistetyt? Edellä mainituilla tosiaankin korvataan normityövoimaa järjestelmällisesti. Suomeen halutaan myös kovasti duunariammatteihin halpatyövoimaa Amerikan malliin. Ei tarvitse ihmetellä miksi työpaikkoja on vaikea tänä päivänä saada tai palkka ei riitä elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te-toimistosta passitettiin minut hakemaan koulutukseen, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Ilmeni, että koulutukseen pääsyn ehtona on hankkia itselle harjoittelupaikka. Koulutus ei edes ”valmista” mihinkään. Olisi kiva tietää, moniko työnantaja on halukas ottamaan opiskelijan, järjestämään hänelle mentorin ja vielä maksamaan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Te-toimistosta passitettiin minut hakemaan koulutukseen, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Ilmeni, että koulutukseen pääsyn ehtona on hankkia itselle harjoittelupaikka. Koulutus ei edes ”valmista” mihinkään. Olisi kiva tietää, moniko työnantaja on halukas ottamaan opiskelijan, järjestämään hänelle mentorin ja vielä maksamaan siitä.
Minä olen ollut muutamassa tällaisessa koulutuksessa. Kahteen paikkaan olen sitten päässyt töihinkin vähän myöhemmin. Vielä useampaan koulutukseen en ole päässyt, kun en ole saanut sitä harjoittelupaikkaa, kun en ole valmiiksi osannut sitä asiaa, mihin he hakevat ilmaista työntekijää. Ainakin minun kohdalla työtehtävät ovat olleet sellaisia, että minulla on aikaisempaa kokemusta tai tehtävät ovat helposti opittavissa. Työtehtävät eivät ole välttämättä olleet niitä koulutuksessa opeteltavia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa hakemuskirjeenne ensimmäinen virke (tehvehdyksen jälkeen) ?
Haluaisin auttaa, niin monta rekryä tehneenä harmittaa miksi ihmiset tekevät niin huonoja hakemuksia, jos on 100 hakemusta, niin valitettavasti hyväkin karsiutuu sillä jos hakemus alkaa: Olen 5 lapsen isä ja asun rivitalossa (paikka muualla kuin rivitalotehtaalle tai päiväkotiin). Tai 15v sitten valmistuttu tradenomiksi....Huonon hakemuksen tekijä voisi kuitenkin olla paras työntekijä, mutta valitettavasti tuo alkukarsinta on tiukka.....olen joskus haaveillut että sivuhommina voisin alkaa provikkapalkalla auttamaan hakemuksissa, ei työtä ei kuluja periaatteella :D
Kyllä osaan kirjoittaa myyvän hakemuksen ja tottakai tiedän, että täytyy erottua. Oliko muita itsestäänselviä vinkkejä? Itse pääsen aika hyvin haastatteluihin, joten uskon ettei kyse ole omalla kohdalla ainakaan etten osaisi erottuvaa hakemusta kirjoittaa. Ap
Mitä erityistaitoja sinulla on? Osaatko lentää? Tehdä kolmoisvoltin? Soittaa ksylofonia?
Jotain erityistaitoja sinulla täytyy olla! Tavallista henkilöä ei voi palkata. Ei sitten millään.
Haha olen sanonutkin, että pitäisi varmaan jotain sirkustemppuja opetella, että saisi yhden hiton työpaikan. :D Ap
Sarkasmia toki, mutta puutun asian totisempaan puoleen: se tärkein sirkustemppu on mainostamisen taito. Vaikka itse työ olisi kellarin pimeimmässä nurkassa yksin istumista, sen saadakseen pitää osata luoda spektaakkeli ja tehdä järisyttävä ensi- ja lähtemätön jälkivaikutelma rekrytoijiin. Pitää osata rakentaa luonteva, vakuuttava ja muiden vastaavat peittoava pimeässäkellarissaistujan brändi.
t. Työnhakukursseja käynyt
Samaan aikaan tuntuu olevan työnantajan tyypillinen pelko, että hakija lähteekin pian muualle. Eikös vähän tavallisemman ihmisen voisi olettaa pysyvän kauemmin kuin sen säihkyvimmän spektaakkelin?
Työttömyydessä minua rasittaa [B]kolme asiaa[/B]:
[B]1. Rahanpuute[/B]
[B]2. Sosiaalinen, moraalinen ja taloudellinen paine ja oletus löytää töitä[/B] (liittyy tiiviisti 1. kohtaan)
[B]3. Turhautuminen siitä, että investointi koulutukseen on mennyt taloudellisessa mielessä hukkaan[/B] (liittyy tiiviisti 1. kohtaan)
Kaksi toisiaan täydentävää maisterintutkintoa ja viisi (5!) vähintään 6 kk:n lisäkoulutusta/kurssia myöhemminkin olen toistuvasti työttömänä. Vuonna 2005 tulevaisuudenuskoisesti nostettua opintolainaa makselen hiljaksiin pois edelleen.
Viimeisen 15 vuoden aikana olen ollut kolme kertaa pitkäaikaistyöttömänä, ja pisin "työsuhteeni" on tänä aikana ollut 2 vuotta nihkeästi sujunutta yksityisyrittäjyyttä. Vakituisessa kokopäiväisessä palkkatyösuhteessa en ole ollut koskaan, vaikka juuri sellaista toivon ja haen.
Asenneviasta ei varsinaisesti voi syyttää, sillä olen nöyrtynyt useammin kuin kerran palkattomaan "harjoitteluun" ennen palkkatyösuhdetta (joskus työllistyen hetkeksi, joskus huomatakseni joutuneeni vedätetyksi). Lannistavin kokemus on ollut päätyä maisterin koulutuksella keräämään tupakantumppeja museon pihamaalta. Pro tip: vain relevantti työkokemus aidosti edistää työuraa, ei siellä täällä milloin mitäkin tekeminen.
[B]Summa summarum: työttömyyden rasittavuus liittyy minulla lähinnä pelkästään taloudellisiin tekijöihin[/B]. Jos myyttinen "Amerikan setä" lahjoittaisi yllätysmiljoonan, koko ongelma olisi pitkälti ratkaistu. Tekemisen puutteesta tai tylsistymisestä en kärsi, yhteiskunnallisen arvostuksen tai työyhteisön puuttuminen ei vaivaa. Ainoa yhteisö johon oikeasti koen aitoa tarvetta kuulua on ydinperhe, joka on minulle maailman tärkein asia.
Mies, 45 v.
Antakaa vaan dislikeä, totuus on kuitenkin totuus kirjoitti:
Siitä oli joskus juttuakin, että nykypäivänä yli 70% työhön pääsemisistä tulee suhteiden kautta, että on kyseiseen firmaan joku kytkös entuudestaan. Sitten porukka aina ajattelee, että ovat työllistyneet omin avuinensa ja ovat niin erinomaisia. Tuo on suurinta hevonpaskaa.
Minä voin sentään myöntää saaneeni kontaktin kautta hyvän työpaikan. Olen pärjännyt siellä hyvin ja minut vakinaistettiin jo paljon ennen koeajan loppumista, mutta minä voin sentään myöntää, että en olisi kyseisessä paikassa töissä ilman olemassa olevaa kytköstä. yli 70% omahyväisistä työpaikan saaneista persenaamoista ei tähän pysty, kun tuppaa unohtumaan se oma tilanne, miten aikoinaan työllistyi.
Suhteiden kautta työllistymisestä ei usein kovasti tykätä ainakaan muiden hakijoiden näkökulmasta. Firman näkökulmasta se on kuitenkin usein paljon riskittömämpää kuin täysin tuntemattoman palkkaaminen. Huonoja rekryjä kun tapahtuu koko ajan. Haastattelujen perusteella on vaikea nähdä miten tyyppi oikeesti pärjää ja sopii tehtävään.
Jos joku firmasta tuntee tyypin ja uskaltaa suositella, niin todennäköisemmin se on hommaan sopiva tyyppi. Haastatteluun se suositeltu henkilökin kuitenkin joutuu ja senkin soveltuvuus harkitaan. En itse uskaltaisi epäsopivaa ja huonoa tyyppiä omaan vakituiseen työpaikkaan suositella. Jäisi aika huono kuva minusta.
Suhteilla eteneminen ei ole välttämättä "epäreilua", kuten yläpuolella on hyvin firman näkökulmasta perusteltu. Tosiaan, jotain pitää olla yleensä osannutkin, että joku on suositellut ns. jonon ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa hakemuskirjeenne ensimmäinen virke (tehvehdyksen jälkeen) ?
Haluaisin auttaa, niin monta rekryä tehneenä harmittaa miksi ihmiset tekevät niin huonoja hakemuksia, jos on 100 hakemusta, niin valitettavasti hyväkin karsiutuu sillä jos hakemus alkaa: Olen 5 lapsen isä ja asun rivitalossa (paikka muualla kuin rivitalotehtaalle tai päiväkotiin). Tai 15v sitten valmistuttu tradenomiksi....Huonon hakemuksen tekijä voisi kuitenkin olla paras työntekijä, mutta valitettavasti tuo alkukarsinta on tiukka.....olen joskus haaveillut että sivuhommina voisin alkaa provikkapalkalla auttamaan hakemuksissa, ei työtä ei kuluja periaatteella :D
Kyllä osaan kirjoittaa myyvän hakemuksen ja tottakai tiedän, että täytyy erottua. Oliko muita itsestäänselviä vinkkejä? Itse pääsen aika hyvin haastatteluihin, joten uskon ettei kyse ole omalla kohdalla ainakaan etten osaisi erottuvaa hakemusta kirjoittaa. Ap
Mitä erityistaitoja sinulla on? Osaatko lentää? Tehdä kolmoisvoltin? Soittaa ksylofonia?
Jotain erityistaitoja sinulla täytyy olla! Tavallista henkilöä ei voi palkata. Ei sitten millään.
Haha olen sanonutkin, että pitäisi varmaan jotain sirkustemppuja opetella, että saisi yhden hiton työpaikan. :D Ap
Sarkasmia toki, mutta puutun asian totisempaan puoleen: se tärkein sirkustemppu on mainostamisen taito. Vaikka itse työ olisi kellarin pimeimmässä nurkassa yksin istumista, sen saadakseen pitää osata luoda spektaakkeli ja tehdä järisyttävä ensi- ja lähtemätön jälkivaikutelma rekrytoijiin. Pitää osata rakentaa luonteva, vakuuttava ja muiden vastaavat peittoava pimeässäkellarissaistujan brändi.
t. Työnhakukursseja käynyt
Samaan aikaan tuntuu olevan työnantajan tyypillinen pelko, että hakija lähteekin pian muualle. Eikös vähän tavallisemman ihmisen voisi olettaa pysyvän kauemmin kuin sen säihkyvimmän spektaakkelin?
No eikös vuoden rekrytoijaksi valittu nainen kertonut, miten hieno oli laskuvarjohypyn aikana kuvattu hakuvideo? Kait tässä täytyy laskea Niagara tynnyrissä ja tehdä siitä hakuvideo, että tulee huomatuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te-toimistosta passitettiin minut hakemaan koulutukseen, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Ilmeni, että koulutukseen pääsyn ehtona on hankkia itselle harjoittelupaikka. Koulutus ei edes ”valmista” mihinkään. Olisi kiva tietää, moniko työnantaja on halukas ottamaan opiskelijan, järjestämään hänelle mentorin ja vielä maksamaan siitä.
Minä olen ollut muutamassa tällaisessa koulutuksessa. Kahteen paikkaan olen sitten päässyt töihinkin vähän myöhemmin. Vielä useampaan koulutukseen en ole päässyt, kun en ole saanut sitä harjoittelupaikkaa, kun en ole valmiiksi osannut sitä asiaa, mihin he hakevat ilmaista työntekijää. Ainakin minun kohdalla työtehtävät ovat olleet sellaisia, että minulla on aikaisempaa kokemusta tai tehtävät ovat helposti opittavissa. Työtehtävät eivät ole välttämättä olleet niitä koulutuksessa opeteltavia asioita.
Tämä koulutus maksaa työnantajalle yli tuhat euroa/kk.
Alue: Aihe vapaa
Työnantajan maksamat sivukulut tekevät sen assistentinkin palkkaamisesta suuren kulun eikä rekrytointi aina onnistu kerralla.
Aika monessa firmassa kiire on itse aiheutettua: pitkäaikaisista työntekijöistä nimitetään nöyriä mutta epäpäteviä henkilöitä keskijohtoon. Useimmat heistä eivät ole koskaan olleet muualla töissä, joten he jatkavat huonoja käytäntöjä ja työtapoja ja suhtautuvat vihamielisesti koulusta tai muista yrityksistä tulleisiin uusiin työntekijöihin, jotka ihmettelevät ääneen tehottomuutta.
Lopputuloksena firmassa on paljon työntekijöitä erilaisissa tukitehtävissä: päällikköinä tai työnjohtajana ilman mitään todellista tehtävää, kontrollereina, työasematukihenkilöinä, assistentteina, erityisasiantuntijoina, laadunvalvojina tms. Samaan aikaan asiakaspalvelussa, myynnissä, markkinoinnissa ja tuotantoon liittyvissä tehtävissä puuhastellaan pikkuasioiden kanssa, tuodaan jatkuvasti esille omaa kiirettä (jota ei muuten huomaisi) ja noudatetaan pinttyneitä, tehottomia työtapoja. Esim. lähes kaikki asiakaspalvelijat menevät samaan aikaan ruokatunnille, koska "meillä on niin hyvä henki". Työntekijät tottuvat siihen, että joku muu tarkistaa kaikki heidät tekemisensä eivätkä he koskaan opi ottamaan itse vastuuta omasta työstään.
Jos uusi työntekijä nostaa näitä ongelmia esille, hän joutuu lievimmissä tapauksissa dissauksen kohteeksi, vakavammissa tapauksissa kiusauksen kohteeksi ja joutuu lähtemään firmasta. Ja typeryys jatkuu vuodesta toiseen...