Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Olin talven töissä ja nyt taas kesän työttömänä. Keikkatöitä olis tarjolla mutta ei voi vastaanottaa mitä vaan koska kelan ikuinen päähänpotkimissysteemi tekee työnteosta täysin hyödytöntä tietyillä aloilla. Olen ollut matkailualalla kausityössä vuosien aikana usein ja rahaa jäi yhdessä vaiheessa vähemmän käteen entä työttömänä koska joudun maksamaan todella kalliita lääkkeitä ahdistushäiriööni. Lääkkeet maksaa useita satoja kuukaudessa ja sen päälle tulee muut kulut.
Tätä ei monet edes tajua miten kallista eläminen ja lääkkeiden kustannukset voi olla ja Kelalle olet samalla viivalla kuin terve henkilö ja saatte saman verran rahaa. Erona vaan se että toinen voi sijoittaa ja säästää. Työttömänä saan kelalta lääkkeet ja lisäkorvauksen mutta kyllä tähänkin pää hajoaa kun ei ole sosiaalisuutta ja merkitystä päivillä. En tiedä mitä tässä elämässä pitäisi tehdä
m34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömyyskokemuksen hyvä puoli minulle oli se, että se opetti nöyräksi elämän edessä kun joutui huomaamaan, että moni työtön, kuten minäkin olin, oli työtön täysin riippumatta siitä että onko itse mitenkään vaikuttanut omaan työttömyyteensä. Merkittävä osa työttömiksi joutuneista oli itse asiassa joutunut työttömäksi työnantajansa konkurssin, yt-tilanteen tai jonkin muun ulkoisen tekijän vaikutuksesta ilman, että ihmisellä itsellään olisi ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.
Myönnän, että työttömien joukossa on myös ammatti- ja tapatyöttömiä, jotka käytöksellään ja toiminnallaan pilaavat kaikkien työttömien maineen ja työllistymismahdollisuudet. Mutta se, että omenapuussa on jokin mätä omena, ei suinkaan kuitenkaan tarkoita sitä, että omenapuun kaikki omenat olisivat mätiä. -Työnhaussa ikävä oli se, että moni työnantajaehdokas luki kaikki työttömät samaan mätään kastiin.
Otappa vastaan työ kun työ niin alkaa helpottaa
Minä 66 vuotias töitä on ja teen töitä vaikka oon jo eläkkeellä. Aina oon saanu työtä teen mitä tahansa töitä
Löytyy töitä todellakin jos eiala valikoimaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on niin totta jos on valmis tekemään työtä kuin työtä niin varmasti työtä saa. Mutta jos valikoi eikä työnteko kiinnosta.
Synnyin vuonna 1958 pääsin koulusta vuonna 1972. Töihin heti leipomoon pakkaamaan leipää. Montaa hommaa tuli tehtyä lapsenvahti sokerijuurikkaan harvennusta, keittiöapulainen, siivooja, kotiapulainen, meijeriapulainen, mansikanpoiminta, torimyyja, kaupan myyjä, kaupan töissä olinkin monta vuotta. Nyt eläkkeellä ja vieläkin teen kausityota. Tämä on itsestä kiinni miten elämänsä rakentaa. Ainoa este työntekemisen esteenä on terveyden tila. Terve nuori jaksaa työtä kun työtä tehdä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin me ennen tehtiin. Kotona jo opetettiin työnteko. Sen ajan asuntoihin ei mukavuuksia juuri ollut. Ulkovessa vesi kannettiin sisään ja ulos. Puita kannettiin koska oli puilla lämpiävät uunit ja hellat. Muistan kun itse olin ensimmäisella luokalla 7-vuotias. Kannoin puita ja vettä niinkuin vanhemmatkin sisareni. Kesällä oli kasvimaat kitkettavana. Marjapensaita oli tontilla useampia kerättiin marjoja niin metsästa kuin puutarhasta. Työtä oli siis koulun jälkeen läksyjen teon jälkeen. Kuinka moni nyky 7 v tekee kotona yhtään mitään ei tee sita isommatkaan. Nämä kotityöt opettivat meille työnteon alkeet. Kun sitte menimme ensimmäiseen työpaikkaan osasimme tehdä edes jotain. Nykyajan nuoret suurin osa on täysin kädettömiä. Jos ei jatkuvasti ole kädestä pitäen neuvomassa ei työnteosta tule mitään. Tämä on perintöä siitä että kotona ei tarvitse tehdä mitään. Ei jaksa ei viitsi on vastaus. Tai miks mun pitäis tehdä. Koulussa opettaja pyytää tekemään tehtäviä oppilas kieltäytyy. Ihan niinkuin nämä olisi vapaaehtoista. Kun tällainen nuori astuu työelämään ei tule onnistumaan että työntekijä tekee mitä itse haluaa.Nama nuoret on sitten tulevaisuuden kela asiakkaita
Tätä suuntausta olen opettajana seurannut.Nykyään toimin eri alalla. Näitä esimerkkejä riittäisi. Oppilas ei ollut koulussa kun asiaa tiedustelen vanhemmilta. Vastaus on ollut väsynyt ei ole jaksanut tulla. Kun kokeiden aika koitti kyseinen oppilas saa huonon numeron alkaa vanhemnat moittimaan opettajaa. Kun meidän lapsi on hyvä koulussa mutta opettaja on väärässä.Oma lapsi on aina oikeassa. Lapsi saa päättää tuleeko kouluun lapsi saa päättää kaikesta. Tämä sama on jo päiväkodissa 2-vuotiaan kanssa neuvottelu päiväkodista kotiin lähtö voi kestää tunnin tai enemmän. Lapsi saa päättää koska haluaa lähteä. Sama kaupassa 2 v päättää mitä syödään mitä ostetaan. Käsittämätöntä 2 vee ei ole kykenevä kantamaan vastuuta näistä. Nämä tulevaisuuden toivot on sitte työelämässä jos on. Hehän itse päättävät haluavatko tehdä töitä. vai ei
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri näin vanhempien opetus vaatiminen että asiat hoidetaan. Kotityöt, koulu, läksyt kaikki tämä on vanhempien kasvatustyön vastuulla. Nämä tulee kotikasvatusta miten lapsi suhtautuu kouluun ja yleensä velvollisuuksiin.
Nykyisin ei lapsille sanota ei eikä tuoteta pettymyksiä. Siitä ne ongelmat syntyvät sitte koulussa ja työssä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otappa vastaan työ kun työ niin alkaa helpottaa
Nykyisin TE-toimistossa ei tarjota mitään työtä. Työpaikat pitää itse hakea sähköisesti ja parhaat CV:t vain edes luetaan.
Useimmat eivät pääse edes haastatteluun asti.
Sen takia meillä on netti. Haut tehdään sähköisesti. Jos ei ole tietokoneen käytössä osaamista suosittelen tietotekniikan kurssia.Cv tekemiseen saa kyllä te-keskuksesta apua. Samoin hakuihin. Toki voi itsekin laittaa avoimia hakuja eri työnantajille. Ne löytyvät yritysten nettisivuilta Kausi työhön pääsee helpoiten. Niihin kannattaa hakea 3-5 kk työsuhde on parempi CV:ssa kun työttömänä olo. Oma aktiivisuus oman osaamisensa myyminen työnantajille on se avain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei tule kotiovelle työtä tarjoamaan.Oma aktiivisuus into halu löytää työtä on tärkeää. Kausityota tehneenä tiedän että töitä saa. Oman kotipaikkakunnan ulkopuolelta työn vastaan ottaminen jos on valmis muuttamaan sinne. 4-5 kuukautta Lapin sesongissa olleena tiedän. Hankin asunnon yksiön vuokra 300 euroo. Vuokrat saa verovahennyksiin samoin työpaikka kunnalla matkat työn ja asunnon välillä. Oma kämppäni tietysti on kotipaikkakunnalla. 5 kk tein ja tienasin ihan kivasti. Veroprosentti varsin maltillinen kun sain vuokran ja työmatkat vähennyksiin. Näitä töitä on ympäri Suomen. Asunnon saaminen oli varsin helppoa. Huonekalut ostin paikalliselta kirpputorilta ja kierratyskeskuksesta. Sänkyna toimi ilmapatja. Tavarat sain näppärästi takaisin sinne mistä ne ostinkin. Ei ne paljo maksanut niinpä annoin ne kun kotimatka koitti. Kertakäyttöastiat toimi ja kotoa otin mukaan kattilan paistinpannun ja keittiövälineitä. Mukana ne autossa kotiin takaisin tulivat.Minusta itsestä on kiinni miten tämän tyo homman hoitelee. Ahkeruutta aktiivisuutta se vaatii
Näin on jos on perheellinen ja rahat tiukassa voi toinen lähtee tienaamaan. Harvemmin koko perhe voi lähteä on lasten koulu yms. 5 kuukautta tienaa on se iso apu taloudessa jos tuloina on vain työttömyyskorvaus.
Mutta kuten on todettu työtön keksii miljoona syytä miksi ei voi työtä tehdä.
T entinen työkkarin täti
En keksi mitään muuta syytä kun sen että valinta ei kolmensadan seitsemännen kerran jälkeenkään kohdistunut minuun
Ei sitä tajua, jos ei itse ole kokenut. Valmistuin aikoinaan ammattikorkeakoulusta toukokuussa ja sain heti kesätöitä. Kuvittelin, että jään sinne. Kun tuli elokuun loppu, työsopimus loppui eikä mitään jatkoa. Sanottiin vaan, että tule meille ensi kesäksi. Olin työttömänä 6 kk ja hain kaikkea mahdollista. Pääsin haastatteluihinkin. En kelvannut edes hampurilaisravintolaan, mikä oli kauhea pettymys. Sitten pääsin työmarkkinatuella harjoitteluun ja sieltä kautta sain ujutettua itseni sijaiseksi ja lopulta pysyvästi töihin. Toki olen ollut sen jälkeen 5 eri työpaikassa, mutta edelleen on pelko työttömyydestä ja siitä köyhyydestä. Mitään ei voinut ostaa, eikä missään käydä. Kirjastossa luin lehtiä ja oli yksi ilmaisjumppa päivällä, jossa kävin, keski-ikä osallistujilla varmaan 60 v.
Työttömyyttä itsellä ollut vain yksi kesä, se oli ansiosidonnaisella, niin meni ihan ok. Itse jouduin opiskelemaan maisterina itselleni uuden ammatin ja uuden pitkän yliopistotutkinnon, koska edellisellä en työllistynyt. Päätin lähteä uudelleen opiskelemaan, vaikka se vaatikin vuosien kituuttamisen todella pienellä budjetilla. Lisäksi minulla oli lapsia, joten raha oli todella tiukassa. Maisterina minut kyllä palkattiin siivoamaan, keittäjän sijaiseksi, välinehuoltoon, kaupan kassalle. Koskaan en ollut liian koulutettu noihin hommiin, vaikka ansioluettelossa oli myös oman alani (maisterintutkinnon vaatineita) töitä. Aina olen siis töitä saanut, mutta palkka oli toki esim siivoojana vain n 9 euroa tunnilta. Se oli n. kolmasosa aiemmasta palkastani, mutta otin kaikki työt vastaan mitä sain. Nyt olen siis ollut tällä uudella alalla n 5 vuotta, olen täystyöllistetty ja palkkani on hyvä (n 85 000 vuositulot). Aiemmilta vuosilta ja jatkuvasta opiskelusta on kuitenkin jäänyt sellaiset ns traumat, että yritän jatkuvasti säästää niin paljon kuin mahdollista. Metsästän tarjoukset, käyn kirpputorilla ja ostan paljon tarjoustuotteita. Koko ajan laitan paljon rahaa säästöön, koska pelottaa milloin tämä kaikki taas loppuu. Alani tosin on sellainen, että työttömyys käytännössä 0 %, se oli syy miksi alan valitsin ja lähdin uudelleen opiskelemaan. Onko täällä muita jotka ovat ns mieleltään ikuisesti köyhiä vaikka rahaa olisikin? Olen jo nelikymppinen, joten tuskin tätä köyhän mieltä saan koskaan itsestäni pois. Vuodet ns köyhänä opettivat nöyryyttä ja olen todella kiitollinen, että rahaa on nyt ruokaan ja muuhun. Rahaa täytyy kuitenkin olla paljon sukan varressa, jotta voin nukkua yöni rauhassa.
No kuule , ihan varmaankin niistä verorahoista ja kelan työttömyyspäivärahoista/etuuksista menee veroa !!
Se, joka nostaa kelan työttömyysetuutta, maksaa niistä oman osansa veroista!!
Käy kelan sivuilla vähän opiskelemasssa näitä asioita!!