Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Vierailija kirjoitti:
kuvitellaan tilanne:
te-toimistolta napsahtaa pakote hakea työpaikkaan johon et todellakaan halua (kuvittele tähän se työ johon et missään nimessä sovellu) ja hakulomake sisältää pakollisen videovastauksen, miten toimit?
Tuo olisi itselleni vaikea paikka. En missään tapauksessa halua naamaani videolle, joka päätyy ties kenen nähtäväksi ja arkistoidaan vuosiksi.
Jos paikka olisi sellainen, että saattaisin muuten tykätä siitä, kertoisin hakemuksessa olevani siitä aidosti kiinnostunut, mutten suostu videolle.
Toinen vaihtoehto olisi niin suttuinen, muovipussin läpi kuvattu video, ettei naamastani saa selvää, tai kuvaisin lattiaa.
Vain työtön ymmärtää miltä tuntuu kun puhelin soi etkä tunnista numeroa, hetken innostut että jes olisko siellä soitto että tule haastatteluun tai jopa tieto että sait työn.. sitten vastaat ja siellä on puhelinmyyjä.
Onko keneltäkään muulta tivattu että "mitä sä teet kaikki päivät?!"
Jäin tänään miettimään että tavallaan toi on törkeä kysymys koska onko työttömällä nyt ihan kauheasti mitä tehdä? monet harrastukset maksaa, matkustelu maksaa, shoppailu maksaa..
että eiköhän se ole aikalailla pääteltävissä että suurimmaksi osaksi se aika menee ihan koti jutuissa/kotona ollen ja koettaen pitää sen pään ja mielen kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Onko keneltäkään muulta tivattu että "mitä sä teet kaikki päivät?!"
Jäin tänään miettimään että tavallaan toi on törkeä kysymys koska onko työttömällä nyt ihan kauheasti mitä tehdä? monet harrastukset maksaa, matkustelu maksaa, shoppailu maksaa..
että eiköhän se ole aikalailla pääteltävissä että suurimmaksi osaksi se aika menee ihan koti jutuissa/kotona ollen ja koettaen pitää sen pään ja mielen kasassa.
On. Miten saat ajan kulumaan, eikö aika käy pitkäksi jne. En yleensä tee selontekoa tekemisistäni sen enempää. Sanon vaan että sitä mitä muutkin tekevät vapaa-ajallaan. En ole tilivelvollinen ja yleisestikkin pyrin olemaan suht yksityinen henkilö joten eipä heru tietoa päivieni kulusta.
Monesti ajatteln että se vasta olisikin jos työttömänä saisi ajankulun pysähtymään. Kyllä se vaan vääjäämättä jatkaa kulumistaan.
Vaaditaan videovastausta haastattelu kysymykseen mutta missään ei kerrota kuka videon katsoo, kuinka kauan se säilytetään tai mitään, tämä asia ahdistaa. Pahimmissa painajaisissa kuvittelen miten naamaani esitellään jossain koulutus tilaisuudessa missä videota pällistelee monta silmäparia ja siellä yhdessä naureskellaan mikä meni väärin..
Parempi olisi vaatia vastaus vaikka ääniviestinä, siitä kuulee onko puhe selkeää/ymmärrettävää ja jos vastaus miellyttää niin naaman näkee haastattelussa kasvotusten.
olispa elämä nii helppoa kuin tv sarjoissa! menet tonne rappuun huutelemaan että voi kun ei oo töitä voi voi ja sitten tulisi paikalle naapuri joka sanois että tuu mulle töihin mun firmaan!
lannistaa niin paljon kun haet ja haet ja haet ja vastaus on aina sama: valinta ei kohdistunut sinuun.
sitten joku *usipää tivaa että haetko sä edes? miten sä et oo töissä? miten se voi olla nii vaikeeta?
ja sitten perään vielä miksi et _mene_ opiskelemaan kun et kerta töitä saa?
Vierailija kirjoitti:
Onko keneltäkään muulta tivattu että "mitä sä teet kaikki päivät?!"
Jäin tänään miettimään että tavallaan toi on törkeä kysymys koska onko työttömällä nyt ihan kauheasti mitä tehdä? monet harrastukset maksaa, matkustelu maksaa, shoppailu maksaa..
että eiköhän se ole aikalailla pääteltävissä että suurimmaksi osaksi se aika menee ihan koti jutuissa/kotona ollen ja koettaen pitää sen pään ja mielen kasassa.
Itse aina ihmettelen että miten tylsiä ja mielikuvitusköyhiä nämä ihmiset ovat? Siis eivätkö he tee kotona muuta kuin makaavat sohvalla ja tuijottavat telkkua ja odottavat että koska pääsis takaisin töihin missä joku antaa tekemistä? Ei ole nimittäin itsellä mitään ongelmaa saada aika kulumaan vaikka en koskaan enää tekis päivääkään töitä. Päinvastoin, työaika on aina omasta ajasta pois, ajasta jonka vois käyttää paremminkin kun tehdä jotain turhanpäivästä jonkun hönkiessä niskaan.
Irtisanouduin vanhasta työpaikastani uuden työn takia joka oli lähempänä ja sain parempaa palkkaa. Mutta minut irtisanottiin koeajalla ja koin kiusaamista. Nyt työttömänä ensi kertaa elämässä toivottavasti vielä pääsen töihin olen kuitenkin +40
Vierailija kirjoitti:
Onko keneltäkään muulta tivattu että "mitä sä teet kaikki päivät?!"
Jäin tänään miettimään että tavallaan toi on törkeä kysymys koska onko työttömällä nyt ihan kauheasti mitä tehdä? monet harrastukset maksaa, matkustelu maksaa, shoppailu maksaa..
että eiköhän se ole aikalailla pääteltävissä että suurimmaksi osaksi se aika menee ihan koti jutuissa/kotona ollen ja koettaen pitää sen pään ja mielen kasassa.
Kyllä sosiaalisesa kuntoutuksessa täti kysyi mitä teet päivät......Hyvänen aika....... Siis mitä se heille kuuluu. ei ole päideongelmaa....olisko pitänyt sanoa "myyn itseäni"
Vierailija kirjoitti:
Onko keneltäkään muulta tivattu että "mitä sä teet kaikki päivät?!"
Jäin tänään miettimään että tavallaan toi on törkeä kysymys koska onko työttömällä nyt ihan kauheasti mitä tehdä? monet harrastukset maksaa, matkustelu maksaa, shoppailu maksaa..
että eiköhän se ole aikalailla pääteltävissä että suurimmaksi osaksi se aika menee ihan koti jutuissa/kotona ollen ja koettaen pitää sen pään ja mielen kasassa.
Joo. Työkkäri joskus oletti että olen joku päihdeongelmainen joka vain pelaa tai katsoo telkkaria ja olivat ihmeissään kun olinkin melko normaali ihminen ja minulla oli harrastuksia sekä lenkkeilinkin.. :D
3.5 vuotta työttömänä. Pakko sanoa että elämäni parasta aikaa. Remppailen omakotitaloa, hoidan puutarhaa, lenkkeilen koiran kanssa, vietän lasten kanssa aikaa eikä kiirettä mihinkään. En palaa ikinä töihin.
Mulla ei ole päihdeongelmaa mutta ei ole harrastuksiakaan enkä lenkkeile. En tiedä muuta mutta siis sosiaalista elämää ei ole kuin ne normit asioinnit ja oma perhe. Se on riittänyt. jo 10 vuotta.
Kustutaan puttin suolmeen räyhjämään saahan kaikki tööttiä
Ei tajua ei, viimeksi yt-neuvottelut olivat niin raskaat kun porukkaa tippui ensin ympäriltä, ja lopulta sai itse myös lähteä, että nykyään suhtaudun jokaiseen työpaikkaa siten, että ajattelen että tämä voi loppua koska tahansa, ja olla viimeinen työpaikkani missä koskaan olen. Se tylsyttää minut sellaiseksi tasaiseksi puurtajaksi, värityskynä pysyy viivojen välissä mutta mitään oikeaa motivaatiota ei ole. Jos saisi sellaisen sopimuksen jostain missä työpaikka olisi varma vaikka edes 5-10 vuodeksi, pystyisi taas olemaan normaalisti töissä.
" Vaaditaan videovastausta haastattelu kysymykseen mutta missään ei kerrota kuka videon katsoo, kuinka kauan se säilytetään tai mitään, tämä asia ahdistaa. Pahimmissa painajaisissa kuvittelen miten naamaani esitellään jossain koulutus tilaisuudessa missä videota pällistelee monta silmäparia ja siellä yhdessä naureskellaan mikä meni väärin..
Parempi olisi vaatia vastaus vaikka ääniviestinä, siitä kuulee onko puhe selkeää/ymmärrettävää ja jos vastaus miellyttää niin naaman näkee haastattelussa kasvotusten. "
Videovastausta vaaditaan :
Ikäänkuin työnhakijalla ei olisi oikeutta yksityisyyteen tai oikeuksia siihen, minne ja kenen käsiin/käyttöön/katseltavaksi/analysoitavaksi hänen henkilökohtainen, omilla kasvoillaan, nimellään ja äänellään tehty videotallenne päätyy.
Kuka tuollaisiin tallenteisiin nykyaikana itsensä asettaa ja suostuu?
Olen itse ollut työtön ja minua ei se asia haittanut, kun mielestäni asia menee niin, että miten suhtautuu asioihin ylipäänsä. Työttömyydessä on myös omat etunsa, että on omaa aikaa ja ajatella asioita. Mennä luontoon kävelemään ym. Ei se, ettei saa töitä oman tittelinsä vuoksi, ei ole lainkaan tärkeää, koska en itse myös saanut töitä omalla koulutuksellani, mutta silloin oli lama, ettei omia töitä vain löytynyt. Mutta myöhemmin huomannut, että elämä halusi opettaa minulle muita asioita kuin vain minun työni. Toki työ arvokasta, mihin on opiskellut, mutta saa toisaalta monia arvokkaista opetuksia tästä elämästä, mitä ei muuten olisi ymmärtänyt.
Asiaa puhut. Tärkeää olla ihmisiä joiden kanssa puhua ja nähdä. Missä päin asut. Itse Helsingissä. Minulla kyllä kavereita, mutta olisi mukava tavata.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut työtön ja minua ei se asia haittanut, kun mielestäni asia menee niin, että miten suhtautuu asioihin ylipäänsä. Työttömyydessä on myös omat etunsa, että on omaa aikaa ja ajatella asioita. Mennä luontoon kävelemään ym. Ei se, ettei saa töitä oman tittelinsä vuoksi, ei ole lainkaan tärkeää, koska en itse myös saanut töitä omalla koulutuksellani, mutta silloin oli lama, ettei omia töitä vain löytynyt. Mutta myöhemmin huomannut, että elämä halusi opettaa minulle muita asioita kuin vain minun työni. Toki työ arvokasta, mihin on opiskellut, mutta saa toisaalta monia arvokkaista opetuksia tästä elämästä, mitä ei muuten olisi ymmärtänyt.
Eipä se suhtautuminen juuri vaikuta vaikkapa luottotietojen menettämiseen kun rahantulo loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3.5 vuotta työttömänä. Pakko sanoa että elämäni parasta aikaa. Remppailen omakotitaloa, hoidan puutarhaa, lenkkeilen koiran kanssa, vietän lasten kanssa aikaa eikä kiirettä mihinkään. En palaa ikinä töihin.
Ei stressiä kun toinen maksaa elämisen...
Mä oon ollu 13v työttömänä, revi siitä. :D
Tämä on niin totta. Nyt olen taas töissä ja on luksusta mennä kauppaan, kun ei tarvitse laskea mihin kaikkeen rahat riittää. Peruselämiseen riittää aina. Tunnen ihmisiä, joilla on aina ollut työpaikka ja moni heistä on vihainen, jopa katkera työttömiä kohtaan. Aivan turhaan. Jokainen saa työttömyyskorvauksen riittämään hyvin kuukaudeksi. Mutta kun perään tulee uusi kuukausi ja sitten toinen. Hajoaa kengät tai pesukone. Niihin ei enää rahat riitäkään.