Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset niputtavat kaikki työttömät samaan kategoriaan sen kummemmin miettimättä. Meitä on kuitenkin moneksi.
- Aktiivisesti töitä hakeva työtön
- Monisairas byrokratian rattaisiin jumiin jäänyt työtön
- Kannustinloukussa rimpuileva työtön
- Moniongelmainen työtön joka ei saa riittävää tukea eikä osaa/jaksa/pysty tukea vaatimaan
- Työtön jolla on vuosikymmenten työkokemus mutta ei tarvittavia tutkintoja
- Työtön joka ei edes yritä etsiä töitä vaan elää mieluummin pienien tukien varassa
- Työtön joka ei omista autoa eivätkä julkiset kulje edes työpaikan läheisyyteen (esim. 3km) jotta työvuoron alkuun ehtisi tai työvuoron loputtua pääsisi kotiin
Tämä!
Lisätään vielä:
-Yksinhuoltaja, joka ei voi tehdä vuorotyötä eikä siksi löydä töitä
-Työtön, jonka puolisolla on hyvä palkka, ja perhe pärjää ihan hyvin rahallisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta missä on työministeri Haatainen. Olen yhden kerran nähnyt hänet mediassa kertomassa, että kaikki kivet ja kannot ja ties mitkä käännetään työttömyyden hoitoon. Mitä on käännetty? Demarit ja vasemmistoliitto eivät ole millään tavalla kiinnostuneita tai huolissaan työttömyydestä tai työttömistä. Senhän andersson jo suoraan sanoi. Ei myöskään marin. Mut ai niin, rahaa tulee ikkunoista ja ovista eikä tässä vielä kaikki. Velkoja ei tartte maksaa takaisin.
Onhan meillä Mahtava Työllisyyden Kuntakokeilu part 3.
Kaksi ensimmäistä kokeilua eivät tuoneet pysyviä työpaikkoja, mutta hei, tehdään homma kolmannen kerran ja odotetaan eri lopputulosta! Ja voidaan sanoa, että jotain on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Oulu ja taloushallinto ja ylikoulutus. Koulutetaan porukkaa alalle sekä ammattikoulussa että AMK:ssa että yliopistossa. Tietokoneistuminen vie perustyötä. Ilmaisia harjoittelijoita riittää joka tilitoimistoon perustöitä tekemään. Tilitoimistossa, jossa olin harjoittelussa oli KOKO AJAN 2 - 3 ILMAISTA HARJOITTELIJAA. Ilman heitä olisi pitänyt palkata 1-2 työntekijää lisää.
Kun valmistut, perustyöpaikoista on valtava kilpailu. Avoimiin paikkoihin vaaditaan yleensä työkokemusta. Töitä olisi pääkaupunkiseudulla, vähän myös Turussa ja Tampereella. Pakkaa perhe ja muuta tai jää työttömäksi?
Näin se menee. Pitää muuttaa työn perässä, jos asuinpaikkakunnalla ei ole töitä. Moni on joutunut tekemään niin.
Suomessa on sijoiteltu aivan liian isoja määriä opiskelupaikkoja surutta sellaisille alueille, joissa ei ole tarpeeksi työpaikkoja, toiveena ehkä ollut säilyttää kuihtuvien alueiden elinvoimaisuutta. Tosiasiassa on saatu aikaan vain suuri määrä inhimillistä tragediaa, joka seuraa siitä, että ihmiset ehtivät perustaa perheen ja hankkia asunnon opiskelupaikkakunnalta, ja jäävät sinne roikkumaan työttömiksi elätellen toiveita että löytäisivät sieltä vielä töitäkin.
Olisi paljon parempi, jos oppilaitokset olisi keskitetty sinne, missä on työpaikat, tai ainakin aloituspaikat olisivat suhteessa työpaikkojen määriin, niin ihmiset tajuaisivat heti lukion jälkeen muuttaa sellaisille paikoille, joissa heillä on toivoa tulevaisuudesta ja perustaisivat perheet suoraan siellä. On paljon helpompaa muuttaa vielä kun on nuori ja sinkku, kuin myöhemmin, opintojen jälkeen kun pitää pakata perhettä ja myydä asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen valitettavasti ollut jo 2 vuotta työttömänä. Koko ajan haen paikkoja, käyn haastatteluissa, mutta silti minua ei valita koskaan. Työvoimakoulutuksiinkaan ei pääse, koska hakijoita on satoja ja kokeneet menee näissäkin edelle, vaikka koulutuksessa opetellaan alkeita. Tulevaisuus pelottaa.
Mihin suuntaan Suomea ollaan oikein viemässä? EK möläytti perjantaina (uutinen oli yle.fi:ssä ja radiossa), ettei Suomessa ole osaavaa työvoimaa ja sen takia pitää syksyn budjettiriihessä päättää pikaisesti uusien, parempien työntekijöiden tuomisesta Suomeen heti. Pelottaa, etten nyt sitten saa koskaan työpaikkaa ja tuet otetaan pois, koska työmarkkinatuki on muka liian iso. Tämäkö on sitä tasa-arvoa? Minä kun luulin, että tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikki ovat saman arvoisia ja kaikilla on samat oikeudet ja mahdollisuudet.
Onko ulkomailta helpompi saada töitä? Jos täällä on joku, joka hakee töitä myös ulkomailta, voitko kertoa, miten sen teet? Haetko netin kautta Suomesta käsin, vai onko helpompaa mennä paikan päälle? Millä rahalla? Onko korona vaikeuttanut työnhakua?
Täytyy varmaan lopettaa uutisten seuraaminen ja poistua somesta kokonaan, kun en jaksa kuunnella jatkuvaa työttömien syyllistämistä ja haukkumista. Menisin oikein mielelläni töihin, jos vain saisin töitä.
Jatkan vielä: Onko työvoimapulaa oikeasti edes olemassa, jos pula-alojen työvoimakoulutuksiin ei haluta ottaa alanvaihtajia? Minulle on ainakin sanottu, että en voi suorittaa koulutukseen kuuluvaa harjoittelua ilman alan työkokemusta. Oma rahoitteisesti en voi opiskella, opintotukea en enää saa eikä omavalmentajani ole vielä antanut lupaa omaehtoiseen opiskeluun.
Onko teillä vinkkejä, mitä vielä voisin tehdä, jotta saisin töitä?
Jos olisin vastaavassa tilanteessa, niin soittelisin johonkin hoivayksikköön ja kysyisin, että tarvitsevatko avustajaa. Pari tuttua on tällä tavalla saanut töitä, ja ovat tosiaan ottaneet avustajiksi, vaikka ei ole hoitajan koulutusta. Vanhainkodeissa on paljon sellaista työtä mitä saa tehdä ilman hoitajan koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään Iltalehden kommenttiosiossa oli kirjoitus: "Lapset eivät tee työtä 9euron kulukorvauksella. Sellaista joutuvat tekemään vain ne vuodelta 2001 aktivointilain mukaiseen typ-toimintaan joutuneet henkilöt. Näille henkilöille yhteistä on se, etteivät he ongelmiensa (päihteet, mielenterveys yms.) vuoksi kykene ansiotyöhön."
Tässä on syy, miksi työttömien ilmaistyöt eivät johda työllistymiseen vaan leimaa ihmisen loppuiäksi työllistämiskevottomaksi ja työvoiman ulkopuolelle.
Onhan täysin selvää, että tulosvastikkeetonta palkaa nostavat työvomavirkailijat ja palkatonta työvoimaa hyväksikäyttävät puolustavat omia tekojaan... ja tekojaan vähenksyäkseen haukkuvat palkattoman työnteon kautta olevien työkykyä, päihteidenkäyttöä ja antavat "mielenterveysdiagnooseja".
Kun palkaton työ todettaisiin ihmisoikeuksien mukaisesti laittomaksi, niin näihin yhteiskunnan varoilla pyöritettäviin työpaikkoihin pitäisi palkata työntekijät, jolloin saataisiin lisää veronmaksajia ja suurimmaksi osaksi työttömyyden hyväksikäyttäjille valuvat "työttömyydestä aiheutuvat menot" pienenisivät.
Työnantajilla on myös rajattomasti 9e orjatyöntekijöitä saatavilla milloin tahansa työkkäristä. Kun vanha 9e orja potkitaan pois on uusi 9e orja jo kolkuttelemassa ovella. Ei orjatyön tarkoitus ole ketään työllistää, sen ymmärtää jokainen, niin työnantaja, työkkäri kuin orjakin. Voit ehkä parhaimmassa tapauksessa päästä "tarvittaessa töihin kutsuttavaksi" osa-aikaiseksi 5-10h/vko työntekijäksi josta jää bussikulujen jälkeen vähemmän käteen kuin 9e orjatyöstä."
Sivusta sattumalta kuultua , pukumies puhuu puhelimeen tyyliin:
" joo, harmi kun se (sanoi nimen tässä kohtaa ) ei ihan kuulu mun työnhakualueeseen, olisin heti napannut meille,on muuten siinä saatavilla erinomainen ammattimies ....joo.. kyllä sun ilman muuta kannattaa joo ottaa se ......ja piristäähän se sitäkin kun saa vähän puuhastella ettei työttömänä ala tuilla makoilla. . . . saahan se siitä kivan kululisän jotain siihen työttömyyskorvauksen päälle kai. . .joo"
Kululisä on muuten 9 euroa.
Eipä paljon jäänyt arvailun varaan että setä taisi siinä olla valkkaamassa ilmaistyöntekijöitä?
Palkkaa kun ei tarvi maksaa.
Suomi nousuun.
Suomalaiset kiittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oivalsin taannoin, että
Minä olen arvokkaampi, kuin suoritukseni. Arvokkaampi, kuin ollakseni jonkun toisen orja. Arvokkaampi, kuin vain se, minkä verran saan palkkaa tai minkä merkkiset ovat vaatteet päälläni.
Minä olen arvokas yksinkertaisesti siksi, että olen. Ja minulla on yhtä lailla oikeus olla ja elää täällä, olen mielestäni oikeutettu jopa kunnioitukseen toisilta ihmisiltä, oli tilanteeni mikä tahansa: sairas, työtön tai työssäkäyvä. Minä EN ole yhtä kuin statukseni, rahani tai ulkonäköni. Olen niin paljon arvokkaampi. Ja niin olet sinäkin. Usko pois. Eikä työttömyys todellakaan aina johdu siitä, että vika on sinussa. Ei se ole.
T. Tällä hetkellä töissä mutta tiedostan että milloin vaan voi olla päivä, kun näin ei ole
Minä olen mielenterveysongelmainen pitkäaikaistyötön, ja minulla on merkittävästi parempi mantra, kuin tuo "mä olen niin arvokas".
Olen todennut, että ei minun tarvitse olla arvokas eikä tuntea olevani sellainen. Minä olen mitä olen (kuten Jumala sanoo Raamatussa jollekin profeetalle), ja sen on yksinkertaisesti pakko riittää sekä minulle, että muille. Koska se asia ei muuksi muutu. Minusta oli todella vapauttavaa tajuta, että minun ei tarvitse yrittää kokea olevani arvokas tai tärkeä ja ihmisarvo ja blaablaa. Minä olen mitä olen. Eläkää sen kanssa. Myös minä itse.
Yksi lohdullisimmista koskaan kuulemistani lauseista oli kirjassa "Modesty Blaise ja hopeajumalatar". Siinä yksi mies oli yrittänyt pelastaa ihmisiä terroristien käsistä, ja hötäkässä kuoli muutama viaton sitten. Miehen syyllisyys ei lievittynyt, vaikka ihmiset yritti silittää sen päätä, että voivoisentään, yritit parhaasi. Modesty totesi sille, että "Se on sinun taakkasi. Heitä selkään ja kanna."
Olen oppinut erinäisten mielenkiintoisten kokemusten kautta, että tuo on mitä suurinta viisautta. Koska tuo "heitä selkään ja kanna" -asenne saa ihmisen pois uhrimentaliteetistä. Voi olla, että et voi tehdä tilanteelle yhtään mitään, mutta aina voi valita sen että minun ristini ja minä sen kannan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oivalsin taannoin, että
Minä olen arvokkaampi, kuin suoritukseni. Arvokkaampi, kuin ollakseni jonkun toisen orja. Arvokkaampi, kuin vain se, minkä verran saan palkkaa tai minkä merkkiset ovat vaatteet päälläni.
Minä olen arvokas yksinkertaisesti siksi, että olen. Ja minulla on yhtä lailla oikeus olla ja elää täällä, olen mielestäni oikeutettu jopa kunnioitukseen toisilta ihmisiltä, oli tilanteeni mikä tahansa: sairas, työtön tai työssäkäyvä. Minä EN ole yhtä kuin statukseni, rahani tai ulkonäköni. Olen niin paljon arvokkaampi. Ja niin olet sinäkin. Usko pois. Eikä työttömyys todellakaan aina johdu siitä, että vika on sinussa. Ei se ole.
T. Tällä hetkellä töissä mutta tiedostan että milloin vaan voi olla päivä, kun näin ei ole
Minä olen mielenterveysongelmainen pitkäaikaistyötön, ja minulla on merkittävästi parempi mantra, kuin tuo "mä olen niin arvokas".
Olen todennut, että ei minun tarvitse olla arvokas eikä tuntea olevani sellainen. Minä olen mitä olen (kuten Jumala sanoo Raamatussa jollekin profeetalle), ja sen on yksinkertaisesti pakko riittää sekä minulle, että muille. Koska se asia ei muuksi muutu. Minusta oli todella vapauttavaa tajuta, että minun ei tarvitse yrittää kokea olevani arvokas tai tärkeä ja ihmisarvo ja blaablaa. Minä olen mitä olen. Eläkää sen kanssa. Myös minä itse.
Yksi lohdullisimmista koskaan kuulemistani lauseista oli kirjassa "Modesty Blaise ja hopeajumalatar". Siinä yksi mies oli yrittänyt pelastaa ihmisiä terroristien käsistä, ja hötäkässä kuoli muutama viaton sitten. Miehen syyllisyys ei lievittynyt, vaikka ihmiset yritti silittää sen päätä, että voivoisentään, yritit parhaasi. Modesty totesi sille, että "Se on sinun taakkasi. Heitä selkään ja kanna."
Olen oppinut erinäisten mielenkiintoisten kokemusten kautta, että tuo on mitä suurinta viisautta. Koska tuo "heitä selkään ja kanna" -asenne saa ihmisen pois uhrimentaliteetistä. Voi olla, että et voi tehdä tilanteelle yhtään mitään, mutta aina voi valita sen että minun ristini ja minä sen kannan.
Tähän pitää lisätä hieman jeesustelua. Eli Raamattua. Sieltä minäkin vammainen pitkäaikaistyötön hankin elämänohjeeni. Jeesus antaa kultaisen säännön: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Kaikki (myös minä) käsitin tuon ohjeen siten, että ihminen on syntyissään itserakas paskiainen ja nyt hänen tulee rakastaa lähimmäistään samalla tavoin. Mutta työtönhän vihaa itseään. Siksi olikin helpottavaa tajuta, ettei tuo Jeesuksen ohje alun perin menekään noin. Se kuuluu: Rakasta lähimmäistäsi ja itseäsi. Tuo "niin kuin" on jotain vanhaa suomea. Jeesus siis käskee (ei kehota) myös sinua, kaikenlaisten vaikeuksien kanssa kamppaileva "luuseri" rakastamaan itseäsi. Olethan joka tapauksessa ihminen. Miksi kohtelisit itseäsi huonommin kuin lähimmäisiäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös itse ollut työtön ja kun sain töitä, niin palkkasin toisen työntekijän. Kirjasin paperille, mitkä työtehtävät ensimmäiseksi hoitaa, mutta tämä nuori ei edes lukenut koko paperia ja aloittaa työt siitä helpommasta päästä, kun jo kirjoitin ja sanoin, että ne työt ovat siis lisätyötä? Mutta ei, mikään ei mene kaaliin. Kyttää minua, miten teen työt, että itse pääsee vähemmällä. Kun huomasin jälkikäteen, ei ollut lainkaan hoitanut niitä töitä mitä sanoin. Ja kertoi myös minulle, ettei siis hoitanut koko asiaa. Miten ihmeessä nämä jotkut nuoret saavat töitä ylipäätään. Kun tämä nuori palkattu kertoi minulle, että hänen ystävänsä hakee varhaiseläkettä 24-vuotiaana ja estynyt töistä, kun on sosiaalisesti estynyt?
" ylikoulutus.
Koulutetaan porukkaa alalle sekä ammattikoulussa että AMK:ssa että yliopistossa. Tietokoneistuminen vie perustyötä.
Ilmaisia harjoittelijoita riittää joka tilitoimistoon perustöitä tekemään.
Tilitoimistossa, jossa olin harjoittelussa oli KOKO AJAN 2 - 3 ILMAISTA HARJOITTELIJAA. Ilman heitä olisi pitänyt palkata 1-2 työntekijää lisää."
Työntekijäkuluissa säästetään ottamalla harjoittelijoita?
Tekeeköhän päiväkodit, vanhusten hoitolaitokset, keva-laitokset tätä samaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä nautin joka hetkestä. Työttömyyttä nyt takana vajaa kymmenen vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Mihin suuntaan Suomea ollaan oikein viemässä? EK möläytti perjantaina (uutinen oli yle.fi:ssä ja radiossa), ettei Suomessa ole osaavaa työvoimaa ja sen takia pitää syksyn budjettiriihessä päättää pikaisesti uusien, parempien työntekijöiden tuomisesta Suomeen heti. Pelottaa, etten nyt sitten saa koskaan työpaikkaa ja tuet otetaan pois, koska työmarkkinatuki on muka liian iso. Tämäkö on sitä tasa-arvoa? Minä kun luulin, että tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikki ovat saman arvoisia ja kaikilla on samat oikeudet ja mahdollisuudet.
EK nyt mölisee aina jonkun kymmeniä tuhansia / kk tienaavan kaverin suulla kuinka samaan aikaan on työvoimapula ja pitää lisätä paikallista sopimista (= luetaan heikentää palkkaa ja työehtoja). Jos joku puhuu noin ristiriitaisia asioita, niin luulisi median edustajan osaavan edes auttavasti kirjoittaa asian auki taviksillekin, mutta ei. Jos on työvoimapula, niin palkat ja työsuhde-edut paranevat. Mikäli näin ei ole, niin työvoimasta ei ole pulaa. On pula palkanmaksuhaluisista työnantajista.
Itse harkitsen parhaillaan työpaikan vaihtoa koska firmassa ei ole vaivauduttu reagoimaan pyyntööni palkan tarkistuksesta. Tiedän tuoreempien kollegoiden saavan parempaa palkkaa vähäisemmillä vastuilla. Mitä ilmeisemmin tässä yrityksessä ei ole työvoimapulaa, vaan pula palkanmaksuhaluista. Firmassa on paikkoja on auki, hakijoita ei näytä tulevan ovista ja ikkunoista. Naapurifirmasta onkin jo kyselty josko haluan tulla heille töihin.
Tilanne on nyt täysin toinen kuin ollessani työttömänä. Silloin ei useimmiten hakemuksiini vastattu lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä enemmän työttömyyttä peitellään uutisilla osaajapulasta ja että paikkoja on runsaasti auki sekä syyllistetään työttömiä erinäisillä aktiivimalleilla ja hakemustenlähettelypakoilla, sitä vaikeammaksi työttömän työllistyminen tulee.
Jos työttömyys nähtäisiin tilapäisenä elämänvaiheena joka ei laske osaamista tai ihmisarvoa olisi työttömienkin helpompi työllistyä. Nythän työttömyys on stigma joka rinnastetaan epäonnistumiseen vaikka se on koskettanut jossain muodossa varmasti hyvin isoa osaa ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole sympatiaa ap:lle eikä ihmisille, jotka kouluttautuu johonkin ja sitten ei saakaan hommaa. Joko: kouluttauduit alalle jolla ei ole töitä, tai, et ole haluttu työnhakija, tai, et hae tarpeeksi paikkoja.
Suosittelen lämpimästi seuraavaa videota: Paul Piff - Does Money Make You Mean?
Olet nimittäin malliesimerkki Piffin teoriasta. Ihminen nousee yhteiskunnan tikkaita ja menettää empatiakykyään, etenkin itsensä alapuolella olevia kohtaan. Loppupeleissä on täysin sattumaa, että kukaan meistä on olemassa. Joku muu siittiö olisi voinut ehtiä ensimmäisenä hedelmöittämään munasolua. Siitä eteen päin elämä on sarja sattumuksia, jotka määrittelevät miten meille elämässä käy.
Toinen mihin kannattaa tutustua löytyy googlettamalla vaikkapa: "Poverty Impedes Cognitive Function". Muutakin tieteellistä tietoa aiheesta on osattomuudesta ja syrjäytymisestä. Empatiakykyään pystyy parantamaan kun ymmärtää, että toiset ihmiset ovat arvokkaita, vaikka heillä ei olisi samoja edellytyksiä kuin itselläsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu kyllä paljolti varallisuudesta että onko työttömänä käytännössä helppoa vai vaikeaa.
Ja vaikka olisikin rutiköyhä niin voi silti elää onnellista elämää työttömänä vaikka rahan puute tuokin omat rajoituksensa
Painoin pää märkänä 30 vuotta duunia ennen kuin työttömyys osui kohdalle.
Nyt ei tietenkään tämmöistä vanhaa käppänää (50 v.) enää oteta työpaikalle haisemaan.
Vaihtoehtoina on tuntea syyllisyyttä siitä ettei enää kelpaa työmarkkinoille, tai ottaa ilo irti elämästä, kun aikaakin on yllinkylllin.
Valitsin jälkimmäisen.
Vierailija kirjoitti:
" ylikoulutus.
Koulutetaan porukkaa alalle sekä ammattikoulussa että AMK:ssa että yliopistossa. Tietokoneistuminen vie perustyötä.
Ilmaisia harjoittelijoita riittää joka tilitoimistoon perustöitä tekemään.
Tilitoimistossa, jossa olin harjoittelussa oli KOKO AJAN 2 - 3 ILMAISTA HARJOITTELIJAA. Ilman heitä olisi pitänyt palkata 1-2 työntekijää lisää."
Työntekijäkuluissa säästetään ottamalla harjoittelijoita?
Tekeeköhän päiväkodit, vanhusten hoitolaitokset, keva-laitokset tätä samaa?
Aivan kaikki jotka kynnelle kykenevät ja moraali antaa periksi, tekevät tuota samaa.
Jos ilmaisia harjoittelijoita ei satu olemaan saatavilla, niin palkkatuetut työttömät ovat seuraavaksi paras vaihtoehto.
Yritysten olemassaolon tarkoitusha on tuottaa voittoa omistajilleen ja kulujaan minimoimalla ne voivat tuottaa enemmän voittoa, ainakin teoriassa.
Kuntien ja valtion organisaatioitakin usein johdetaan kuin yrityksen mitä tulee rahallisen tuloksen mittaamiseen. Mitä vähemmillä kuluilla saadaa homma "hoidettua" niin sen "parempi".
Nämä verorahoin tuetut työvoimaresurssit vähintäänkin vääristävät kilpailua haitaten hyvin hoidettujen yritysten toimintaa koska ne pidentävät huonosti johdettujen yritysten elinkaarta, jotka muutoin nopeammin katoaisivat markkinoilta.
Vierailija kirjoitti:
" ylikoulutus.
Koulutetaan porukkaa alalle sekä ammattikoulussa että AMK:ssa että yliopistossa. Tietokoneistuminen vie perustyötä.
Ilmaisia harjoittelijoita riittää joka tilitoimistoon perustöitä tekemään.
Tilitoimistossa, jossa olin harjoittelussa oli KOKO AJAN 2 - 3 ILMAISTA HARJOITTELIJAA. Ilman heitä olisi pitänyt palkata 1-2 työntekijää lisää."
Työntekijäkuluissa säästetään ottamalla harjoittelijoita?
Tekeeköhän päiväkodit, vanhusten hoitolaitokset, keva-laitokset tätä samaa?
Tottahan toki ja valtion virastot.
Wanhus-72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole sympatiaa ap:lle eikä ihmisille, jotka kouluttautuu johonkin ja sitten ei saakaan hommaa. Joko: kouluttauduit alalle jolla ei ole töitä, tai, et ole haluttu työnhakija, tai, et hae tarpeeksi paikkoja.
Suosittelen lämpimästi seuraavaa videota: Paul Piff - Does Money Make You Mean?
Olet nimittäin malliesimerkki Piffin teoriasta. Ihminen nousee yhteiskunnan tikkaita ja menettää empatiakykyään, etenkin itsensä alapuolella olevia kohtaan. Loppupeleissä on täysin sattumaa, että kukaan meistä on olemassa. Joku muu siittiö olisi voinut ehtiä ensimmäisenä hedelmöittämään munasolua. Siitä eteen päin elämä on sarja sattumuksia, jotka määrittelevät miten meille elämässä käy.
Toinen mihin kannattaa tutustua löytyy googlettamalla vaikkapa: "Poverty Impedes Cognitive Function". Muutakin tieteellistä tietoa aiheesta on osattomuudesta ja syrjäytymisestä. Empatiakykyään pystyy parantamaan kun ymmärtää, että toiset ihmiset ovat arvokkaita, vaikka heillä ei olisi samoja edellytyksiä kuin itselläsi.
Ihmisillä on juuri ihan todennettu tarve tuntea, että jokin toinen ihmisryhmä kuin heidän omansa on vielä yhden tikkaan alempana. Siksihän se toiseksi kurjimmassa asiassa lyö kurjinta, tai joku jolla on omat asiat ei-niin hyvin tuntee kateutta toisen elämäntilanteesta ja puhuu pskaa tästä ja yrittää näyttää itse menestyneemmältä kuin onkaan.
Ilmiöistä esimerkkinä ihmiset jotka itse vetävät palkkaa mutta muiden pitäisi tehdä samaa hommaa yhdeksällä eurolla koska eihän me elätetä laiskoja. Työtön ei myöskään saa olla edes siedettävän tyytyväinen ei sinänsä siihen työttömyyteen vaan vaikka kokonaistilanteeseensa, iloita muista asioista koska työttömänhän pitää olla syrjäytynyt ja huono, koska työllinen ei saa nukkua pitkään vaikka haluaisi ja jonkun on oltava vielä alempana.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa vaan dislikeä, totuus on kuitenkin totuus kirjoitti:
Siitä oli joskus juttuakin, että nykypäivänä yli 70% työhön pääsemisistä tulee suhteiden kautta, että on kyseiseen firmaan joku kytkös entuudestaan. Sitten porukka aina ajattelee, että ovat työllistyneet omin avuinensa ja ovat niin erinomaisia. Tuo on suurinta hevonpaskaa.
Minä voin sentään myöntää saaneeni kontaktin kautta hyvän työpaikan. Olen pärjännyt siellä hyvin ja minut vakinaistettiin jo paljon ennen koeajan loppumista, mutta minä voin sentään myöntää, että en olisi kyseisessä paikassa töissä ilman olemassa olevaa kytköstä. yli 70% omahyväisistä työpaikan saaneista persenaamoista ei tähän pysty, kun tuppaa unohtumaan se oma tilanne, miten aikoinaan työllistyi.
No meinaatko,että ne suhteet tyhjästä ovat syntyneet. Suhteilla minullekin nykyistä päällikköpaikkaa tarjottiin, mutta nimenomaan siksi, että olin aiemmassa duunissani osaamiseni todellakin todistanut muihinkin yrityksiin.
Jos tämä ei ole omaa ansiotani, niin kenen sitten?
Kuinka ..tun tärkeänä täytyy itseään pitää että tulee tänne omalla yksittäistapauksellaan kumoamaan tosiasioita, jotka kaikki tietävät?
Alue: Aihe vapaa
Oulu ja taloushallinto ja ylikoulutus. Koulutetaan porukkaa alalle sekä ammattikoulussa että AMK:ssa että yliopistossa. Tietokoneistuminen vie perustyötä. Ilmaisia harjoittelijoita riittää joka tilitoimistoon perustöitä tekemään. Tilitoimistossa, jossa olin harjoittelussa oli KOKO AJAN 2 - 3 ILMAISTA HARJOITTELIJAA. Ilman heitä olisi pitänyt palkata 1-2 työntekijää lisää.
Kun valmistut, perustyöpaikoista on valtava kilpailu. Avoimiin paikkoihin vaaditaan yleensä työkokemusta. Töitä olisi pääkaupunkiseudulla, vähän myös Turussa ja Tampereella. Pakkaa perhe ja muuta tai jää työttömäksi?