Mitä tehdä, kun lapsi itkee etän luona käymistä?
Lapselle on aina ollut hyvin vaikea mennä etävanhemman luo. Aiemmin meni piiloon, kun piti lähteä. Saattoi roikkua pöydänjalassa tai ovenkarmissa kiinni. Tai minussa. Ja itkeä huusi, kun etä raahasi mukaansa.
Nyt on jonkin aikaa lähtenyt suht suosiolla, ei nyt itkenyt, mutta ei kovin innoissaankaan.
Nyt lapsi on alkanut kysellä, rakastaako toinen vanhempi häntä lainkaan. Kun jos hän vaikka itkee siellä, kun on ikävä, niin hänelle huudetaan kiukkuisesti. Hän joutuu yksin katselemaan televisiota eikä etävanhempi tee hänen kanssaan mitään.
Mitä ihmettä tehdä? Olen yrittänyt ottaa asiaa esiin neuvolassa, siellä vaan kohautettiin olkapäitä. Olen yrittänyt puhua etälle, mutta hänen kanssaan ei voi keskustella, koska hän raivostuu.
Miten tuen lasta tässä asiassa?
Kommentit (36)
Opeta viihtymään kirjojen parissa.
Onko jo koulussa vai pienempi? Ellei ole koulussa, opeta lukemaan ellei osaa jo.
Varusta piirustusvälineillä.
Täyttää vuoden alussa 7v.
Mukana hänellä on kaikenlaista lelua ja puuhakirjaa, kun lähtee kotoa. Ei ne koko viikonloppua viihdytä.
Miksi tehdä aloitusta, jos ei kerro edes perusasioita kuten lapsen ikä?
Vierailija kirjoitti:
Täyttää vuoden alussa 7v.
Mukana hänellä on kaikenlaista lelua ja puuhakirjaa, kun lähtee kotoa. Ei ne koko viikonloppua viihdytä.
Voisiko sitten tapaamisia vähentää tai exää pyytää keskustelemaan vaikka perheneuvolaan? Miksi sen lapsen pitää mennä jos vanhempi ei häntä sinne halua?
Vierailija kirjoitti:
Täyttää vuoden alussa 7v.
Mukana hänellä on kaikenlaista lelua ja puuhakirjaa, kun lähtee kotoa. Ei ne koko viikonloppua viihdytä.
Lukutaito pelastaisi. Kivoja kirjoja mukaan, niin oppii kirjallisuuden ystäväksi.
Tuskin sinäkään viihdytät lastasi 24h/vrk. Tuon ikäisen pitää osata leikkiä myös yksin. Tuo on normaalia, että lapsella on vaikeuksia mennä eron jälkeen toiselle vanhemmalle. Ero on lapsille todella suuri muutos, kun tulee 2 kotia, joiden väliä pitää juosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täyttää vuoden alussa 7v.
Mukana hänellä on kaikenlaista lelua ja puuhakirjaa, kun lähtee kotoa. Ei ne koko viikonloppua viihdytä.
Lukutaito pelastaisi. Kivoja kirjoja mukaan, niin oppii kirjallisuuden ystäväksi.
Enpä usko, että auttaa nyt ratkaisevasti tähän ongelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täyttää vuoden alussa 7v.
Mukana hänellä on kaikenlaista lelua ja puuhakirjaa, kun lähtee kotoa. Ei ne koko viikonloppua viihdytä.
Lukutaito pelastaisi. Kivoja kirjoja mukaan, niin oppii kirjallisuuden ystäväksi.
Lopeta jo. 7-vuotiaan ei kuulu viihdyttää itseään koko viikonloppua. Hän tarvitsee aikuisen seuraa ja tukea ikävässään.
Itse laittaisin prosessin vireille eli lyhyemmät tapaamiset.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin sinäkään viihdytät lastasi 24h/vrk. Tuon ikäisen pitää osata leikkiä myös yksin. Tuo on normaalia, että lapsella on vaikeuksia mennä eron jälkeen toiselle vanhemmalle. Ero on lapsille todella suuri muutos, kun tulee 2 kotia, joiden väliä pitää juosta.
Olemme eronneet kohta viisi vuotta sitten. Eli muutos ei ole mikään uusi.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin sinäkään viihdytät lastasi 24h/vrk. Tuon ikäisen pitää osata leikkiä myös yksin. Tuo on normaalia, että lapsella on vaikeuksia mennä eron jälkeen toiselle vanhemmalle. Ero on lapsille todella suuri muutos, kun tulee 2 kotia, joiden väliä pitää juosta.
Ei 7-vuotiaan kuulu huolehtia itsestään, oletko ihan höpsö? Normaali aikuinen osoittaa välittämistä ja lohduttaa, jos lapsi on surullinen.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin sinäkään viihdytät lastasi 24h/vrk. Tuon ikäisen pitää osata leikkiä myös yksin. Tuo on normaalia, että lapsella on vaikeuksia mennä eron jälkeen toiselle vanhemmalle. Ero on lapsille todella suuri muutos, kun tulee 2 kotia, joiden väliä pitää juosta.
Aika paljon kyllä touhuan lapsen kanssa. Otan mukaan myös kotitöihin jne. Autan leikin alkuun, jos ei meinaa keksiä tekemistä.
Tosin kotona ei yleensä ole tätä ongelmaa vaan lapsi on hyvä keksimään leikkejä ym puuhaa.
Miksi et ap lähde hakemaan yksinhuoltajuutta ja lyhyempiä tapaamisia? Ei tuo tuosta paremmaksi muutu.
Itse en kyllä.katsoisi tuommoista vaan lähtisin vaikka oikeuden kautta hakemaan muutosta tapaamisoikeuteen. Miten olet 5 vuotta katsonut tuota, ap?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täyttää vuoden alussa 7v.
Mukana hänellä on kaikenlaista lelua ja puuhakirjaa, kun lähtee kotoa. Ei ne koko viikonloppua viihdytä.
Voisiko sitten tapaamisia vähentää tai exää pyytää keskustelemaan vaikka perheneuvolaan? Miksi sen lapsen pitää mennä jos vanhempi ei häntä sinne halua?
Kyllä etävanhempi hänet sinne haluaa. Mutta sitten lapsi vaan on siellä ilmeisesti omissa oloissaan. Olen yrittänyt virittää keskustelua, ei ole auttanut. Neuvolan näkemys on, että kaikilla erolapsilla on tällaista ja lapsen täytyy vaan sopeutua. Ja että olisi parempi, jos lapsi olisi vanhemmilla vuoroviikot eikä viikonloppu- ja arkitapaamisia.
Jos asiasta yrittää puhua, etävanhempi joko vaan sanoo, että kyllä hän leikkii lapsen kanssa. Lapsi puolestaan sanoo toista. Tai sitten etävanhempi vaan alkaa raivota.
Haluaako etävanhempi lasta ollenkaan? Paljonko lapsi viettää siellä aikaa? Olisiko syytä ehdottaa hänelle että olet yksinhuoltaja, jos hänellä on noin vaikea olla lapsen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap lähde hakemaan yksinhuoltajuutta ja lyhyempiä tapaamisia? Ei tuo tuosta paremmaksi muutu.
Asianajajan mukaan ei kannata, että kumpikaan ei tule oikeudessa menemään läpi.
Olen ollut yhteydessä myös lasten psykiatriin. Hän ei suostunut auttamaan ilman, että molemmat vanhemmat tulee paikalle. Etän mielestä ongelmaa ei ole ja apua ei tarvita.
Keitä muita siellä etävanhemman luona asuu?
Ihan kamalaahan tuo on. En ymmärrä miksi se etä lasta sinne edes haluaa. En osaa kyllä auttaa, jos neuvolakaan ei osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin sinäkään viihdytät lastasi 24h/vrk. Tuon ikäisen pitää osata leikkiä myös yksin. Tuo on normaalia, että lapsella on vaikeuksia mennä eron jälkeen toiselle vanhemmalle. Ero on lapsille todella suuri muutos, kun tulee 2 kotia, joiden väliä pitää juosta.
Aika paljon kyllä touhuan lapsen kanssa. Otan mukaan myös kotitöihin jne. Autan leikin alkuun, jos ei meinaa keksiä tekemistä.
Tosin kotona ei yleensä ole tätä ongelmaa vaan lapsi on hyvä keksimään leikkejä ym puuhaa.
Tilanne on ihan eri, jos toinen vanhemmista ei tee lapsen kanssa mitään. Ja teidän erostakin jo kauan. Lapselle ikävää.
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä.katsoisi tuommoista vaan lähtisin vaikka oikeuden kautta hakemaan muutosta tapaamisoikeuteen. Miten olet 5 vuotta katsonut tuota, ap?
Koska minulla ei ole vaihtoehtoja. Olen yrittänyt hakea apua kaikkialta, nousee aina seinä vastaan. Vastaus on aina, että lapsen on sopeuduttava.
Kukaan ei kerro, mitä tehdään, jos lapsi ei sinnikkäistä yrityksistä huolimatta sopeudu?
Minkä ikäinen lapsi?