Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pitkä adoptioprosessi käytännössä on?
10.04.2014 |
Jos oletetaan, että toiveissa suomalainen alle vuoden ikäinen lapsi - kuinka kauan menee siitä, kun on ensimmäisen kerran yhteydessä ensimmäiseen tahoon (mikä se on?), siihen, että saa lapsen syliinsä? Entä, jos haluaa muun maalaisen lapsen kuin suomalaisen? Pohjoismaalaisen? Eurooppalaisen? Ihan minkä maalaisen tahansa?
Miehen kanssa pohdimme aiemmin tänään, onko se oma lapsi monen vuoden odotuksen ja prosessin hitaan etenemisen arvoista, vai riittäisikö meille, että saisimme kasvattaa sijaislasta, jos hedelmöityshoidot eivät tuota tulosta.
Kommentit (50)
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 18:58"][quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 18:45"]
Tuttavillani kesti kuusi vuotta. Jos olisivat saaneet valita, olisivat ottaneet lapsen muualta, mutta Kiinasta lapsen sai adoptoitua helpoimmin.
[/quote]
Anteeksi nyt, mutta kuulostaapa ikävältä lapsen kannalta, jos vanhemmilla on tuollainen asenne ja sen vielä kehtaavat kertoakin muille.
[/quote] Kuulostaa kyllä siltä, että kirjoittaja on itse jäänyt tuohon käsitykseen. Varmasti monella on adoptioprosessiin ryhtyessä mielessä joku tietty maa, mutta eivät välttämättä täytä kyseisen maan kriteerejä. Sitten valitaan vaan niiden maiden väliltä mistä mahdollisuudet ovat paremmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 18:58"][quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 18:45"]
Tuttavillani kesti kuusi vuotta. Jos olisivat saaneet valita, olisivat ottaneet lapsen muualta, mutta Kiinasta lapsen sai adoptoitua helpoimmin.
[/quote]
Anteeksi nyt, mutta kuulostaapa ikävältä lapsen kannalta, jos vanhemmilla on tuollainen asenne ja sen vielä kehtaavat kertoakin muille.
[/quote] Kuulostaa kyllä siltä, että kirjoittaja on itse jäänyt tuohon käsitykseen. Varmasti monella on adoptioprosessiin ryhtyessä mielessä joku tietty maa, mutta eivät välttämättä täytä kyseisen maan kriteerejä. Sitten valitaan vaan niiden maiden väliltä mistä mahdollisuudet ovat paremmat.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 18:58"][quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 18:45"]
Tuttavillani kesti kuusi vuotta. Jos olisivat saaneet valita, olisivat ottaneet lapsen muualta, mutta Kiinasta lapsen sai adoptoitua helpoimmin.
[/quote]
Anteeksi nyt, mutta kuulostaapa ikävältä lapsen kannalta, jos vanhemmilla on tuollainen asenne ja sen vielä kehtaavat kertoakin muille.
[/quote] Kuulostaa kyllä siltä, että kirjoittaja on itse jäänyt tuohon käsitykseen. Varmasti monella on adoptioprosessiin ryhtyessä mielessä joku tietty maa, mutta eivät välttämättä täytä kyseisen maan kriteerejä. Sitten valitaan vaan niiden maiden väliltä mistä mahdollisuudet ovat paremmat.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 18:50"][quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 17:50"]Suomalaisen adoptiolapsen saaminen ei ole kansainvälistä vaikeampaa, odotusajat alkavat olla samoissa.
Suomal. Lapsi menee yleensä aina lapsettomille alle 40v pareille.
Riippuu myös siitä miten tietyltä alueelta sattuu vapautumaan lapsia adoptioon, pareja jonossa paljon ja lapsia 30-50 vuodessa
[/quote] Suomessa lapsia vapautuu adoptioon vuodessa noin 15, ei kymmeniä.
[/quote] Tieto perustuu Pelastakaa Lapset sosiaalityöntekijän kertomaan, 3 kk sitten.
Pitää olla valmistunut siihen, että adoptiolapsilla VOI olla monenlaista psyykkista ja fyysistä ja neurologista oireilua. Jos ajattelet, millaiset ihmiset antavat lapsen adoptoitavaksi, on heidän taustansa todella kirjava, mutta enimmäkseen syynä on se, etteivät kykene huolehtimaan lapsesta. Esim. Venäjä ja monet muut maat varoittavat suoraan, että lapsen äiti voi olla käyttänyt huumeita ja muita päihteitä odotusaikana, eivätkä nämä ongelmat aina näy päälle. Lapsilla voi olla myös sukurasitteena monenlaista mielenterveysongelmaa. Kiinassa ym. eläneet lapset eivät ole välttämättä saaneet kuntouttavaa tukitoimintaa lainkaan eikä monia somaattisiakaan vaivoja ole hoidettu asianmukaisesti. Lapsen voi saada nopeastikin esim. Venäjältä tai Virosta, jos on valmis ottamaan C-hepatiittipositiivisen lapsen, näin sanotaan ihan suomalaisen adoptiojärjestyksen nettisivuilla. Kaikkeen kannattaa varautua :) Adoptioon harvemmin (en sano aina) antavat lapsensa sellaiset ihmiset, joilla on elämänhallinta ja fyysinen ja henkinen terveys ok...tietenkin heitäkin on, mutta ainakin muualla maailmassa lapsen vanhemman tilanne on usein vaikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, käy adoptioinfossa, täällä saat ihan mitä sattuu kommentteja. Suomalaisia lapsia on adoptoitavissa vain vähän, eivätkä kaikki hakijat saa lasta kotimaasta. Kv-adoptio on varmempi, tosin yllätyksiä voi sattua sielläkin, esim. jonot hidastua tms. Kotimaisessa adoptiojonossa voi olla enintään noin 5 vuotta, jos lasta ei siinä ajassa tule, voi tipahtaa jonosta. Julmaa, mutta näin estetään jonojen kasvaminen kohtuuttomiksi.
Avioliiton kestolle ei ole mitään rajaa, jotkut yksittäiset maat saattavat vaatia, että avioliiton on oltava vähintään jonkin mittainen, mutta se riippuu kunkin maan vaatimuksista.
jännä että pelan sivuilla lukee eri lailla..
ja että vielä 1-2 vuotta sitten oli lähes 50 vauvaa vuodessa
nykyään taidetaan suosia sijaishuoltoa eikä adoptiota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinassa ainakin se avioliiton kesto lasketaan silloin kun paperit lähtee. Meillä oli pitkä avoliitto taustalla. Ja aviossa oltiin oltu nippanappa vaadittavaaika kun paperit lähti.
Kiina erityistarve adoptiot on nopein tällä hetllkellä.
Mut menkää adoptioinfoon ja tutkailkaa eri maita. Tsemiä!
50 jatkaa sen verran että meidän prosessi kokonaisuudessaan kesti 3 vuotta adoptioinfosta lapsen syliin saamiseen.
ainakin tuossa silminnäkijä-dokumentissa sanotaan että noin 50 vauvaa luovutetaan suomessa adoptioon vuosittain