Lue keskustelun säännöt.
Tavarat syö parisuhdetta.
10.04.2014 |
Hitsi että ärsyttää, olen siivoamassa asuntoamme perusteellisesti ja törmään koko ajan miehen "romu" laatikoihin. Niitä on valehtelematta 3 kuutiometriä.
Olemme keskustelleet ja yrittäneet mutta mies ei vaan osaa/halua luopua ylimääräsestä ja se syö minusta parisuhdetta kun on kaapit täynnä tavaroita.
Olen omista tavaroistani perannut paljon pois, myös lapsen tavaroista mutta tuntuu että miehen tavarat vain sikiää. Ei voi pistää pois risaista t-paitaa, ei voi hävittää sitä tai täätä koriste esinettä kun se on kiva (vaikka koko esine on minun, jos vien pois niin suuttuu silmitömästi), ei voi heittää maksettuja laskuja pois vuodelta 97... Ei rikki menyttä lautasta "kun sen voi liimata ja se on arabian niin se maksaa!" ei vanhaa mattoa (hobbyhall) johon koiransa söi reiän.
Prkl. että kettuttaa, kun sovimme että hankimme sopivampia säilytyskalusteita ja hävitämme vanhat (mdf-levyset) niin eilen pyörsi päätöksen, "ostetaan uudet mutta kun ei noita vanhoja voi vaan hävittää, kyllä joku maksaa niistä." Joo, maksa, maksaa... ei vaan sitä 50€ mitä ukko haluaa kappaleelta.
Meillä on tällähetkellä niin että lapsella on oma kaappi huoneessa jossa on vaateet ja lelut n.60lx60sx200cm, minulla oma kaappi n.60lx60sx200cm (vaateet, korut, meikkit, kengät, harrastustavarat) ja miehellä 2m tankotilaa vaatehuoneessa ja oma 80lx60sx200cm kaappi samassa huoneessa... Sitten sielä on liinavaatteet, verhot (aivan liikaa mutta ei saa pistää pois), pyyhkeet (useimmat rikki, ei saa kadottaa) ja työkalut "siististi" järjestyksessä (en kyllä ymmärrä miksi on pakko säilyttää kolmea samanlaista vasaraa, 4 rullamittaa ja erinäinen määrä ikean "vääntimiä"...
Miten saada mies ymmärttämään että kaikkea ei tarvitse/pidä säilyttää ja kaikkilla pitäisi olla saman verran omaa tilaa jossa säilyttää se minkä haluaa pitää, ei halua luopua. En nyt tarkoitta sitä että miehen tarvitsisi säilöä esim. työkaluja "omassa" tilassansa mutta jos haluaa säilöä kaikki kaksoiskappaaleet tavaroista niin silloin siihen omaan tilaan.
Ja mieheni ei ole köyhästä perheestä, ei ole sodanajan lapsi eikä laman, emmekä me ole köyhiä vaan voimme ostaa uutta jos tulee joskus tarve esim. pakkausteipille jota on vain n.1m rullassa jäljellä.
Kyllä joitain tavaroita/muistoja kuuluu säilöä mutta rajansa kaikella.
Kiitos että sain purkaa huonoa tuulta. :)
Iloista kevättä sinne kaikille!
Kommentit (65)
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 10:29"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 10:19"]Mieti, miksi sinua ahdistaa se, että miehelläsi on tavaraa. Kyse on nyt sinusta, ei miehestä. Ja mitä voitat hävittämällä miehen tavaroita. Huomaatko: kyse ei ole tavarasta lainkaan vaan vallasta, jota haluat mieheen käyttää!
[/quote]
Eiköhän kyse ole enemmän asunnon käytöstä ja asumismukavuudesta. Hoardaaminen on oikea ongelma, joka indikoi henkistä ahdistusta.
[/quote]
Kyse on myös rahasta. Esim. meillä on 50 neliön kellari melkein täynnä miehen romuja (kyse tavarasta, jota ei käytetä koskaan)! Asutaan omakotitalosta, josta maksetaan lainaa. Aika kalliiksi tulee tuon miehen hamstraus. Ja kyllä, meilläkin on aiheesta tapeltu kerta jos toinenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 10:22"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 10:19"]
Mieti, miksi sinua ahdistaa se, että miehelläsi on tavaraa. Kyse on nyt sinusta, ei miehestä. Ja mitä voitat hävittämällä miehen tavaroita. Huomaatko: kyse ei ole tavarasta lainkaan vaan vallasta, jota haluat mieheen käyttää!
[/quote]
Mua ainakin tavara ahdistaa siksi, että meillä ei ole hääppöiset säilytystilat, ja toisaalta tavaraa tulee jatkuvasti lisää, kun on yksi lapsi ja toinen tulossa. Mihin kaiken sen tavaramäärän kanssa joutuu? Tavaramäärän pyörittämiseen menee hirveästi aikaa ja energiaa, ja siivoaminenkin on paljon vaikeampaa, jos tavaraa pitää siirrellä paikasta toiseen.
Mulla tällaiset yksinkertaiset syyt.
19
[/quote]
Siivoaminen on teillä vallankäyttöä. koska käytät sitä tekosyynä sille, että miehesi ei saa elää kuten haluaa. Älä siirrä tavaraa edestakaisin!
Tämä on aika kinkkinen kysymys. Jos kyse on ihan oikeasta hamstraamisesta, niin siihenhän ei tavaroiden "kadottelu" pikkuhiljaa auta, eikä järkipuhe - tavaroiden väkisin pois viemisestä nyt puhumattakaan. TV:stä tutut äärimmäiset hamstraajat ovat karmeaa katsottavaa, mutta kyllä tuota samaa psykologista hamstraamisilmiötä esiintyy myös pienemmässä mittakaavassa. Ja jostain ne ääri-ilmiötkin ovat joskus aloittaneet ennen kuin ovat päätyneet elämään kaatopaikassa.
Varsinaisen hamstraamisen ollessa kyseessä pitää selvittää ilmiön taustalla olevat syyt, mutta luultavasti kyse on kuitenkin ihan muusta.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 10:38"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 09:53"]
Täydellisesti ymmärrän! Arvaapas, lisääntyikö, vai vähenikö meillä ukon romut, kun muutettiin 52m2:n asunnosta 100m2:n kämppään? :(
Mitat, meisselit ja ruuveja löysin ruokailuvälinelaatikosta ja nyt on löytynyt kiva paikka säilytykseen yläkertaan vievistä portaista. Jepjepjeeeep!!!
Olisi edes järjestyksessä kaikki, niin mahtuisikin aika iso määrä kamaa kaappiin, mutta kun kaikki on vaan heitetty siten, että ovi pysyy nippanappa kiinni. Ei varmaan tarvi edes mainita, että ulkovarasto on räjähtämispisteessä.
Siellä on esim. valtava ruohonleikkuri, ainoo juttu vaan, kun meillä ei ole missään nurtsia :(
[/quote]
Ihan kuin mun mies! Sekin näköjään keksi, että yläkerran portaissa voi säilyttää jonkun edesmenneen auton radiota ja kaiuttimia, jotka jostain kävi kaivamassa kaksi viikkoa sitten.
Ja meillä myös kaksi ulkovarastoa notkuu liitoksistaan, kun miehellä on sen seitsemän poraa, erilaisia sirkkeleitä yms., joita käytetään ehkä kerran kolmessa vuodessa... :( Eikö tulisi silloin halvemmaksi vuokrata kuin ostaa ja säilyttää omia?
Meillä on kummallekin 2 vaatekaappia. Sen lisäksi miehellä on kaksi vaatetankoa työhuoneessa - täynnä vain miehen vaatteita. Ja vaatehuone - täynnä miehen vaatteita. 80% sellaisia, jotka ei mene päälle, kun on tullut elopainoa enemmän kuin laki sallii.
Ja taas on hullut päivät ja eilen mies kantoi kotiin jonkun kalliin merkkipuvun, joka menee varmaan sitten päälle, kun hän joskus laihtuu. Ehkä. Mutta kun se oli tarjouksessa!
[/quote]
Ei hitto, mä en tältä naurunremakaltani pääse lähtemään töihin! Niin lohdullista luettavaa! Täytyy kai hommata äärimmäisenä keinona lukollinen lapsiportti noihin portaisiin, kiivetköön punkkaansa paloportaita pitkin. ;D
Rajanveto normaalin säästäväisyyden ja sairaalloisen hamstraamisen välillä tuntuu joskus olevan turhan vaikeaa. Ymmärrän, että on todella kamalaa elää asunnossa, joka on täynnä turhaa romua "jota voi joskus ehkä tarvita". Liika materia ahdistaa, vaikkei sitä itse tajuaisikaan. Monilla ihmisillä tuntuu kuitenkin olevan sellainen automaattinen ajatustapa, että vanha ja käytetty tavara on sitä "turhaa romua", mikä pitää saada alta pois jotta saa tilaa uudelle ja "tarpeelliselle".
Moni ihminen on myös aika sokea omalle hamstraamiselleen, kun eihän se TUNNU hamstraamiselta, kun shoppailee uutta tavaraa. Muistuu mieleen kun kerran äitini raivosi siitä, että säilytin laatikollista turhia kankaanpaloja (joista aioin joskus ommella jotain). Äidille ei tullut sitten mieleen vilkaista kaappiinsa, jossa oli kymmenen eri käsilaukkua - viisi niistä käyttämättömiä. Merkkilaukuthan ovat "sijoituksia" eivätkä turhaa krääsää ;)
Ei itse asiassa ole mitään vikaa siinä, että käyttää sen metrin pakkausteippiä loppuun ennen kuin aloittaa uuden rullan. Eikä siinä, että käyttää treeni- ja siivouspaitoina muutamaa t-paitaa jotka ovat säilyneet 90-luvulta asti. Itse asiassa se on ihan ihailtavaa. Ongelmia tulee vasta siinä vaiheessa, kun se metri pakkausteippiä kulkee selittämättömästi mukana vaikka hyllyllä on viisi muuta avattua teippirullaa, ja kun ne 90-luvun t-paidat ovat kaapin nurkassa ja niiden edessä on kymmenen upouutta treenipaitaa. Eihän siinä tietysti ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa hauskoja juttuja. Toisaalta tietenkin surullista jos hamstraaminen vaikuttaa parisuhteisiin.
Meilläkään mies ei tykkää heittää tavaraa pois, mutta ei toisaalta ole mikään hamstraajakaan. Eikä tavaraa ole vielä kertynyt kun ollaan vasta 25-vuotiaita. Muuttojen aikana on hyvin saanut heitettyä roskiin roinaa. Mies sanoi, että jos haluan heittää hänen vanhoja rikkinäisiä vaatteitaan pois niin se pitää tehdä salaa :D No, tein sitten niin. Kassillinen vanhoja, reikäisiä, likaisen näköisiä ja nuhjuisia sukkia, yök... Repaleisia alushousuja...
Tykkään myös itse säästää muistoesineitä ja rakastan esim. vanhoja lapsuuden lelujani, mutta olen myös antanut ja heittänyt paljon tavaraa pois, varsinkin niitä jotka vievät tilaa. Jos ei voi edes rikkinäisiä tavaroita antaa heittää pois niin on se jo vähän huolestuttavaa...
Se on aviomiehesi eli sinun pitäisi kaiken järjen mukaan pystyä keskustelemaan hänen kanssaan, joten ehdotan että puhut miehelle tästä jopa rikkinäisten tavaroiden säilömisestä ja haalimisesta ja siitä, tuntuuko miehestä ehkä turvallisemmalta elää tavaramäärän keskellä, liittääkö tavaroihin tunteita tai onko hänellä jotain mielenterveyteen liittyvää ongelmaa puhkeamassa.
Valitettavasti tosin hamstraajat eivät aina ymmärrä heillä itsellään olevan ongelmaa, yhdessä himohamstraajat ohjelmassakin hoardaajaäiti syytti pientä poikaansa tavarakasoista, vaikka itse oli ne hankkinut eikä suostunut luopumaan mistään.
Miettikää yhdessä mistä olisi helpoin luopua. Itselläni oli esineiden tunteellistamista joskus ja helpointa oli aloittaa vähentäminen vaatteista, ensin rikkinäisistä ja pienistä/suurista, sitten sellaisista mitä ei enää varmasti tulisi käyttämään, vaikka niihin liittyikin muistoja. Rikkinäiset ja käyttökelvottomat olisi muutenkin hyvä poistaa kaikista tavaroista, nehän vain syövät energiaa elämästä. Minäkin olen kuluttanut lukemattomia tunteja järjestellessäni kaappeihin tavaraa mitä ei kukaan koskaan tullut edes käyttämään, lisäksi ne veivät tilaa tarpeelliselta.
Kannattaa myös rajoittaa kotiin tulevaa tavaravirtaa.
Rakkaimmista poisheitettävistä tavaroista voi ottaa vaikka kuvan muistoksi, jos se helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 09:41"]
Älä kysele, vaan heittele pois rojua vähän kerrallaan. Paita sieltä, rikkonainen astia täältä. Kertaakaan et mainitse vieneesi tai vieväsi jotain pois. Jos etsii jotain, jos muistaa, niin sano ettet tiiä missä on kun on niin paljon kaikkee romua.
[/quote]
Suosittelen tätä. Ja mikä kaikkein ällistyttävintä, mies ei edes kysele tavaroiden perään, koska ei muista omistavansa niitä, kun ei ole nähnyt niitä vähään aikaan. Joskus on saattanut kysellä, että missäköhän se juttu on, ja vastaan vain, että siellä mihin sen jätitkin tai sitten tuo, että en tiedä tavaroistasi, kun niitä on niin paljon.
Toimii.
Heh, aina puhutaan, että naisilla olisi paljon vaatteita, mutta ei kuulkaa pidä paikkaansa! Esim. minulla on seitsemän takkia, miehelläni 17!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kellarissa säilytetään miehen eksän tavaroita, joilla se ei tee enää yhtikäs mitään, mutta joita ei voi tunnesyistä poiskaan muka heittää. Aion laittaa takarajan tavaroiden poishakemiselle ja sen jälkeen roudaan ne roskiin.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 10:52"]
Kyse on myös rahasta. Esim. meillä on 50 neliön kellari melkein täynnä miehen romuja (kyse tavarasta, jota ei käytetä koskaan)! Asutaan omakotitalosta, josta maksetaan lainaa. Aika kalliiksi tulee tuon miehen hamstraus.
[/quote]
Millä tavalla tavaroiden säilyttäminen oman talon kellarissa tulee kalliiksi?
Olen itse hamstraaja enkä osaa antaa hyviä neuvoja. Mielestäni toisen ihmisen ehjiä tavaroita ei saa salaa heittää pois. Rikkinäiset asia erikseen, mutta niistäkin on hyvä varoittaa ennakkon.
Minun tilanteeni on pahentunut aikuisena, koska vanhempani hävittivät tavaroitani salaa (kieltämättä niitä oli paljon, mutta kuitenkin). Nyt kun asun omillani "otan vahingon takaisin" enkä kykene heittämään mitään pois.
Edellisellä sivulla olikin ohje kerätä tavarat isoihin laatikoihin. Mietin, josko se auttaisi, että nimeää laatikot selkeästi ja isolla 'rikkinäiset vaatteet', 'rikkinäiset kodinkoneet' jne.? Jospa rivi olohuoneen seinustalla olevia 'rikkinäiset'-laatikoita saisi hamstraajakumppanin heräämään edes hetkeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 12:23"]
Kannattaa myös rajoittaa kotiin tulevaa tavaravirtaa.
[/quote]
Tässähän on se asian ydin.
Yhdelläkään hamstraajalla ei olisi tavaroidensa kanssa mitään ongelmaa, jos ei vanhan tavaran lisäksi tulisi vielä uutta tavaraa. Jos vanhasta tavarasta ei raaski luopua, niin se on ok - KUNHAN EI HANKI LISÄÄ.
Ja tämä pätee myös muihin perheenjäseniin. Ei se voi aina olla niin, että MINUN hankintani ovat aina tuikitarpeellisia, ja toisen vanhat tavarat turhaa romua. Jos jotain uutta hankitaan, niin täytyy katsoa kokonaisvaltaisesti onko sille tarvetta ja tilaa.
Pahan hamstrauksen takana voi olla ihan oikea psykologinen ongelma, esimerkiksi OCD eli pakko-oireinen häiriö. Kannattaa oikeasti keskustella kunnolla asiasta miehen kanssa, ja jos omat keskustelut eivät auta niin ehdottaa vaikka terapiassa käyntiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 13:52"]
Yhdelläkään hamstraajalla ei olisi tavaroidensa kanssa mitään ongelmaa, jos ei vanhan tavaran lisäksi tulisi vielä uutta tavaraa.
[/quote]
Valitettavasti minulla ei ole rahaa syödä ulkona jokaista ateriaa. Näin ollen kotiin tulee ruokapakkauksia. Aivan niin, en osaa heittää pois tyhjiä ruokapakkauksia.
Tiedän, että monella muulla hamstraajalla ongelma on "järkevämpi", eli koti täyttyy tavaroista, joilla sentään saattaa olla jälleenmyyntiarvoa. Minulla näin ei ole.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 10:03"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 09:52"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 09:41"]
Älä kysele, vaan heittele pois rojua vähän kerrallaan. Paita sieltä, rikkonainen astia täältä. Kertaakaan et mainitse vieneesi tai vieväsi jotain pois. Jos etsii jotain, jos muistaa, niin sano ettet tiiä missä on kun on niin paljon kaikkee romua.
[/quote]
Minusta tämä on hyvä idea. Jos laitat tavaraa pois vaikkapa kolmen, neljän, viiden tavaran kuukausivauhdilla, vuodessa se on kuitenkin ihan kiva määrä. Hän ei huomaa, kun mietit tarkkaan, mistä aloitat. Etkä sano hänelle mitään. Jos kysyy, niin sanot, että "eikö ne ole tuolla *osoitat varaston perimmäistä nurkkaa*, siellä ne ainakin pari vuotta sitten oli". JOS mies alkaa sieltä kaivaa esille (yleensä tällaiset eivät kyllä käytä niitä kamoja, vaan haluavat vain että ne ovat olemassa), sanot seuraavan vaikean paikan. Kun hän alkaa sieltä koluta, hän näkee niin paljon kaikkea muuta, että ajatus jo karkaa kokeilemaan ja korjaamaan jotain ruostuneita aaltopahvin leikkaussaksia vuodelta -93. Älä vaan ala mitään järjestystä pitämään ja säilytslaatikoita ostelemaan, vaan keskity heittämään salaa pois.
Ystäväni on tällainen ja huusholli on mennyt järkyttävään jamaan. Tavara pursuaa joka puolelta niin, että hän on alkanut jo tehdä kulkuväyliä asunnossa. Siivoaminen on jo täysin mahdotonta. Tee jotain ennekuin tilanne pääsee niin pahaksi. Pois vaan!
[/quote]
Kannattaa varautua siihen, että mies tekee saman naisen tavaroille eli kengät, laukut jne. vain katoavat. Äärettömän raukkamaista "kadottaa" miehen tavaroita etenkin kun tietää, että avio-oikeus ei niihin ulotu.
[/quote]
Millä todennäköisyydellä tuollainen tapahtuisi jos ei rikkonaisiakaan saa poistaa? :)
Iloista kesää ja jo nyt syksyä sinulle. Minä olen mies.. Joka olisin tavaroiden suhteen samanlainen kuin sinä. Allekirjoitan tekstisi
Otan osaa. Sinuun on iskenyt "tavaran poisheittämisbuumi", joka on kovin muotia nyt av:llakin. Mutta miehesi ei ole saman kotkotuksen vallassa. Koita miettiä miltä sinä näytät miehesi silmissä: ennen ihan lunkisti miehen rojuihin suhtautunut puoliso maanisesti vain mulkoilee tavarakasoja, jotka ennen olivat ihan ok. Ei hän pysty ymmärtämään sinua. Ole vähemmän kontrollifriikki. Kysymys on myös miehesi kodista. Ja mieti, mikä on oikeasti tärkeää - teidän suhde vai ne romut, jotka ajavat teitä nyt eroon. Sitten voit yksin kulkea valkoinen orkidea kädessä seesteisesti tyhjässä kodissa, kun mies on lähtenyt.
Onko naisilla mitään muuta sisältöä elämässä kuin näperrellä tavaroita paikasta toiseen? Eikä ole parempaa tekemistä/ ajattelemista? Sitten on taas pakko ostaa koko ajan jotain uutta? Ilmeisesti kuvastaa koko suhdetta. Tylsää.
Olin itse samanlainen hamstraaja nuorempana. Kai se johtui siitä että aina piti olla kaikkea varalla. Ei tohon auta kuin tavaroiden hävittäminen. Aloita ensin vaikka niistä rikkinäisistä, myöhemmin kun miehesi mielentila huojentuu, lajitelkaa tavarat ja viekää kirpparille.
Salaa hävität yksi kerrallaan tavaroita. Siivotessa voi myös "vahingossa" pistää tuusannuuskaksi koristeita ym. Onhan näitä keinoja.