Suklaamuna, jonka sisällä yllätyksenä sormus?
Ollaan oltu tyttöystävän kanssa 3,5 vuotta yhdessä ja nyt tuntuu, että hän on se ihminen, kenen kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Aikaisemmin ollaan puhuttu, että tulevaisuudensuunnitelmat on kutakuinkin samanlaiset: molemmat tahtoo joskus naimisiin ja muutaman lapsen.
Pääsiäinen on tulossa ja mietin tehdä "munahipan", jossa yhden munan sisältä löytyisi sormus ja kun hän sen avaa, polvistuisin ja kysyisin. Ei olla kumpikaan mitään seurapiiriliitäjiä ja tyttöystävä on hyvin maanläheinen ja käytännöllinen ihminen. Olen yrittänyt että kävisimme vaikka vuosipäivä nä syömässä ulkona hienosti, mutta hän tahdoo ennemmin katsoa vaikka elokuvaa kotona ja syödä itsetehtyä pitsaa. Itsekään en "hienostelusta" niin välitä, joten mielestäni tällainen "arkisempi" kosinta sopisi meille molemmille.
Sormusta en kuitenkaan osaa ostaa juuri mieleseksi tai oikean kokoiseksi, siksi siis kosinta ensin ja sitten yhdessä valkkaamaan sormukset. Näin olen ymmärtänyt että tyttöystäväkin haluaisi.
Miltä kuulostaa? Niin ja se tärkein, tietääkö kukaan missä sulkaamunassa on sormuksia yllätyksenä?
Kommentit (84)
En luvannut tulla päivittämään, mutta tulinpa silti.
Tyttöystävä ei aavistanut mitään (tai tavallaan tiesi kai, että kosinta on tulossa sillä oltiin puhuttu asiasta). Olin eilen illalla piilottanut suklaamunia ympäri asuntoa ja annoin hänelle aamulla vihjelappusia siitä, mistä suklaamunat löytyisivät. Tyttöystävä oli innoisaan munajahdista ja lopulta löysi kaikki munat.
MUTTA. Hän avasi vain kaksi munaa aluksi ja tahtoi jättää loput (yhteensä 6 kappaletta) ruoan jälkeen syötäviksi. Jännitin aivan hirveästi kun hän avasi munia, ja kumpikaan aamulla avatuista ei sisältänyt sormusta.
Lopulta illalla sain hänet katsomaan elokuvaa kanssani ja silloin hän päätti avata loput ja syödä elokuvaa katsellessa. Voitte vain kuvitella kuinka kämmenet hikosivat ja jännitys nousi sitä mukaan minkä munan hän avasi.
VIIMEISENÄ oli vuorossa Hello Kitty -suklaamuna, jonka sisälle olin piilottanut "karkkiautomaatista" osamani sormuksen ja sormuksen kanssa muovimunaan piilotetun lapun. Lähes tärisin kun seurasin hänen avaaman munaa ja lopulta kun hän oli avannut munan ja syönyt osan suklaasta hän avasi vaaleanpunaisen muovimunan; "Rakastan sinua yli kaiken, tahdotko kanssani naimisiin?" Ehdin mennä "polviseisontaan" juuri kun hän avasi muovimunan ja katsoi minua ihmeissään. Hän luki lapun ja järkyttyi positiivisesti. Hän katsoi vuoroin lappua ja vuoroin minua. Olin koko päivän ehtinyt jännittää ja sain vaivoin sanottua "musta tuntuu, että olen löytänyt elämäni rakkauden ja ihmisen, kenen kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Tuntuuko susta samalta?"
Hän sanoi KYLLÄ! KYLLÄ!!!!!!
Tuntuu, kuin olisin maailman onnellisin ihminen juuri tällä hetkellä. Voi luoja, en arvannut että voisin ikinä jännittää mitään näin paljon! Mutta tärkeintä, vastaus oli kyllä ja menemme tiistaina yhdessä etsimään oikeita sormuksia.
Huh, en osaa kuvailla tätä tunnetta.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 01:17"]
Ihanaa! Onnea teille!
[/quote]
Kiitos! Osaksi tämän palstan vuoksi uskalsin toteuttaaa suunnitelmani. Jännitys oli käsittämätön, vaikka olin melko varma, että vastaus tulee olemaan kyllä. Huh, edelleen alkaa lähes hikoiluttaa ja hymy nousee välttämättä kasvoille kun mietin tilannetta. Tyttöystävä alkoi lähes itkeä, mutta siis hyvällä tavalla. Ainakin sanojensa mukaan oli hyvin otettu ja kosintatapa oli mieleinen.
Aaaaaah, tekisi mieli huutaa miten onnellinen olen. Hullua. En tiedä olenko ollut mistään asiasta yhtä innoissani, hän todella on ihminen kenen kanssa tahdon viettää loppuelämäni.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 22:09"]
Hyi kamala. Joku lassukka täällä AV-mammapalstalla kyselee apua kosintaan! Mikä MIES se tuollainen on? En ainakaan suostuisi jos saisin kuulla että juippi pyörii mammapalstoilla. Ja vielä jonkun rihkamakorun ja suklaan kanssa kosimassa! YÄK!
[/quote]
Kävikö jostain ilmi, että ap on mies?
Niin ja en tiedä kiinnostaako ketään, mutta kerron silti.
Tyttöystävä tosiaan oli otettu kosintatavasta ja muovisormus on nyt sormessa. Sanoi, että hyvä kun en ostanut sormusta valmiiksi, vaan tykkää siitä että käydään yhdettä etsimässä juuri SE sormus. Ensin ajattelin, että itse en "tarvitse" kihlasormusta, mutta nyt voidaan osataa samalla hänen sormukseensa sopiva sormus minulle. Kuulemma hän tykkäisi jos minullakin olisi sormus, ja se sopii minulle paremmin kuin hyvin.
Sen verran vielä, että jos täällä on joku, joka miettii kosimista, niin ANNA MENNÄ! Paras lopputulema on, että saat unelmiesi naisen (tai miehen) ja huonoimmassakin tilanteessa saat tietää, että suhteella ei ole tulevaisuutta ja pääset tekemään tulevaisuudella jotain muuta.
Otin riskin ja tällä kertaa se todellakin kannatti! Jännitti kamalasti ja mietin, että vaikka hän sanoisi ei, se olisi silti hyvä asia, sillä sitten tietäisin varmasti mitä hän haluaa.
Mutta voi luoja, tuolla se nyt nukkuu yhteisessä sängyssä sormus sormessa ja kohta mennään ostamaan oikeita sormuksia. Ehdittiin jo sopia, että kesälle 2015 suunnitellaan häät. Edelleen, en ole ollut yhtä innostunut mistään elämässäni. Onnellisuudella ei ole rajaa. Huh.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 01:28"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 22:09"]
Hyi kamala. Joku lassukka täällä AV-mammapalstalla kyselee apua kosintaan! Mikä MIES se tuollainen on? En ainakaan suostuisi jos saisin kuulla että juippi pyörii mammapalstoilla. Ja vielä jonkun rihkamakorun ja suklaan kanssa kosimassa! YÄK!
[/quote]
Kävikö jostain ilmi, että ap on mies?
[/quote]
Tosiaan, en missään kohtaa erikseen sanonut olevani mies. Mutta siis mies täällä kirjoittelee. Maailman onnellisin mies (ja vaikken ikinä käytä hymiöitä, niin tähän se sopinee) :)
-Ap
ei tasan ole tapahtunut nolo runkkari vaan hakee huomiota
pienellä munalla ei tee mitään ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !
Oijoi!! Näin tämän ketjun silloin kun suunnittelit kosintaa mutten kommentoinut.Ihanaa, että tulit päivittämään miten kävi ! :) : )
Onnea!
Nyt täytyy sanoa, että vaikka olen erittäin usein naisten kanssa samalla aaltopituudella ja esimerkiksi kannatan sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, niin välillä tulee tilanteita, etten ymmärrä naisia ollenkaan. Kun luin tätä ketjua, niin olin aivan kuin tuhdilla halolla päähän kumautettu. Täällä siis tyrmättiin melko totaalisesti ne pari ehdotelmaa, joissa siis ehdotettiin aitoa sormusta, miksi ihmeessä näin???
Olen tuon tyylistä ylläriä itsekin pohtinut, vaikka en koskaan kihloissa, saati naimisissa ole ollutkaan ja tuskin koskaan menenkään, kun tuota ikää jo varsin kohtuullisesti mittarissa. Mutta kun harvoin jotain värkkään, niin haluan kyllä tehdä yllärin, joka muistetaan ja jota toinen ei voi mitenkään arvata. Itselleni ei tulisi kyllä mieleenkään jotain lappusia värkätä tahi rihkamasormuksia munaan tunkea, vaan ilmanmuuta minun yllärissäni pitäisi olla aito sormus.
En tietenkään lähtisi sokkona mitään osteskelemaan, vaan se selvitettäisiin hyvinkin tarkkaan, mikä olisi emännän unelmasormus ja mikä olisi sen oikea koko. Minä kyllä osaan nuo jutut tehdä niin, että toinen ei voi mitenkään arvata, että moinen olisi tulollaan, ne hommat minä kyllä haltsaan. Sormusliikkeeseenkin eksyisimme kauan ennen varsinaista häppeninkiä ikäänkuin vahingossa ja vieläpä niin, että morsmaikulle jäisi sellainen mielikuva, että minut on raahattu sinne väkisin, mikä toki pääsääntöisesti pitääkin paikkansa kyseisten puotien kohdalla.
Mutta siis joo, mikä on se juttu, minkä takia siellä munassa ei missään nimessä saisi olla oikeaa sormusta? Senkö takia, että se ostotapahtuma on jotenkin tärkeä ja naisen pitää olla ehdottomasti siinä mukana, vai mistä ihmeestä tässä on kysymys? Itse en siis todellakaan ole mikään varakas, mutta säästäisin niin kauan, että kykenisin naiselleni mieluisen sormuksen ostamaan, tosin en tietenkään mitään tuhansien eurojen sormusta mutta tarvittaessa kohtuu arvokkaan kuitenkin.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 22:44"]
Mä en oikein tykkää mistään jenkkileffakosinnoista, mutta pakko myöntää että tää on ihan suloinen. :)
[/quote]
En minäkään olisi omalle kohdalle kyllä tykännyt, vaikka en mikään katkera kotka olekaan:)
Kaikki ollaan erilaisia. Mutta kaipa jokainen mies oman tulevan vaimonsa tuntee, ettei tällaista kosintaa esitäkään sellaiselle, joka olisi revähtänyt nauramaan.
Mutta todella suloisen kuuloista. Toivottavasti tyttis on onnellinen. Se on ainakin varma, että kielteistä vastausta ei tule, koska kuka kehtaa tällaisen jälkeen sanoa, että sorppa vaan, mutta mua ei kiinnosta naimisiinmeno. Myöntävä tulee, vaikka toinen ei olisi naimisiinmenoa edes miettinyt.
Muistan nimittäin itse, kun entinen poikaystävä kosi minua nuorena. No, ei kai siinä raskinut toiselle sanoa, että ei ole mitään kiinnostusta mennä naimisiin, aattelin vain seukkalla tässä ja katsella, miten meillä menee. Pakkohan siinä oli suostua, kun toinen reppana oli ison vaivan nähnyt ja yleisöäkin oli. Ennen sormustenostoa sitten panin välit poikki ja heti välittömästi muutin toiselle paikkakunnalle.
Toivottavasti tällä tarinalla parempi loppu
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 01:14"]
En luvannut tulla päivittämään, mutta tulinpa silti.
Tyttöystävä ei aavistanut mitään (tai tavallaan tiesi kai, että kosinta on tulossa sillä oltiin puhuttu asiasta). Olin eilen illalla piilottanut suklaamunia ympäri asuntoa ja annoin hänelle aamulla vihjelappusia siitä, mistä suklaamunat löytyisivät. Tyttöystävä oli innoisaan munajahdista ja lopulta löysi kaikki munat.
MUTTA. Hän avasi vain kaksi munaa aluksi ja tahtoi jättää loput (yhteensä 6 kappaletta) ruoan jälkeen syötäviksi. Jännitin aivan hirveästi kun hän avasi munia, ja kumpikaan aamulla avatuista ei sisältänyt sormusta.
Lopulta illalla sain hänet katsomaan elokuvaa kanssani ja silloin hän päätti avata loput ja syödä elokuvaa katsellessa. Voitte vain kuvitella kuinka kämmenet hikosivat ja jännitys nousi sitä mukaan minkä munan hän avasi.
VIIMEISENÄ oli vuorossa Hello Kitty -suklaamuna, jonka sisälle olin piilottanut "karkkiautomaatista" osamani sormuksen ja sormuksen kanssa muovimunaan piilotetun lapun. Lähes tärisin kun seurasin hänen avaaman munaa ja lopulta kun hän oli avannut munan ja syönyt osan suklaasta hän avasi vaaleanpunaisen muovimunan; "Rakastan sinua yli kaiken, tahdotko kanssani naimisiin?" Ehdin mennä "polviseisontaan" juuri kun hän avasi muovimunan ja katsoi minua ihmeissään. Hän luki lapun ja järkyttyi positiivisesti. Hän katsoi vuoroin lappua ja vuoroin minua. Olin koko päivän ehtinyt jännittää ja sain vaivoin sanottua "musta tuntuu, että olen löytänyt elämäni rakkauden ja ihmisen, kenen kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Tuntuuko susta samalta?"
Hän sanoi KYLLÄ! KYLLÄ!!!!!!
Tuntuu, kuin olisin maailman onnellisin ihminen juuri tällä hetkellä. Voi luoja, en arvannut että voisin ikinä jännittää mitään näin paljon! Mutta tärkeintä, vastaus oli kyllä ja menemme tiistaina yhdessä etsimään oikeita sormuksia.
Huh, en osaa kuvailla tätä tunnetta.
-Ap
[/quote]
Tuota...voiko tuossa tilantessa muuta sanoa, kun on aikaa sekunti, pari päättää koko loppuelämästä. Kukaan ei kyllä kehtaa loukata toista reppanaa niin paljoa, että sanoo, etten ole kuule varma ja tätä täytyy miettiä.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 06:09"]
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 01:14"]
En luvannut tulla päivittämään, mutta tulinpa silti.
Tyttöystävä ei aavistanut mitään (tai tavallaan tiesi kai, että kosinta on tulossa sillä oltiin puhuttu asiasta). Olin eilen illalla piilottanut suklaamunia ympäri asuntoa ja annoin hänelle aamulla vihjelappusia siitä, mistä suklaamunat löytyisivät. Tyttöystävä oli innoisaan munajahdista ja lopulta löysi kaikki munat.
MUTTA. Hän avasi vain kaksi munaa aluksi ja tahtoi jättää loput (yhteensä 6 kappaletta) ruoan jälkeen syötäviksi. Jännitin aivan hirveästi kun hän avasi munia, ja kumpikaan aamulla avatuista ei sisältänyt sormusta.
Lopulta illalla sain hänet katsomaan elokuvaa kanssani ja silloin hän päätti avata loput ja syödä elokuvaa katsellessa. Voitte vain kuvitella kuinka kämmenet hikosivat ja jännitys nousi sitä mukaan minkä munan hän avasi.
VIIMEISENÄ oli vuorossa Hello Kitty -suklaamuna, jonka sisälle olin piilottanut "karkkiautomaatista" osamani sormuksen ja sormuksen kanssa muovimunaan piilotetun lapun. Lähes tärisin kun seurasin hänen avaaman munaa ja lopulta kun hän oli avannut munan ja syönyt osan suklaasta hän avasi vaaleanpunaisen muovimunan; "Rakastan sinua yli kaiken, tahdotko kanssani naimisiin?" Ehdin mennä "polviseisontaan" juuri kun hän avasi muovimunan ja katsoi minua ihmeissään. Hän luki lapun ja järkyttyi positiivisesti. Hän katsoi vuoroin lappua ja vuoroin minua. Olin koko päivän ehtinyt jännittää ja sain vaivoin sanottua "musta tuntuu, että olen löytänyt elämäni rakkauden ja ihmisen, kenen kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Tuntuuko susta samalta?"
Hän sanoi KYLLÄ! KYLLÄ!!!!!!
Tuntuu, kuin olisin maailman onnellisin ihminen juuri tällä hetkellä. Voi luoja, en arvannut että voisin ikinä jännittää mitään näin paljon! Mutta tärkeintä, vastaus oli kyllä ja menemme tiistaina yhdessä etsimään oikeita sormuksia.
Huh, en osaa kuvailla tätä tunnetta.
-Ap
[/quote]
Tuota...voiko tuossa tilantessa muuta sanoa, kun on aikaa sekunti, pari päättää koko loppuelämästä. Kukaan ei kyllä kehtaa loukata toista reppanaa niin paljoa, että sanoo, etten ole kuule varma ja tätä täytyy miettiä.
[/quote]
Ap mainitsi kyllä tekstissään, että ovat puhuneet asiasta. Ja että molemmat hauavat naimisiin
Mähän sanoin sulle AP että toi lelusormus on just hyvä, ja että oikean sormuksen etsiminen yhdessä on paljon romanttisempaa! Ihanaa ja oikein paljon onnea teille!
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 04:08"]
Nyt täytyy sanoa, että vaikka olen erittäin usein naisten kanssa samalla aaltopituudella ja esimerkiksi kannatan sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, niin välillä tulee tilanteita, etten ymmärrä naisia ollenkaan. Kun luin tätä ketjua, niin olin aivan kuin tuhdilla halolla päähän kumautettu. Täällä siis tyrmättiin melko totaalisesti ne pari ehdotelmaa, joissa siis ehdotettiin aitoa sormusta, miksi ihmeessä näin???
Olen tuon tyylistä ylläriä itsekin pohtinut, vaikka en koskaan kihloissa, saati naimisissa ole ollutkaan ja tuskin koskaan menenkään, kun tuota ikää jo varsin kohtuullisesti mittarissa. Mutta kun harvoin jotain värkkään, niin haluan kyllä tehdä yllärin, joka muistetaan ja jota toinen ei voi mitenkään arvata. Itselleni ei tulisi kyllä mieleenkään jotain lappusia värkätä tahi rihkamasormuksia munaan tunkea, vaan ilmanmuuta minun yllärissäni pitäisi olla aito sormus.
En tietenkään lähtisi sokkona mitään osteskelemaan, vaan se selvitettäisiin hyvinkin tarkkaan, mikä olisi emännän unelmasormus ja mikä olisi sen oikea koko. Minä kyllä osaan nuo jutut tehdä niin, että toinen ei voi mitenkään arvata, että moinen olisi tulollaan, ne hommat minä kyllä haltsaan. Sormusliikkeeseenkin eksyisimme kauan ennen varsinaista häppeninkiä ikäänkuin vahingossa ja vieläpä niin, että morsmaikulle jäisi sellainen mielikuva, että minut on raahattu sinne väkisin, mikä toki pääsääntöisesti pitääkin paikkansa kyseisten puotien kohdalla.
Mutta siis joo, mikä on se juttu, minkä takia siellä munassa ei missään nimessä saisi olla oikeaa sormusta? Senkö takia, että se ostotapahtuma on jotenkin tärkeä ja naisen pitää olla ehdottomasti siinä mukana, vai mistä ihmeestä tässä on kysymys? Itse en siis todellakaan ole mikään varakas, mutta säästäisin niin kauan, että kykenisin naiselleni mieluisen sormuksen ostamaan, tosin en tietenkään mitään tuhansien eurojen sormusta mutta tarvittaessa kohtuu arvokkaan kuitenkin.
[/quote]
No mä voin kertoa että multa ei ainakaan millään saisi selvitettyä sitä, millainen mun lempisormus on ilman että tajuaisin asiaa. Joten mun kohdalla lelusormus ois paljon romanttisempi. Haluan valita sormukseni itse, ja mies ei osaa sitä tehdä. Miksikö? En tiedä vielä itsekään millaisen haluan, ennenkuin näen sen. Ja jos mies alkais mulle jotain sormuskataloogeja kanniskelemaan niin valittettavasti ylläri menisi pilalle.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 04:08"]
Nyt täytyy sanoa, että vaikka olen erittäin usein naisten kanssa samalla aaltopituudella ja esimerkiksi kannatan sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, niin välillä tulee tilanteita, etten ymmärrä naisia ollenkaan. Kun luin tätä ketjua, niin olin aivan kuin tuhdilla halolla päähän kumautettu. Täällä siis tyrmättiin melko totaalisesti ne pari ehdotelmaa, joissa siis ehdotettiin aitoa sormusta, miksi ihmeessä näin???
Olen tuon tyylistä ylläriä itsekin pohtinut, vaikka en koskaan kihloissa, saati naimisissa ole ollutkaan ja tuskin koskaan menenkään, kun tuota ikää jo varsin kohtuullisesti mittarissa. Mutta kun harvoin jotain värkkään, niin haluan kyllä tehdä yllärin, joka muistetaan ja jota toinen ei voi mitenkään arvata. Itselleni ei tulisi kyllä mieleenkään jotain lappusia värkätä tahi rihkamasormuksia munaan tunkea, vaan ilmanmuuta minun yllärissäni pitäisi olla aito sormus.
En tietenkään lähtisi sokkona mitään osteskelemaan, vaan se selvitettäisiin hyvinkin tarkkaan, mikä olisi emännän unelmasormus ja mikä olisi sen oikea koko. Minä kyllä osaan nuo jutut tehdä niin, että toinen ei voi mitenkään arvata, että moinen olisi tulollaan, ne hommat minä kyllä haltsaan. Sormusliikkeeseenkin eksyisimme kauan ennen varsinaista häppeninkiä ikäänkuin vahingossa ja vieläpä niin, että morsmaikulle jäisi sellainen mielikuva, että minut on raahattu sinne väkisin, mikä toki pääsääntöisesti pitääkin paikkansa kyseisten puotien kohdalla.
Mutta siis joo, mikä on se juttu, minkä takia siellä munassa ei missään nimessä saisi olla oikeaa sormusta? Senkö takia, että se ostotapahtuma on jotenkin tärkeä ja naisen pitää olla ehdottomasti siinä mukana, vai mistä ihmeestä tässä on kysymys? Itse en siis todellakaan ole mikään varakas, mutta säästäisin niin kauan, että kykenisin naiselleni mieluisen sormuksen ostamaan, tosin en tietenkään mitään tuhansien eurojen sormusta mutta tarvittaessa kohtuu arvokkaan kuitenkin.
[/quote]
Ostotapahtuma on tärkeä kahdesta syystä:
a) olisi romanttista kierrellä yhdessä sormuskaupoilla
b) haluan ehdottomasti valita sormukseni itse
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 06:09"]
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 01:14"]
En luvannut tulla päivittämään, mutta tulinpa silti.
Tyttöystävä ei aavistanut mitään (tai tavallaan tiesi kai, että kosinta on tulossa sillä oltiin puhuttu asiasta). Olin eilen illalla piilottanut suklaamunia ympäri asuntoa ja annoin hänelle aamulla vihjelappusia siitä, mistä suklaamunat löytyisivät. Tyttöystävä oli innoisaan munajahdista ja lopulta löysi kaikki munat.
MUTTA. Hän avasi vain kaksi munaa aluksi ja tahtoi jättää loput (yhteensä 6 kappaletta) ruoan jälkeen syötäviksi. Jännitin aivan hirveästi kun hän avasi munia, ja kumpikaan aamulla avatuista ei sisältänyt sormusta.
Lopulta illalla sain hänet katsomaan elokuvaa kanssani ja silloin hän päätti avata loput ja syödä elokuvaa katsellessa. Voitte vain kuvitella kuinka kämmenet hikosivat ja jännitys nousi sitä mukaan minkä munan hän avasi.
VIIMEISENÄ oli vuorossa Hello Kitty -suklaamuna, jonka sisälle olin piilottanut "karkkiautomaatista" osamani sormuksen ja sormuksen kanssa muovimunaan piilotetun lapun. Lähes tärisin kun seurasin hänen avaaman munaa ja lopulta kun hän oli avannut munan ja syönyt osan suklaasta hän avasi vaaleanpunaisen muovimunan; "Rakastan sinua yli kaiken, tahdotko kanssani naimisiin?" Ehdin mennä "polviseisontaan" juuri kun hän avasi muovimunan ja katsoi minua ihmeissään. Hän luki lapun ja järkyttyi positiivisesti. Hän katsoi vuoroin lappua ja vuoroin minua. Olin koko päivän ehtinyt jännittää ja sain vaivoin sanottua "musta tuntuu, että olen löytänyt elämäni rakkauden ja ihmisen, kenen kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Tuntuuko susta samalta?"
Hän sanoi KYLLÄ! KYLLÄ!!!!!!
Tuntuu, kuin olisin maailman onnellisin ihminen juuri tällä hetkellä. Voi luoja, en arvannut että voisin ikinä jännittää mitään näin paljon! Mutta tärkeintä, vastaus oli kyllä ja menemme tiistaina yhdessä etsimään oikeita sormuksia.
Huh, en osaa kuvailla tätä tunnetta.
-Ap
[/quote]
Tuota...voiko tuossa tilantessa muuta sanoa, kun on aikaa sekunti, pari päättää koko loppuelämästä. Kukaan ei kyllä kehtaa loukata toista reppanaa niin paljoa, että sanoo, etten ole kuule varma ja tätä täytyy miettiä.
[/quote]
Kuka katkera siellä huutelee? Oletko saanut monetkin pakit? Kyllä mulla ois ainakin pokkaa sanoa että ei, tai että haluan miettimisaikaa, jos en olisi varma. Ei kaikki ole sellaisia perseennuolijoita niinkuin sinä.
Ihmeellistä porukkaa täällä. Ettekö ymmärrä, että kaikki naiset ovat erilaisia? He haluavat eri asioita. Typerää tulla tänne uhoamaan, että kyllä MINÄ saisin hoidettua tämän niin ja näin blaa blaa blaa. Keskittyisitte ennemminkin tutustumaan puolisoihinne niin, että osaatte valita sellaisen kosintatavan kuin HÄN haluaa, et SINÄ tai yleisesti ottaen miehet/naiset. Ap näytti malliesimerkkiä, hän tuntee morsmaikkunsa ja oli osannut valita juuri oikeanlaisen kosinnan. Onnea ap sinulle ja tulevalle vaimollesi!
Voi olla teidän näköisenne juttu. Henkilökohtaisesti ei kyllä kolahda. Täytyy olla aito sormus mukana ja tommosesta ilahtuis enemmän suklaasta. Kunnon suklaakapaupasta hae suklaa ja kunnon korukaupasta hae sormus. Siinä vinkkini.