Heitin tänään lapsen kaverin pihalle

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 23:43"]

Antakaa vielä yksi mahdollisuus

[/quote]

Tämä. Se voi olla aluksi lapsille tyypillistä kateutta. Ollaan kateellisia, että toisilla on hienot legot tms., mutta kun sitten voikin leikkiä niillä niin huomaakin, ettei tartte enää olla niin kateellinen, koska kuitenkin pääsee leikkimään ja lapsi muuttuu paremmaksi.

Tuli mieleen niin mun lapsuus, huh. Yhtä kateellisuutta kaikkia kohtaan. Valitan, vanhemmat pihejä.

onks miehes joku nyhverö kun ei voinut itte heittää sitä häiriköä ulos??? mä en ikinä menis naimisiin sellaisen piipertäjä ukon kanssa että pitäisi alkaa itse heittää häiriköitä ulos kun äijä ei vittu pysty

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 01:30"]

No en nyt ymmärrä, että vain te vanhemmatko tässä reagoitte. Mites se jo 8-v lapsenne? Kyllä meillä tuossa iässä on jo itsekin osattu valita kavereiksi vain hyvin käyttäytyviä tyyppejä. On niitä rasittavia tapauksia heilläkin koulussa ja samassa pihassa, mutta eivät tosiaankaan sen lähemmin viihdy heidän kanssaan.    

[/quote]

Asutaan vähän syrjemmässä joten tässä "kylässä" samanikäisiä  on viisi. Oman lapseni luokkakaverit ovat vähän joka puolella kaupunkia (pisimmillään 25 kilsan päässä ja lähikoulussakin hajonta on 7km). Mutta siis, olen opettanut lapselle että kaikkien kanssa leikitään eikä ketään jätetä ulkopuoliseksi, varsinkin kun tämä kaveripiiri ei ole kovin laaja ja välimatkoista johtuen luokkakavereiden kanssa ei olla pahemmin tekemisissä.

Kengillä sisällä kävely on tosin sellainen että tuntuu unohtuvan monelta lapselta (jopa omaltani) mutta yleensä riittää se yksi huomautus. Tuon ko. olevan kaverin kanssa edes kolme jämäkkää huomautusta eivät riittäneet.

Ja pointtina ei ole vain se legojen kaataminen vaan että syy vieritettiin jonkun toisen päälle. Ja tosiaan, tilanne nähtiin. Sen jälkeen hajotettiin legorakennelma (tätä  ei nähty mutta kyseessä on uusi legopaketti ja oma lapseni on varjellut tuota jo pitkään ja hartaasti jopa pikkusiskoltaan).

Kateutta se lelujen pilkkaaminen? En tullut edes ajatelleeksi. Ei meillä noissa leluissa ole mitään kummallista. Kalleimpia taitavat olla legot ja loput tosi sekalaista seurakuntaa jotka on ostettu lapsen omia mielenkiinnon kohteita ajatellen. Mutta missään nimessä eivät ole mitään kalliita tms. Ei olla mitään rikkaita joten ovat kait monen mielestä ns. Tiimarikrääsää. 

Ja mitä tulee kielenkäyttöön. Kyllä, varmasti puhuvat koulussa vaikka mitä (omani on ekalla) mutta minun ei tarvitse kuunnella moista omassa kodis

sani. Tällä "kylällä" on neljä poikaa ja yksi tyttö mutta ikinä en ole kuullut vastaavaa kielenkäyttöä. Ei ole kikkelijuttuja tms.  Leikit ovat aina sujuneet eikä ole haukuttu vauvaksi tms. lelujen takia.

Ja juu, varmasti pidän ainakin ajatuksen tasolla lastani vauvana mutta kuten olen saanut huomata, hänkin kasvaa. Mutta ei varmaan ole vauvamaista itkeä ensinnäkin sen perään että legojutut hajotetaan, haukutaan vauvaksi lelujen takia (sanoinkin tuohon silloin, että vauvat leikkivät helistimillä tms. ja oli taas hetken hiljaista kaverin osalta kunnes jälleen alettiin haastamaan riitaa tai muuten vaan haluttiin loukata).

Meillä mies on kovin ehdoton tässä asiassa että ei asiaa meille enää. Minä taasen olisin juuri sitä mieltä että katsotaan nyt vielä miten leikit jatkuvat ulkona ja ehkä  meillä sisälläkin. 

Siksi täältä vähän kyselenkin mielipiteitä koska en tiedä miten toimia. On kuitenkin esikoinen kyseessä eli minäkin menen ihan uusilla vesillä kun lapsesta on tullut noin iso jo.

-Ap-

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 01:48"]

onks miehes joku nyhverö kun ei voinut itte heittää sitä häiriköä ulos??? mä en ikinä menis naimisiin sellaisen piipertäjä ukon kanssa että pitäisi alkaa itse heittää häiriköitä ulos kun äijä ei vittu pysty

[/quote]

Mies juuri laittoi paikoilleen uusia keittiön kaappeja että sellainen piipertäjä meillä....

-ap-

Vaikuttaa jotenkin traumatisoituneelta lapselta. Minä kyllä keskustelisin lapsen vanhempien kanssa ja kysyisin, onko hänellä erityislapsidiagnoosia. Enkä päästäisi lasta enää kotiini, ennen kuin hän on pyytänyt anteeksi käytöstään (enkä ehkä sittenkään, ulkonakin voi leikkiä).

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 02:17"]

Vaikuttaa jotenkin traumatisoituneelta lapselta. Minä kyllä keskustelisin lapsen vanhempien kanssa ja kysyisin, onko hänellä erityislapsidiagnoosia. Enkä päästäisi lasta enää kotiini, ennen kuin hän on pyytänyt anteeksi käytöstään (enkä ehkä sittenkään, ulkonakin voi leikkiä).

[/quote]

Hän kuten myös oma lapseni käyvät erityiskoulua, tosin eri kouluissa.  Siksi nuo taksimatkat. Eli varmasti löytyy joku diagnoosi (omallani dysfasia) mutta siksi osaan olla ymmärtäisempi.

Ja toki ymmärrän myös sen, että eihän lapsilla ole sellaista käsitystä sosiaalisesta kanssakäymisestä kuin meillä aikuisilla. Mehän heitä opastamme. Mutta tuntuu, että vanhempien kanssa tuo kaveri on ns. hyvinkäyttäytyvä mutta esim. taksissa riehutaan, huudellaan kirosanoja jne.  Ulkona ei kaiken perusteella ole ollut sen suurempia ongelmia.

-Ap-

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 01:48"]

onks miehes joku nyhverö kun ei voinut itte heittää sitä häiriköä ulos??? mä en ikinä menis naimisiin sellaisen piipertäjä ukon kanssa että pitäisi alkaa itse heittää häiriköitä ulos kun äijä ei vittu pysty

[/quote]

Ootko ite joku nyhverö, kun et ilman miehen apua osaa pistää pikkupojalle kampoihin?

Teit oikein. Ottaisin vanhempiin yhteyttä ja sitten yli kuukauden päästä uusi mahdollisuus. Sitäpaitsi ehkä vanhemmat osaa selittää käytöstä. Erityslapsena hänellä on joku ongelma ja sinun lastasikin helpottaisi tietää mikä. Et varmaan halua hänen oppivan että kaverit saavat hyväksikäyttää häntä. Nyt ehkä huomaamattasi opetat niin.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 01:48"]

onks miehes joku nyhverö kun ei voinut itte heittää sitä häiriköä ulos??? mä en ikinä menis naimisiin sellaisen piipertäjä ukon kanssa että pitäisi alkaa itse heittää häiriköitä ulos kun äijä ei vittu pysty

[/quote]no ei tuo ap minusta kyvytomalta kuulosta. Ihan hyvin homman suoritti

Mä jouduin heittämään kans yhden lapsen (8v) pihalle. Poika tuli kysymään onko jäätelöä, vastasin että eipä ole (en ruoki koulun jälkeen muiden lapsia, ei talous kestä kun olen työtön yh). Meni noin minuutti ja poika tuli takaisin mussuttaen just sitä viimeistä kallista magnumia jota olin säästellyt itselleni pahaksi päiväksi. "Olihan teil jäätelöö, mä löysin itse pakkasesta", aaaaaaghhh!!!! Edes mun omilla lapsilla ei ole asiaa pakastimelle. Ko. lapsi myös tonki keittiön kaappeja yms. Ei mitään käytöstapoja.

Tunnen ko. pojan vanhemmat, ovat kumpikin fiksuja, koulutettuja ihmisiä. Sääli että lapsesta on fiksu kaukana. Ei ole enää tervetullut meille.

Jos joku penska kävelisi kengät jalassa mun kalliille, valkoisille villaryijymatoille, tulisi iku-porttikielto meille välittömästi + pesulalasku vanhemmille!!! Joten nro 3 et ole tiukkis. Erityislapsi löytyy itseltänikin mutta erityisyys ei muuta sivistymättömäksi porsaaksi! Vaan kasvatus.

t. Neljän äiti

Meillä on joskus ollut huonosti käyttäytyviä kyläilijöitä. Tuolloin olen istuttanut ihan vastaavanikäisiä nokakain keittiön pöydän ääreen ja sanonut että meidän kodissa on seuraavanlaiset säännöt: xxxxxx. Meno on rauhoittunut sillä. Yksi lapsi, jolla kotona ei juurikaan sääntöjä ole, viihtyy meillä tosi hyvin ja käyttäytyykin hyvin vaikka paljon olen tästä pojasta kuullut että tekee tuhoja. Musta tuntuu että tuo poika ihan tarvitsee niitä rajoja ja tykkää olla siksi meillä.

4:n äiti minäkin

Ap taas (jokusen päivän tauon jälkeen)

Tulin tavanneeksi lapsen vanhemmat. Juteltiin pitkä tovi ja minulle sanottiin ettei ole ole yllätys tuo lapsen käytös. Saa komentaa kuin omaa (joo, komentaisi jos olisi mahdollisuus laittaa vaikka kotiarestiin...). Jos kiellän ja vetoan siihen (mitä sovittiin äidin kanssa eli soittamiseen hänelle) niin naureskellaan että joopa joo, ihan varmasti soitat (soitin mutta käytös edelleen yhtä hällä väliä).

Noh, tuo poika tosiaan käynyt meillä eikä käytös ole sen parempaa (joskaan ei  pahempaakaan). Nyt saa entistä enemmän vahtia ettei toista (omaa poikaa) syytetä turhasta jne.

Kuulemma tuolla pojalla ei ole diagnoosia,oli vuoden käynyt normikoulua ja passitus erityiskouluun. Jopa vanhemmat kutsuivat "pipipääksi" :o Eipä tullut mielenkään kutsua omaani samalla nimellä mutta ehkä sitten vanhemmat yrittävät peittää huumoriin arjen ongelmat (ovat kuitenkin yrittäjiä, olleet jo toistakymmentävuotta) ja sitten iltatähtenä ei olekaan se ns. normaali lapsi. Kuka tietää.

Tavallaan käy tosi paljon sääliksi tuo lapsi. Hän on käytännössä aina yksin (noh, pieni kylä ja jossa vähän samanikäisiä) joten sana tuostakin pojastakin on jo kiertänyt). Oma poikani yrittää edelleenkin välttää tuota lasta kaikin tavoin. Hänellä on synttärit ensi kuussa ja kutsuttujen listalla on kaikki muut paitsi tuo yksi. Olen itse tosi kiltti henkilö ja tekisi mieli "pakottaa" kutsumaan tuonkin pojan mutta en tiedä. Hän on vasta yhdeksän ja kuka tietää, kuinka yksinäinen vain käytöksensä takia (luultavasti hyvin yksinäinen mitä on tullut kuunneltua muita vanhempia).

Vastaavasti taas tuon pojan äiti kertoi kuinka innoissaan lapsi oli ollut oman poikani seurasta jne. Hyvä kun oli malttanut mennä nukkumaan. Oli kuulemma odottanut, että pääsee leikkimään omani kanssa.

Joo, tosi sekavaa tekstiä minulta mutta en oikeasti tiedä mitä tehdä. Oma poikani tosiaan yrittää vältellä kyseistä lasta (tosin hän olisi noin muutoinkin enemmän omissa oloissaan legojen kanssa jos saisi päättää). Samalla tulee kauhea sääli sellaista lasta kohtaan joka ei todellakaan ole mikään suosittu leikkikaveri. Mutta jos leikit ei suju niin kait on vain pakko kovettaa itsensä?

No se pentu tosiaankin on "sick" kuten hänen omat vanhempansa häntä luonnehtivatkin. Teit ihan oikein. Ei Sinun ja poikasi tarvitse sietää sellaista mänttiä, joka tulee teille ja arvostelee noin ikävällä tavalla poikasi henkilökohtaisia tavaroita. Poikasi lelut ja leikit ovat osa häntä itseään.

Ensialkuun tuntuu kummalliselta, että näitä viallisia yksilöitä on nykyään niin paljon. Mutta kun katsoo tälläkin palstalla näitä vastauksia, joista suurin osa näyttää vaativan Sinulta ja pojaltasi ymmärrystä ja "antamaan vielä yhtä tilaisuutta" sille hullulle, kummastus vähitellen loppuu. Onhan se ihan selvää, että tuollainen "erityislapsikäytös" lisääntyy, kun sitä näytetään näin yleisesti suosittavan (Ovatkohan nämä ymmärtäjät olleet itsekin samanlaisia pentuja aikoinaan?).

Ei ole Sinun ja poikasi velvollisuus kutsua sitä "erityislasta" säälistä pilaamaan poikasi syntymäpäiväjuhlat. Kun se jätetään ulkopuolelle, ehkä sekin saattaa joskus joutua pakosta opettelemaan ihmisten kanssa elämistä, mutta jos kutsutte sen, se ei varmasti ikinä muuta käytöstään. Kyllä tuollaiset penteleet aina osaavat käyttää hyväkseen toisten sinisilmäisyyttä. Ja mieti nyt vähän sitäkin, että jos poikasi suorastaan pelkää sitä pahantekijää, niin minkähänlaiset syntymäpäiväjuhlat pojallesi mahdat aiheuttaa kutsumalla hänen painajaisensa mukaan. Pojallasi on oikeus onnelliseen lapsuuteen ja iloisiin syntymäpäiväjuhliin, ja niihin se epäkelpo yksilö ei kuulu.

Anna sille porttikielto ikiajoiksi. Kyllä se yksinjääminen on tuollaiselle sekopäälle ihan oikein. Se oppii siitä joskus jos oppii.

Ja pojallasi on aivan liikaa kestämistä jo siinäkin, että hän joutuu yleensäkin elämään samassa kylässä sen ilkeän hullun kanssa. Mitään ylimääräistä et voi häneltä vaatia sen marakatin suhteen. Pojallasi on oikeus syntymäpäiviinsä ja hänelläkin on ihmisoikeutensa.

Joten pois pois se joka pahentaa.

Hra 42 v.