Lue keskustelun säännöt.
Monissa Euroopan maissa ihmetellään Suomen koululiikuntaa
06.04.2014 |
Miksi tyttöjen ja poikien koululiikuntaa ei voisi Suomessa järjestää yhdessä?
On kansainvälinen urheilukonferenssi Hollannissa. Suomalainen tutkija mainitsee puheessaan, että meillä tytöt ja pojat ovat koulussa eri liikuntaryhmissä. Joku yleisöstä keskeyttää, koska luulee kuulleensa väärin. Seuraa kiihkeä keskustelu, jossa paheksutaan suomalaisia: Pisa-testin tuloskin asettuu uuteen valoon, jos liikunnanopetuksemme on näin alkeellisella tasolla. Joku pauhaa seisten: tytöt ja pojat eri ryhmissä, onko Suomi jokin Saudi-Arabia?
Onko se tosiaan muualla niin yleistä?
Norjalaiset vieraat ihmettelevät erillisiä ryhmiä, kertoo helsinkiläinen rehtori. Norjassa ollaan yhdessä, ja Ruotsissa.
Kööpenhaminassa tuttavan tytär opetteli yläasteella poikien kanssa yhdessä sekä rugbya että vauvanhoitoa.
Toisen kaverin poika kävi yläasteen Espanjassa. Sielläkin tytöt ja pojat liikkuivat yhdessä. Aina oli joukkuepelejä, ei koskaan yksilölajeja, vain kuntotesti tehtiin yksin. Espanjassa!
Ystävän ranskalainen vaihto-oppilas kertoo, että heillä valtion kouluissa on yleensä sekaryhmät. Yksityiset katoliset koulut ovat eri asia.
Suomi kuuluu erillisryhmineen konservatiivien joukkoon.
On normaalia olla yhdessä. Epänormaalia on olla erikseen, ovathan Suomessa miehet ja naiset muuallakin luontevasti samoissa ryhmissä, ollaan tasa-arvoisia ja hyväksytään erilaiset sukupuolivähemmistöt, Nurmi selittää.
"On kivikautista ajatella sukupuolittuneesti", hän sanoo.
Kommentit (123)
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:02"]
Meillä oli aina liikuntaa yhdessä poikien kanssa ala-asteen ajan. Tosin uimahallissa käytiin erikseen, onneksi.
[/quote]
Meillä oli ala-asteella kaikki liikuntatunnit poikien kanssa yhdessä. Ainoa erottelu oli uinnissa ja sekin oli uimataidon eikä sukupuolen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä nyt ei ole mitään järkeä, että jossain lukioliikunnan salibandyssä 90-kiloiset pojat joutuvat pelaamaat ylivarovaisesti, etteivät vain jyrää niitä 40-kiloisia tyttöjä. Ihan järjetön ehdotus.
Liikuntakin on arvosteltava aine. En usko että yhtä moni tyttö haluaa miestä opettajaksi tai päinvastoin. Opettajan on helpompi arvioida oppilaiden suorituksia suhteessa toisiin samaa ikää ja sukupuolta oleviin, koska suorituskyky on ihan erilainen sukupuolten välillä.
Sukupuolierottelu liikunnassa on OK ja rotuerottelu kaikissa kouluaineissa.
-Mies 28v-
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:21"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:59"]
Toisen kaverin poika kävi yläasteen Espanjassa. Sielläkin tytöt ja pojat liikkuivat yhdessä. Aina oli joukkuepelejä, ei koskaan yksilölajeja, vain kuntotesti tehtiin yksin.
[/quote]
Aina joukkuelajeja? Tämä ei olekaan yhtään alkeellista ja yksipuolista.
[/quote]
Yksilölajeja on aika vaikea harrastaa yhdessä.
Ihan hyvä systeemi että erikseen liikkis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:26"]
Siinä nyt ei ole mitään järkeä, että jossain lukioliikunnan salibandyssä 90-kiloiset pojat joutuvat pelaamaat ylivarovaisesti, etteivät vain jyrää niitä 40-kiloisia tyttöjä. Ihan järjetön ehdotus.
[/quote]
Miksi pitää varoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin koulutaipaleeni vuonna 1985 ja meidän koulussa tytöt ja pojat olivat yhdessä liikuntatunnilla ensimmäiset kolme vuotta. Neljänneltä alkaen sitten tytöt olivat erikseen ja pojat erikseen.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:19"]
Hesarin artikkelista lisää siteerausta:
"Sekaryhmässä pojat oppivat, ettei olennaista ole vain pelata kovaa. Tytöt oppivat, ettei aina ole tärkeää tehdä kauniisti.
Miksi Suomessa jaetaan tytöt ja pojat eri ryhmiin? Sillä on pitkä perinne. Ehkä historialliset roolit vaikuttavat yhä: poikia valmisteltiin sotaan, tyttöjen piti yrittää olla kauniita ja pehmeitä.
Peruskouluasetus määräsi vielä 1980-luvulla, että tytöt ja pojat piti yläasteella jakaa eri liikuntaryhmiin, kertoo kulttuuri- ja opetusministeriön Liikunta ja tasa-arvo 2011 -raportti. Nykyisin sekaryhmille ei ole estettä.
Opetushallitus kuitenkin suosittelee yhä erillisopetusta. Perusteina ovat muun muassa tyttöjen ja poikien eri lajimieltymykset, voimaerot, arkojen lasten suojelu ja yksilöllisyyden huomioiminen.
Moni uskoo, että juuri sekaryhmissä nuo ongelmat poistuvat: kokeillaan useampia lajeja ja opitaan ottamaan toisten erilaisuus huomioon.
Helsinkiläisrehtori uskoo, että erillisryhmät ovat jäänne koulun vanhoista rakenteista. Tyttöjen ja poikien liikuntatuntien sisältö on jo niin samanlaista, että sekaryhmiin olisi helppo siirtyä.
Koulut päättävät asian itse, pelikenttä joustaa, sanoo opetusviraston ylitarkastajaMatti Pietilä. Kukaan ei tiedä, moniko koulu on siirtynyt sekaryhmiin. Sitä ei tutkita eikä seurata.
Jako perustuu hänestä stereotyyppisiin käsityksiin, kuten kuvitelmaan, että pojat ovat aina kankeampia ja voimakkaampia kuin tytöt ja kaikilla tytöillä on hyvä rytmitaju ja halu näyttää kauniilta.
Todellista biologista tarvetta jakoon ei Kokkosen mielestä ole. Jos olisi, pojille pitäisi opettaa joustavuutta lisäävää joogaa ja tytöille karaisevia kontaktilajeja.
"Koulun tehtävä on kyseenalaistaa 'luontaisia taipumuksia'. Ja tukea siinä, missä oppilas ei ole hyvä."
Pitäisi pohtia enemmän, mitä oletuksia liikunnanopetus kätkee taakseen.
"Kouluissa käydessäni näen sekä äijämäisiä tyttöjä että tyttömäisiä poikia."
Annetaanko heille tilaa olla oma itsensä vai halutaanko heidät pakottaa johonkin muottiin?
Kokkonen on tutkinut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen syrjintää urheilussa. Erillisyydestä koituu traagisia ongelmia niille, jotka tuntevat olevansa eri sukupuolta. Joka vuosi useita oppilaita on vapautettu tämän takia koululiikunnasta tai heidät on pantu jumppatunnilla aina kävelemään. Sekaryhmissä ei olisi tätä ongelmaa, Kokkonen sanoo.
Monipuolisuus olisi myös urheilullisesti hyvä asia, sekaryhmissä huiput saisivat uusia haasteita, Kokkonen sanoo. Myös ammattijääkiekkoilijat treenaavat ballerinojen kanssa, se on erilaista kuin oma lajiharjoittelu.
Kun vastustaja on viisitoista senttiä pienempi ja kevyempi, ei voi aina vastata kovalla kovaa vastaan. Siinä oppii kiekolla peippailua ja muita taitoja.
"Ei huippukiekkoilija pelaa aina samalla voimalla, vaan havainnoi, tekee nopeita päätöksiä, mukauttaa pelitapaa tilanteeseen", Kokkonen sanoo."
[/quote] Tuossa on yritetty feministisesti saada naisia ja miehiä samalle viivalle vähättelemällä miesten fyysisiä etuja ja liioittelemalla naisten fyysisiä vahvuuksia.
Voimaa tai kestävyyttä ei voi olla koskaan liikaa, notkeus on lajikohtaisesti määrittyvä ominaisuus ja liika notkeus lajiin suhteutettuna vähentää kimmoisuutta ja voimakkuutta. Alaraajoissa naiset ovat alle 20% notkeampia, miehet 30% vahvempia. Yläraajoissa sukupuolieroa ei liikkuvuudessa juurikaan ole mutta mies 50% vahvempi.
-Mies 28v-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:59"]Miksi tyttöjen ja poikien koululiikuntaa ei voisi Suomessa järjestää yhdessä?
On kansainvälinen urheilukonferenssi Hollannissa. Suomalainen tutkija mainitsee puheessaan, että meillä tytöt ja pojat ovat koulussa eri liikuntaryhmissä. Joku yleisöstä keskeyttää, koska luulee kuulleensa väärin. Seuraa kiihkeä keskustelu, jossa paheksutaan suomalaisia: Pisa-testin tuloskin asettuu uuteen valoon, jos liikunnanopetuksemme on näin alkeellisella tasolla. Joku pauhaa seisten: tytöt ja pojat eri ryhmissä, onko Suomi jokin Saudi-Arabia?
Onko se tosiaan muualla niin yleistä?
Norjalaiset vieraat ihmettelevät erillisiä ryhmiä, kertoo helsinkiläinen rehtori. Norjassa ollaan yhdessä, ja Ruotsissa.
Kööpenhaminassa tuttavan tytär opetteli yläasteella poikien kanssa yhdessä sekä rugbya että vauvanhoitoa.
Toisen kaverin poika kävi yläasteen Espanjassa. Sielläkin tytöt ja pojat liikkuivat yhdessä. Aina oli joukkuepelejä, ei koskaan yksilölajeja, vain kuntotesti tehtiin yksin. Espanjassa!
Ystävän ranskalainen vaihto-oppilas kertoo, että heillä valtion kouluissa on yleensä sekaryhmät. Yksityiset katoliset koulut ovat eri asia.
Suomi kuuluu erillisryhmineen konservatiivien joukkoon.
On normaalia olla yhdessä. Epänormaalia on olla erikseen, ovathan Suomessa miehet ja naiset muuallakin luontevasti samoissa ryhmissä, ollaan tasa-arvoisia ja hyväksytään erilaiset sukupuolivähemmistöt, Nurmi selittää.
"On kivikautista ajatella sukupuolittuneesti", hän sanoo.
[/quote]
Miksi tyttöjen ja poikien koululiikuntaa ei voisi Suomessa järjestää yhdessä? - Koulu - Sunnuntai - Helsingin Sanomat http://www.hs.fi/m/sunnuntai/Miksi+tytt%C3%B6jen+ja+poikien+koululiikuntaa+ei+voisi+Suomessa+j%C3%A4rjest%C3%A4%C3%A4+yhdess%C3%A4/a1396663896939?ref=tf_iHShuutoboksi_etusivu&jako=bd58dbc9154471b93e23cec9f05a9417
Niin joo. Meillä oli ala-asteen 3:sta lukioon, amikseen ja AMK:hon asti erikseen liikunnat tytöillä ja pojilla. Me pojat pelattiin lätkää, fudista, pesistä, salibandyä jne. Tytöt lähinnä jumppasivat ja aerobiccasivat, sekä luistelivat ja pelasivat ringetteä. Yksi rämäpää likka kyllä oli saanut erikoisluvan yläasteella olla meidän poikien kanssa pelaamassa lätkää jne. Kyseinen muija on nykyään kiffenin moninkertainen suomenmestari käsipallossa mm.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:29"]
Mietitäänpä että miksi.
[/quote]
Kaikkien pitää saada pelata täysiä omien kykyjen mukaan ja parhaimmat voittaa.
Voisihan niissä sekaryhmissä ottaa nyrkkeilyä lajikseen. 10 parasta saa palkinnon ja saa vapautuksen loppuliikuntatunneista. Häviäjät joutuvat lisätunteihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:26"]
Siinä nyt ei ole mitään järkeä, että jossain lukioliikunnan salibandyssä 90-kiloiset pojat joutuvat pelaamaat ylivarovaisesti, etteivät vain jyrää niitä 40-kiloisia tyttöjä. Ihan järjetön ehdotus.
[/quote]
Kun vastustaja on viisitoista senttiä pienempi ja kevyempi, ei voi aina vastata kovalla kovaa vastaan. Siinä oppii kiekolla peippailua ja muita taitoja.
"Ei huippukiekkoilija pelaa aina samalla voimalla, vaan havainnoi, tekee nopeita päätöksiä, mukauttaa pelitapaa tilanteeseen", Kokkonen sanoo."
Siteerausta Hesarista vielä:
"Mitä ajattelevat sekaryhmään tottuneet? Kuhmoisten koulun pihalla välituntia viettävät kehuvat.
"Paljon kivempaa kuin erilliset tunnit", sanoo Mirja Launonen, 14. "Tyttöjen kesken on tylsä pelata, kun tytöt ovat aina niin iik. Kun on poikia, ollaan tasavertaisempia."
Porukka kehuu sitä, että isossa ryhmässä riittää väkeä pelaamiseen. Ja tuntien sisältö on erilainen kuin ennen.
"Se on tuonut monipuolisuutta", sanoo Niilo Vesikallio, 15.
Merkitys ulottuu kuitenkin myös urheilun ulkopuolelle.
"Nyt tulee oltua enemmän tekemisissä muulloinkin. Ennen oltiin enemmän erikseen", sanoo Johanna Lampinen, 14.
"Tulee hyvä yhteishenki", Launonen sanoo.
Se on suuri saavutus."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:28"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:26"]
Siinä nyt ei ole mitään järkeä, että jossain lukioliikunnan salibandyssä 90-kiloiset pojat joutuvat pelaamaat ylivarovaisesti, etteivät vain jyrää niitä 40-kiloisia tyttöjä. Ihan järjetön ehdotus.
[/quote]
Miksi pitää varoa?
[/quote]
En ne isot tytötkään jyrää niitä pienempiä vaikka pystyisivät .
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:28"]
Ihan hyvä systeemi että erikseen liikkis.
[/quote]
Niin on, etenkin siinä kohtaa kun alkaa murrosikä pukkaamaan päälle eikä tarvitse mennä esim. uimahalliin vähäpukeisenä luokan poikien eteen. Usein tuossa iässä (ainakin) tytöillä on epävarmuutta oman kropan suhteen ja jo ihan luokan muiden tyttöjen edessä saattaa tuntua hankalalta olla uimapuvussa. Saati sitten, että siinä olisi vielä pojatkin.
Uimassa käyvät yhdessä, mutta muuten on liikunta erikseen kolmannelta luokalta alkaen.
Sikäli hyvä, että lapseni luokan pojat (kutosella) ovat liian tosissaan ja rajuja peleissä. (Heillä olivat yhdessä syksyn ajan poikkeuksellisesti koulun homeen vuoksi.)
Yläasteella oltiin tytöt ja pojat omissa ryhmissä mutta valinnaisessa liikunnassa sekaryhmissä. Sekaryhmissä oli tuplasti mukavampaa! Lukiossa olin liikuntalinjalla, jossa tytöt ja pojat sekaisin. Hemmetin kovia pelejä käytiin eikä siellä ollut väliä, onko vastassa tyttö vai poika. Mahtavaa aikaa!
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:27"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:21"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:59"]
Toisen kaverin poika kävi yläasteen Espanjassa. Sielläkin tytöt ja pojat liikkuivat yhdessä. Aina oli joukkuepelejä, ei koskaan yksilölajeja, vain kuntotesti tehtiin yksin.
[/quote]
Aina joukkuelajeja? Tämä ei olekaan yhtään alkeellista ja yksipuolista.
[/quote]
Yksilölajeja on aika vaikea harrastaa yhdessä.
[/quote]
Tennis, suunnistus, uinti, hiihto, luistelu, tanssi, monet yleisurheilulajit, jne.
Nämäkö eivät kelpaa koululiikuntatunneille, vaan pitää olla pelkkiä joukkuelajeja?
Meilläkin oli ala-asteella etelä-Suomessa liikunta erikseen, muutettiin pohjois-Karjalaan ja täällä oli kaikki yhdessä kun meitä oli niin vähän. Miusta on aina ollut mukavampi pelata poikien kanssa, niistä saa edes vähän haastetta. Ylä-asteella sain luvan käydä poikien tunneilla jos tekivät jotain mieluisampaa kuten pelasivat jääkiekko ja tytöt vain luistelivat kun eivät osanneet muuta tehdä. Kävin sitten myös poikien kanssa uimassa kun ne tyttöjen tunnit menivät ohi kun olin poikien kanssa lätkää pelaamassa. Olihan se siellä altaassa mukava rökittää ne hyvä kuntoisetkin pojat uinnissa.
Jaaha. Kyllä Tampereella ainakin lapset ovat sekaryhmissä liikuntatunneilla ja ovat olleet jo ainakin 6 vuotta eli sen ajan kun oma lapseni on peruskoulua käynyt.