Mielipide lapsista

Olen ope ja neljän äiti, enkä todellakaan mikään uhrautuja. :D

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 19:06"]Olen ope ja neljän äiti, enkä todellakaan mikään uhrautuja. :D

[/quote]

Ei kaikille lapsien tekeminen tarkoita uhrautumista. Minulle itselleni koko lapsiperhe-elämä tuntuu vaan todella kamalalta ja jos lapsen/lapsia tekisin, joutuisin luopumaan rakkaasta hevosharrastuksestani ja minulle se olisi juuri sitä uhrautumista.

-se lapseton opeopiskelija

Luulen, että oma erittäin seurallinen lapseni kärsii jonkin verran minun ammatistani lasten parissa. en todellakaan tahdo lomilla ja vapailla viettää aikaa leikkipuistoissa, pihalla, hoplopeissa yms. missä on paljon lapsia. Jonkin verran pakotan itseäni, mutta muuten haluan olla vapaalla.

Ihan on normaalia. Ei ihminen palaudu jos lasten keskellä koko ajan. Melua ja vilskettä.

Luokassa kuitenkin lapset on melko hiljaa.

Itse kokeilin avustajan hommia ja huomasin sitten etten jaksa keskittyä omien lasteni kasvatukseen tarpeeksi.

Valitsin sitten toisen homman.

Lapseni entinen opettaja on todella hyvä opettaja ja on lapseton.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 15:24"]

Olen opettaja, ja minulla on suurperhe. Pidän lapsista, kuten yleensäkin ihmisistä. En tiedä, mihin tähtäsit tällä provolla, mutta totean, että nämä eivät sulje toisiaan poia.

[/quote]

EI ollut tosiaan mikään provo, vaan ihan minun elämääni tuo tilanne.

Täällä myös yksi jolla on samantapaisia ajatuksia. Opiskelen opettajaksi, mutta en halua omia lapsia. Olen nuori joten ajatukset saattaa vielä muuttua, mutta koko elämäni olen ollut sitä mieltä etten halua lapsia. Lapset ovat kivoja ja tykkään puuhailla niiden kanssa, olen työskennellyt mm. päiväkodissa ja koulussa, mutta ajatus siitä että olisin joskus äiti ja joutuisin uhraamaan oman elämäni on vastenmielinen.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 15:06"]

Olen lapseton opettaja. Kun minulta kysytään, onko minulla omia lapsia, vastaan, etten halua tuoda töitä kotiin.

[/quote]

Mä taas olen lapseton lastenhoitaja. En voisi kuvitellakaan omia lapsia, sehän tarkoittaisi että joutuisin olemaan töissä 24/7! 

Vapaa-ajalla välttelen niin paljon kuin mahdollista paikkoja, joissa on lapsia. Lomahotellitkin ulkomailla pyrin valitsemaan niin, etteivät olisi lapsiperheiden suosiossa. Ahdistaa ajatus, että lomallakin pitäisi kuunnella lapsimeteliä...

Olen lapseton opettaja. Kun minulta kysytään, onko minulla omia lapsia, vastaan, etten halua tuoda töitä kotiin.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 15:06"]

Olen lapseton opettaja. Kun minulta kysytään, onko minulla omia lapsia, vastaan, etten halua tuoda töitä kotiin.

[/quote]

Loistava vastaus! =)

Ymmärrän enemmän kuin hyvin... Ja moni kuvitteleekin, että henkilö joka on työssään lasten kanssa tekemisissä, on niin lapsirakas, että vapaa-ajallaankin hoitaa toisten muksut tuosta vaan ja on niin niin ihastunut jokaisesta pikkupallerosta.

Harmillista. Uravalintoja tehdessäni päätin, että en valitse ainakaan mitään, mikä liittyy lapsiin. Halusin saada omia lapsia! Eipä tule yliannosta lapsista. Olisin muuten surkutellut itseäni vanhana, kun mitään ei olisi "jäänyt käteeni", vaan vain urani.

Liian tuttua. Tunnen monta opettajaa, jotka ovat tehneet samoin. Siksi en ryhtynytkään opettajaksi. Tosin voihan opettajakin hakeutua toisiin tehtäviin, jos tuleekin toisiin ajatuksiin lasten saamisesta.

sama, vapaa-ajalla ei voisi kiinostaa pätkääkän 

Miten joku voi jaksaa hoitaa vielä niitä omia lapsia kotona, kun on ensin päivän hoitanut tai opettanut toisten lapsia? Saati että olisi kiinnostunut vielä jostain muista mukuloista?

juu ja ilomielin viettää esim. häissä aikaa lastenhoitajana ja ilmaiseksi tietty

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 15:15"]

Ymmärrän enemmän kuin hyvin... Ja moni kuvitteleekin, että henkilö joka on työssään lasten kanssa tekemisissä, on niin lapsirakas, että vapaa-ajallaankin hoitaa toisten muksut tuosta vaan ja on niin niin ihastunut jokaisesta pikkupallerosta.

[/quote]

Miksi uhrata yksityiselämä työn vuoksi?  Nimenomaan lapsia kuuluu saada, kun tulee vauvakuume tai muuten halu lisääntyä. Täytyy elää ja kukoistaa!

Olen opettaja, ja minulla on suurperhe. Pidän lapsista, kuten yleensäkin ihmisistä. En tiedä, mihin tähtäsit tällä provolla, mutta totean, että nämä eivät sulje toisiaan poia.

Onko opettajilla yms omien lasten kasvatuksen suhteen paineita? Osaako siitä nauttia niin kuin muuten, kun saatetaan helpommin arvostella jos joku menee pieleen? Vähän ohi aiheen, mutta tuli mieleen.

Itse olen töissä päiväkodissa, ja vapaa-ajalla en välitä olla paikoista, joissa on paljon lapsia. Kaupassakin käyn mielelläni mahdollisimman myöhään. Olen nimittäin myös lapsimagneetti.

Sukulais- ja tuttavaperheiden lapsia toki tykkään nähdä. Oma tytär on jo teini-ikäinen.