Ärsyttää, kun elämä on pelkkää työntekoa.
Aamulla töihin, iltapäivällä kotimatkalla kauppaan. Kotona pura ostokset, käy suihkussa, laita ruoka, syö, siivoa vähintään keittiö ja siinähän se päivä onkin mennyt. Töitä ja kotitöitä. Ei ikinä mitään muuta. Mihinkään ei kerkeä, kun aina on jotain tehtävää jossain.
Alkaa ahdistaa, tätäkö tämä elämä on hautaan saakka.. onneksi ei ole lapsia, miten mä niiden kanssa vielä jaksaisin/ehtisin touhuta?
Onko kenelläkään muulla samanlaisia fiiliksiä?
Kommentit (66)
Mitä ihmettä te valitatte. Tervellä suomalaisella ihmisellä on vapaus tehdä elämällään ihan mitä haluaa.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 19:24"]
Hyi helvetti, kun puistattaa elää asuntolainan vankeudessa suurin osa aikuiselämää :(
[/quote]
Ilman asuntolainaa olet yhtä lailla vuokravankeudessa, koska jossain sitä on asuttava ja aina se maksaa. Jos jäät työttömäksi eikä ole enää varaa maksaa X euroa kuussa asumisesta, tilanne on huono niin vuokrakämpässä kuin velka-asunnossakin. Omassa asunnossa se ero, että jos olet ehtinyt vaikka 50% maksaa siitä pois, saat yleensä myydessä aika kivan potin rahaa millä elellä vaikka vuokralla.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 19:24"]
Hyi helvetti, kun puistattaa elää asuntolainan vankeudessa suurin osa aikuiselämää :(
[/quote]
Ilman asuntolainaa olet yhtä lailla vuokravankeudessa, koska jossain sitä on asuttava ja aina se maksaa. Jos jäät työttömäksi eikä ole enää varaa maksaa X euroa kuussa asumisesta, tilanne on huono niin vuokrakämpässä kuin velka-asunnossakin. Omassa asunnossa se ero, että jos olet ehtinyt vaikka 50% maksaa siitä pois, saat yleensä myydessä aika kivan potin rahaa millä elellä vaikka vuokralla.
[/quote]
Käsittelit tätä ajattelua koodilla raha. Raha koodi ei toimi tekstin luetuksiymmärtämiseksi. Kokeile koodia äänestää jaloillaan ja kädestä suuhun. Täytyy sanoa että oma mielenterveyteni ei ainakaan mieltyisi vankeudesta yhdellä paikkakunnalla neljää vuotta pidempään. Kiva asustella peräkylillä ja kasvataa lapsista tynnyrihousuja, joiden kielitaito on vajaa. Eikä vajaalta pelkästään näytä se vajan roikkuva ovensuu. Vajaalta näytää tuo vanhasmainen elämäntyyli.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 19:24"]
Hyi helvetti, kun puistattaa elää asuntolainan vankeudessa suurin osa aikuiselämää :(
[/quote]
Ilman asuntolainaa olet yhtä lailla vuokravankeudessa, koska jossain sitä on asuttava ja aina se maksaa. Jos jäät työttömäksi eikä ole enää varaa maksaa X euroa kuussa asumisesta, tilanne on huono niin vuokrakämpässä kuin velka-asunnossakin. Omassa asunnossa se ero, että jos olet ehtinyt vaikka 50% maksaa siitä pois, saat yleensä myydessä aika kivan potin rahaa millä elellä vaikka vuokralla.
[/quote]
Oletko jotain +60v? Joka ei jaksa nähdä elämää?
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 20:12"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 20:07"]
Kuka idiootti laukkaa joka päivä kaupassa?! Ja sitten marisee kun ei ehdi mitään kivaa tehdä!
[/quote]
No autoton mulkku, kuka ei voi roudaa niitä viittä säkillistä kotiinsa sinne peräkylille missä ei kultuuri heilu.
-vanhasen malli
[/quote]
Kun kumpikin vanhemmista kantaa pari kassillista käsissä bussia käyttäen, niin onnistuu.
Ap:n pitää saada potkut, jotta hänen toiveensa toteutuu.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:45"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 20:12"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 20:07"]
Kuka idiootti laukkaa joka päivä kaupassa?! Ja sitten marisee kun ei ehdi mitään kivaa tehdä!
[/quote]
No autoton mulkku, kuka ei voi roudaa niitä viittä säkillistä kotiinsa sinne peräkylille missä ei kultuuri heilu.
-vanhasen malli
[/quote]
Kun kumpikin vanhemmista kantaa pari kassillista käsissä bussia käyttäen, niin onnistuu.
[/quote]
Meillä on vaan 1 vanhempi ja isoon kauppaan menevän linjan bussipysäkiltä 1,5 km vielä kävelymatkaa...pakko käydä kaupassa aika usein, koska en ole bodari (oikeastaan oon tosi paskassa kunnossa, koska aikaa liikkumiselle ei vaan vuorotyöltä työmatkoineen ja kotitöiltä jää) ja parinkin päivän ruokien kantaminen ottaa tosissaan jo voimille.
Eikö kukaan teistä tykkää työstään? Mä kyllä tykkään, vaikka arki tietysti painaa päälle lasten kanssa. En lopettais työntekoa vaikka saisin lottovoiton.
Pitäisi voittaa lotossa että elämästä voisi nauttia täysin?
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:54"]Eikö kukaan teistä tykkää työstään? Mä kyllä tykkään, vaikka arki tietysti painaa päälle lasten kanssa. En lopettais työntekoa vaikka saisin lottovoiton.
[/quote] itse lopettaisin koska työ ei ole mieluinen ja lähttisin sellaisiin töihin jotka kiinnostaa. Mutta ole onnellinen että näin on sulle käynyt.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:54"]
Eikö kukaan teistä tykkää työstään? Mä kyllä tykkään, vaikka arki tietysti painaa päälle lasten kanssa. En lopettais työntekoa vaikka saisin lottovoiton.
[/quote]
Tykkään, mutta en niin paljoa, että se ja pakolliset arkirutiinit riittäisivät mulle käytännössä elämän ainoaksi sisällöksi. Kun nyt jossain on pakko käydä töissä, niin kaikista mieluiten kyllä työskentelen juuri täällä, mutta olis kiva ehtiä rauhassa ja kiireettä tehdä elämässään myös muita asioita!
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:04"]
Pitäisi voittaa lotossa että elämästä voisi nauttia täysin?
[/quote]
Elämästä voi toki nauttia vaikka käpyjä syömällä. Kaikkeen tottuu. Eliöt ovat sopeutuvaisia. Lottovoitto tarjoaisi elintason nousun ja voisi nauttia elämästä vaikka matkustamalla Oulun kylpylään. Tai käydä Virossa, puhumattakaan eksoottisista lomakohteista (virkistävistä elämyksistä).
Väitän että moni ei koe elämässään enää mitään uutta ja elämä on jo tietyllä elintasolla eletty. Voisi periaatteessa kuolla pois. Kaikki on koettu ja tehty.
Maapallo on näillä ihmisillä koluttu tyhjäksi. Minä henkilökohtaisesti hyppäisin narunjatkoksi, jos joutuisin elämään, kuin köyhät :(
Varmasti löytyy koettavaa kun alat vain miettiä.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:04"]
Pitäisi voittaa lotossa että elämästä voisi nauttia täysin?
[/quote]
Kyllä mulle riittäisi sekin, jos voisin tehdä nykyistä työtä vaikka kolmepäiväistä viikkoa tai viisituntista päivää 3 kk kesälomilla :P
Mun työssä ei sinällään ole mitään vikaa, ainoastaan siinä, että se vie kaiken ajan. Tunnetta siitä, että elämä on pelkkää työntekoa lisää vielä se, että pätkätöissä työssäkäynnistä ei kuitenkaan ole pysyvää taloudellista turvaa johon uskaltaisi luottaa vaan koko ajan pelko perseessä seuraavan työpaikan löytymisestä ja vaikka pätkiä olisikin peräkkäin, ne ovat niin lyhyitä että ikinä ei ehdi kertyä kunnollisia yhtäjaksoisia lomia, joita saisi pitää johonkin järkevään aikaan vuodesta. Ehkä vakityössä 20 vuotta talossa olleen vuosilomilla ja kaikilla muilla vakiväen eduilla muakin inspiroisi tää työnteko vähän toisella tavalla, kun ei tuntuisi siltä että kituuttelee voimiensa rajoilla koko ajan eikä saa palkkioksi edes taloudellista turvallisuutta tai mahdollisuutta suunnitella elämäänsä parin kuukauden jaksoja pidemmällä aikavälillä.
Tuntuukin ihanalle tässä tilanteessa jäädä äitiyslomalle, paradoksaalisesti mulle se tarkoittaa jonkinlaista varmuutta ja ennustettavuutta elämään edes pariksi vuodeksi!
Ne harrastukset ja omat jutut pitää kirjoittaa sinne kalenteriin myös. Jos tuntuu, ettei työpäivän jälkeen jaksa enää mitään, niin sitten pitää mennä jumppaan (tai mikä se oma juttu sitten onkaan) ennen töitä tai ruokatunnilla. Sitten kun jotakin muuta painaa päälle, niin kalenterissa lukee "varattu". Ei tarvitse töissä tai muualla selitellä miksi ei käy, ei vain käy.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:16"]
Varmasti löytyy koettavaa kun alat vain miettiä.
[/quote]
Joo voi alkaa masturboimaan ja syömään vasemmalla kädellä, jos on oikeakätinen. Tai opetella uusi kieli (vähän kuin sellissä punnertelisi).
Tarkemmin ajateltuna elämässä ei oikein voi enää tehdä mitään yli neljänkympin, jos elää tietyssä elintasossa. Huumausaineet toki antavat monille uusia kokemuksia. Esimerkiksi huumausaineiden vaikutuksen alaisena siivoilukin saa ihan uusia merkityksiä, puhumattakaan kokkailusta tai kaupassa käynnistä.
Kannatan kannabiksen laillistamista jolla voidaan avata tietynlainen elintason nousu. Siivoilusta ja siitä 2h "vapaa-aikaa" töiden jälkeen voi nauttia. Ei tarvitse lottovoittoa vaan sen yhden spliffin, kun astut ulos työpaikalta.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:23"]
Siivoilusta ja siitä 2h "vapaa-aikaa" töiden jälkeen voi nauttia.
[/quote]
Järjestelykysymyksiä. Itse olen töissä kahdeksasta neljään, ja minulla on vapaa-aikaa ainakin neljästä kuuteen tuntia päivässä. Tuo siis sellaista keskittynyttä harrastus-, ystävientapaamis- ja rentoutumisaikaa. Se on ainakin toistaiseksi ollut riittävästi, vaikka mieluiten tekisinkin vaikka kuuden tunnin työpäivää.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 12:23"]
Ne harrastukset ja omat jutut pitää kirjoittaa sinne kalenteriin myös. Jos tuntuu, ettei työpäivän jälkeen jaksa enää mitään, niin sitten pitää mennä jumppaan (tai mikä se oma juttu sitten onkaan) ennen töitä tai ruokatunnilla. Sitten kun jotakin muuta painaa päälle, niin kalenterissa lukee "varattu". Ei tarvitse töissä tai muualla selitellä miksi ei käy, ei vain käy.
[/quote]
Mulla oli tuollainenkin elämänvaihe (silloisen työpaikan lähellä oli ihan mahtavat työnantajan vielä osin tukemat liikuntamahdollisuudet) mutta koin senkin lopulta todella kuluttavaksi. Se vähäkin vapaa-aika muuttui vielä pahemmaksi minuuttiaikataulutukseksi ja kello kädessä juoksemiseksi vaikka harrastuksista sinänsä olisin pitänytkin - omat haasteensa toi sitten sekin, että liikkuvana ruokailujen aikataulutukseen ja riittävään yöuneen on aivan pakko kiinnittää vielä eri tavalla huomiota. Ne aamutreenit oli käytännössä otettu yöunista, koska ei vuorokauteen sen enempää tunteja tullut mistään joten lopulta aika kyseenalaista, oliko tuosta kunnon kohoamisenkaan kannalta paljoakaan hyötyä kun kunnollista palautumisaikaa ei jäänyt.
En noissa oloissa kokenut liikuntaa enää mitenkään virkistävänä. Ok, mulla oli harrastus, mutta ei mun päiviini kyllä paljoa muuta mahtunut silloin kuin työssäkäynti, salilla tai jumpassa käynti (+ työmatkapyöräilyt), kiireistä vaatteidenvaihtoa ja epärentouttavia hätäisiä peseytymisiä pukkareissa, samaa kaupan, työpaikan ja kodin väliä juoksemista ja iänikuista ruoanlaittoa sekä eväiden miettimistä kuin nyt. Olin sinkku, mutta ei tuo yhtään sen häävimpää ollut kuin nykyelämäkään.
Huvittavaa, kun mammat neuvoo vaihtamaan osa-aikatöihin, hankkiutumaan paksuksi ja siirtymään äitiyslomalle tai sitten vain vaihtamaan alaa tai ryhtymään opiskelemaan. Kuulostaa kovin yksinkertaiselta paperilla, mutta todellisuudessa vain pienellä (hyväosaisimmalla) osalla on mahdollisuus tehdä niin. Itse haluaisin myös kipeästi eroon tästä koko paskasta, vaan minkäs teet, kun ei kukaan mun kuukausittaista 1200 euron lainanlyhennystä maksa, ja mies tuskin tykkäisi, jos pakoilisin vastuuta ja vain lusmuilisin kotona kun hän joutuisi sitten tekemään duunia meidän molempien edestä ja maksamaan 2x1200 e kuussa sitä perkeleen lyhennystä ja autolainat sun muut kulut päälle. Se ei taas olisi reilua.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 20:22"]
No mä olen sanonut just tuota samaa. Ja on vielä ne lapset, kolme kappaletta, siinä paimennettavana. Tuskin se ap tarkoittaa myöskään että kävisi ihan joka päivä kaupassa, ainakin mulla on sellainen fiilis, että aina sama ketju. Plääh. Ja kiire suorittaa ja tehdä kotityöt, mitää ei ehdi.
Kun voisi jotenkin jättäytyä pois töistä..
[/quote]
Katselin lapsena sivusta tuota hommaa. Totesin että ei helvetti. Sitten ajauduin myöhemmin sosiaalipummiksi :)
Ehkä voisitte yrittää näytellä vähän pirteempiä ja onnellisia