Tekeekö joku oikeesti lapsille eri ruokaa mitä aikuiset syö?

Pienenä lapset syövät mitä vaan, kaikki kelpaa. Murkut ovat valikoivempia ja taas aikuisena kaikki kelpaa (no ehkä kaikki einekset ei) liiankin hyvin, ei pääse laihtumaan.

Itselläni oli näin. Olen kuitenkin aika laiska tekemään monta ruokaa, meillä joutuu joskus olla maidolla ja leivällä jos ei syö.

Mä myönnän, teen joskus lapselle eri ruokaa. Meidän perheen aikuiset ovat  kasvissyöjiä ja miehen kanssa rakastetaan tulista aasialaista ruokaa. Välillä hellyn ja teen lapsilleni lihapullia (joo, ihan oikeasta lihasta), koska ne ovat heidän lemppareitaan. Lapset siis sekasyöjiä ihan siksi, että saavat koulussa syödä normiruokaa ja voivat aikuisempina sitten itse päättää lihansyönnistään. En halua rajoittaa kasvavien lasten ruokavaliota kovin tiukaksi. Mutta enimmäkseen meillä syödään kyllä sitä kasvisruokaa koko perheen voimin.

Hei, ihan oikeasti. Toi makaroonilaatikkoperhe on kertonut yrittäneensä kaikkea. Lääkäreitä ja psykologea ja ravitsemusterapeutteja myöten.

Kun ette oikeasti tiedä, niin miksi tulette jakamaan tänne neuvojanne.

Miksi kaikkien täytyy tykätä kaikesta? kun on kyse ruuasta ??

Miksi ihmeessä kaikki pojat ei harrasta jääkiekkoa ja tytöt balettia?

Miksi kaikki lapset eivät ole matemaattisesti ja kielellisesti lahjakkaita ja miten voi olla olemassa lapsia, jotka eivät ole musikaalisia. Minusta on myös outoa, jos lapset eivät tykkää piirrellä ja askarrella. KAIKKIEN lasten tulisi osta piirtää ja olla innostunut tästä. Jos 3 v vielä vetää kynällä pelkkää sotkua, olisi paikallaan viedä lapsi psykologisiin testeihin. Jos 5 v poika ei tykkää askarrella, on vika vanhemmissa. Käden taidot ovat äärimmäisen tärkeät ja niitä pitää aloittaa harjaannuttamaan jo ennen lapsen syntymää, viimeistään kuitenkin sairaalasta kotiin tultaessa.

Meiltä löytyy myös tällainen syömishäiriölapsi. Syö hyvin rajoitetusti muutamaa ruoka-ainetta. Apua olen yrittänyt hakea jo monta vuotta, nyt vihdoin pääsimme ravitsrmusterapeutille (josta ei apua ollut) ja toimintaterapiaan (viitteitä aistiyliherkkyydestä). Toivon, että joskus helpottaa. Huoli lapsen terveydestä on kova, tietysti.

Kyllä meillä laitetaan eri ruokia. Minä en syö muuta lihaa kun kanaa ja kalaa. Lapseni on lihan suhteen kaikki ruokainen ja teen sille ja miehelleni liharuokia joita itse en syö.

Joskus joo.

Oma lempiruokani on lasagne, lapset pitävt esim. makaronilaatikosta.

Kun meillä oli kolmantena päivänä peräkkäin lasagnea (lämmitettiin) niin lapset söivät toastit ja mysliä. Yleensä sitä riittää lämmittää vain kerran, en tiedä miksi nyt kävi näin.

Itse teen vanhemmille vhh-ruokaa. Tytölle kasvisruokaa ja pojalle teen täysin omat ruuat. Teen lähes joka päivä kolme eri ruokaa..

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 10:53"]

Kun ette oikeasti tiedä, niin miksi tulette jakamaan tänne neuvojanne.[/quote]

Samasta syystä, kuin SDP:tä yleensä äänestetään. Tasapäistäminen-kateus-liikaa vapaata aikaa.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 10:53"]

Hei, ihan oikeasti. Toi makaroonilaatikkoperhe on kertonut yrittäneensä kaikkea. Lääkäreitä ja psykologea ja ravitsemusterapeutteja myöten.

Kun ette oikeasti tiedä, niin miksi tulette jakamaan tänne neuvojanne.

Miksi kaikkien täytyy tykätä kaikesta? kun on kyse ruuasta ??

Miksi ihmeessä kaikki pojat ei harrasta jääkiekkoa ja tytöt balettia?

Miksi kaikki lapset eivät ole matemaattisesti ja kielellisesti lahjakkaita ja miten voi olla olemassa lapsia, jotka eivät ole musikaalisia. Minusta on myös outoa, jos lapset eivät tykkää piirrellä ja askarrella. KAIKKIEN lasten tulisi osta piirtää ja olla innostunut tästä. Jos 3 v vielä vetää kynällä pelkkää sotkua, olisi paikallaan viedä lapsi psykologisiin testeihin. Jos 5 v poika ei tykkää askarrella, on vika vanhemmissa. Käden taidot ovat äärimmäisen tärkeät ja niitä pitää aloittaa harjaannuttamaan jo ennen lapsen syntymää, viimeistään kuitenkin sairaalasta kotiin tultaessa.

[/quote]

Ei tietenkään tarvitse tykätä kaikesta mutta kun täällä tuntuu olevan vain 2 ryhmää vastakkain: ne joiden lapset ei tykkää/voi syödä mitään ja ne joiden lapset on kaikkiruokaisia tykkäsivät täysillä tai eivät. Esim en minäkään rakasta rapuja tai kateenkorvaa mutta syön niitä, lapsi ei pidä perunamuussista mutta syö sitä jos ei muuta lisuketta ole tarjolla. Ei siis tarvitse olla niin on/off

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:20"]

Itse teen vanhemmille vhh-ruokaa. Tytölle kasvisruokaa ja pojalle teen täysin omat ruuat. Teen lähes joka päivä kolme eri ruokaa..

[/quote]

Mä yhdistäisin tuossa hieman ja söisin itse kasvisruokaa lihan/kalan lisukkeena, tytär söisi pelkän kasvisosuuden. Ei tarvitsisi tehdä 3 ruokaa ihan alusta saakka erikseen. Mutta ei meillä kyllä aika eikä rahakaan riittäisi tuohon!

Tästä keskustelusta tulee mieleen se joku brittiläinen sarja missä oli syömishäiriöisiä aikuisia joilla oli hyvin rajoittunut ruokavalio.

Kummasti nämäkin ihmiset oppivat syömään normaalisti kun saivat oikeanlaista tukea, yhdelläkään ei ollut mitään fyysistä syytä ongelmaan vaan vika löytyi pääkopasta.

Muistaako joku sarjan nimeä?

Toinen sarja myös dieetit vaihtoon missä on näitä jotka syövät tyyliin yhtä tai kahta ruojalajia ovat aliravittuja ja melkein sairaitakin jo. Nämäkin onnistuvat oikealla opastuksella laajentamaan ruokavaliotaan ja saamaan terveemmän elämän.

Itse en antaisi ikinä itselleni anteeksi jos antaisin lapsen syömishäiriön mennä siihen että vain yksi ruoka kelpaa. Tuollainen lapsi tarvitsee säännöllistä viikottaista terapiaa eikä hyssyttelevää äitiä!

Meillä lapset syö lihaa ja aikuiset ei, joten tästä syystä on välillä eri ruoka. Myöskään kaikkein tulisimpia ei tarjota lapsille, tai sitten tehdään vähemmän mausteinen versio. 

Sitä syödään, mitä tarjotaan. Meillä lapset syövät ihan kaikkea ja ovat ennakkoluulottomia kaikkien uusien ruokien suhteen. Ei ole toki aina näin ollut, vaan ovat tähän tottuneet ja oppineet ajan kanssa. Emme ole tehneet tästä numeroa, vaan on ollut itsestäänselvyys että näin mennään.  Onhan se kiva, kun ravintolassakin lapset tilaavat aina aikuisten listalta, kun haluavat maistaa uusia makuja. 

Meillä lapset syö samaa kuin aikuiset, myös mausteisia ja tulisia ruokia. Myös ravintolassa tilataan normilistalta, ei perunamuusia ja nakkeja.

Mulla ei ole omia lapsia, mutta vietän paljon aikaa 12-vuotiaan kummipoikani kanssa. Kummipoika on ollut aina todella nirso syömään, eikä haluaisi ikinä kokeilla mitään uusia juttuja. Mutta tämä pätee vain kotona ja silloin, kun ollaan liikenteessä vanhempien ja/tai isovanhempien kanssa. Ravintolassakin haluaisi aina tilata niitä nauravia nakkeja muusilla tai jotain muuta vastaavaa.

Mun kanssani kaksistaan poika syö nurisematta kaikenlaista mausteisempaakin ruokaa ja maistelee uusia juttuja. Ollaan käyty syömässä yhdessä sushia, thaimaalaista, kiinalaista, intialaista, ystäväni tekee loistavaa marokkolaista ruokaa ja siitäkin poika on pitänyt. Omien vanhempiensa kanssa ei kuitenkaan ikinä suostu lähtemään vaikka kiinalaiseen ravintolaan. Tämä on musta tuntunut aina tosi kummalliselta, mutta en valita. Tekee pojan kyläilyistä paljon helpompia. :)

Teen, mutta en aina. Esimerkki:

-aikuisille kaalilaatikko (me rakastamme, lapset vihaa), lapsille jotain muuta

Lisäksi jos tiedän että päivän ruoka ei jotain lasta oikeasti meillytä, olen ennakoinut sen tekemällä edellisen päivän ruokaa niin että tuo lapsi saa sitä seuraavana päivänä.

Teen eri ruokaa muksuille. Joko on liian tulista tai muuten eivät vaan pidä. Esim. eivät pidä lampaanliharuuista eivätkä pippuripihveistä. Tacot, pitatja tortillot eivät mene. Pitsaakaan eivät juuri syö. Eikä niitä kiinnosta niinikään kiinalainen kuin intiakainenkaan safka.

Mä muuten syönki muuta kuin kotiruokaa itse. : )

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:17"]

Joskus joo.

Oma lempiruokani on lasagne, lapset pitävt esim. makaronilaatikosta.

Kun meillä oli kolmantena päivänä peräkkäin lasagnea (lämmitettiin) niin lapset söivät toastit ja mysliä. Yleensä sitä riittää lämmittää vain kerran, en tiedä miksi nyt kävi näin.

[/quote]

Toastit ja mysliä.

Siis voileipää (vaaleaa tai graham-tyyppistä) ja mysliä.

??

Ei toi ole mikään ateria, vaan välipala.

Miksi et tee lapsille puuroa ja kiisseliä päälle?

Sama asia, mutta lämmin ja täyttävä?

Mysleissä on muuten tosi paljon suolaa ja sokeria, luepa.

Meillä on aina ollut mulle eri ruokaa kun äiti teki kaalilaatikkoa. Mun vatsa alkoi särkeä siitä joka kerta ja lopulta äiti sit uskoi, että mä en oikeasti voi enkä halua syödä sitä koska tulee huono olo. Pari vuotta sitten sainkin diagnoosin allergiasta kaalille.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 22:14"]

Kyllä. Lapsi syö hoitopaikassa. Kotona syö välipalaa. Illalla rakastaa puuroa. Kun lapsi nukkuu, syömme telkun äärellä tuhdin ruuan.

viikonloppuisin syömme samaa kaikki.

[/quote]Ensimmäinen ajatus oli, että ei pidä paikkaansa, keksitty juttu. Ei näin idiootteja aikuisia voi olla. Mutta sitten muistui mieleen yksikin äiti, joka syöttää lapsellensa joka päivä roskaruokaa, kun meidän Irma-Kyllikki haluaa vaan ranskalaisia ja limsaa ja neiti 4 vee hermostuu jos ei niitä saa. Jos tämä oli siis totta, hakekaa apua! Ravitsemusterapeutti pystyy teitä ohjaamaan (tai lähes jokainen maalaisjärkeä omaava)  lapsen oikeassa ravitsemuksessa. Huono ravinto on pahoinpitelyä.