Lue keskustelun säännöt.
Mitä helvettiä Vilan myyjien päässä liikkuu?
02.04.2014 |
Kävin tänään aamulla Vilassa. Ei olisi pitänyt käydä. Yritin ostaa farkut, mutta ostaminen epäonnistui kun rupesi ahdistamaan se myyjien kotkotus.
Heitä siis oli kaksi (2) ympärilläni pitämässä mainospuheita, vaikka olin sanonut jo painokkaasti "ei kiitos, pärjään yksin" ja olin löytänyt jo kolmet farkut sovitettavaksi. Toinen myyjistä yritti sinnikkäästi kaupata farkkuliiviä, vaikka sanoin etsiväni vain housuja ja näytin vielä että nämä tässä löytyivät sovitettavaksi. Toinen esitteli jotain uusia farkkuja, joissa oli joku nanokuitutekninen uutuus (liittyi jotenkin polvipusseihin :D?) Molemmat puhuivat liioitellun kovaa vaikka esim musiikki ei ollut kovalla ja olin aivan vieressä. Puhetta oli vaikea katkaista ja toinen heistä alkoi vain etsimään minulle kaikenvärisiä farkkuja, ojensi kokoani kysymättä viidet farkut syliin.
Karkaisin sovituskoppiin, mutta lähdin oikeastaan samantien ulos koko kaupasta kun en halunnut kokeilla edes niitä farkkuja jotka olin itse valinnut. Ehdin katsomaan myös että myyjä latosi minulle kaksi kokoa liian pieniä farkkuja, jotka eivät olleet erityisen venyvää kangasta. Joo, ihan imartelevaa mutta melko epäammattimaista ihmiseltä joka tekee sitä työkseen. Tuleeko heille palkka myynnin mukaan?
Ei enää ikinä Vilaan.
Kommentit (346)
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 10:01"]
Mua ei koskaan edes tervehditä Tampereen Vero Modassa, en tiedä onkohan tullut valituksia niin paljon jos aiemmin lisämyynti ja muu tyrkytys?
[/quote]
Sama juttu, Treella käydessäni en ole kokenut samanlaista tyrkyttämistä kuin täällä pk-seudulla. Hämeenkadulla siis. T.298
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 10:01"]
Mua ei koskaan edes tervehditä Tampereen Vero Modassa, en tiedä onkohan tullut valituksia niin paljon jos aiemmin lisämyynti ja muu tyrkytys?
[/quote]
Tuo taitaakin Bestsellerin liikkeistä olla ainoa, jossa ei osata sitten edes niitä alkeellisempia käytöstapoja. Itsekin olen huomannut tämän ettei siellä edes tervehditä, mutta saapa ihan rauhassa katsella tuotteita.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 16:12"]En voi ymmärtää tätä vilan meininkiä. Siis mikä siinä on ettei osata yhtään lukea asiakasta, vaan hyökätään iholla sillä siunaaman sekunnilla kun puoli jalkaa on ylittänyt liikkeen kynnyksen?! Voi toimia jossain Jenkeissä, mutta ei Suomessa. Useimmat suomalaiset haluavat ihan rauhassa katsella tuotteita ja puntaroida sopivaa väriä ja kokoa omassa rauhassa. Miksei sitä tajuta liikkeen johtoportassa, vaan pakotetaan myyjät tuputtamaan ja jankuttamaan? Luulisi myynnin paranevan kun asiakkaat eivät välttelisi liikettä.
Koitin mennä Turussa Hansan vilassa nopeasti vilkaisemaan tarjontaa ajatuksella, että en etsi mitään tiettyä juttua, vaan katson löytyisikö jotain kivaa/tarpeellista. Mutta se herhiläisparvi oli jotain ihan mahdotona.
V: "Hei vaan, etsitkö jotain tiettyä juttua, voisinko auttaa?"
Minä: "Ei kiitos, ihan katselen vaan."
V: "Juu, katsele vaan. Sano vaan hei sitten jos voin jotenkin auttaa."
M: "Joo, kiitos."
Etenen ensimmäiselle vaaterekille. Hipaisen paitaa.
V: "Joo se on aivan ihana, tosi kiva. Ihan uutta, just tullut. Löytyykö hei sopivaa kokoa?" *myyjä ryntää paikalle tonkimaan paitoja ja minä livahdan eteenpäin*
M: Niin ihan vaan tässä katselen....
V: Ne topit on hei aivan iiiihania.
V: Joo se neule sopii hei tämän kanssa tosi kivasti.
V: Löytyykö sulle siitä farkusta sopivaa kokoa. Odotas, katotaas.... Mikä koko?
M: Niin... tota....
V *kiekuu niin, että koko liike raikaa* Varmaan L, nää on he tosi venyvää ihanaa materiaalia, tässä, näin ole hyvä.
Mihinkään ei voi koskea kun heti alkaa sopivan koon etsiminen myyjän toimesta ja asuun sopivan vyön/huivin7topin tms. osoittelu. En viitsi enää edes vilkaista mitään vaatetta tarkemmin, koska en jaksa myyjän tyrkytystä.
Löydän ihan kivan paidan ja ne pakkotyrkytetyt housut. Pakenen sovituskoppiin, vaikka puoli liikettä on katsomatta. En saa sitä herhiläistä kannoiltani ja hermot ei kestä edes koko pienen liikkeen läpikäyntiä tämän assistentin kanssa.
Kopissa saan nipin napin paidan päälle kun kiekuminen alkaa verhon toisella puolella.
V: Miltäs siellä näyttää? Tarvitaanko toista kokoa? Onko hyvä?
M: No ei oikein ollut.....
V: Tässä ois hei tosi kivaa sitä ja tätä...*tyrkyttää ties mitä kaapua ja heiluttaa verhoa niin etten uskalla edes riisuutua kun en tiedä koska tämä lirkuttelija on taas kimpussa ja verho lävähtää auki*
Päädyn ottamaan yhden perustopin, onneksi sovittamatta, koska kotona on jo vastaava ja tiedän oikean koon. Matkalla kassalle bongaan tosi kivannäköisen talvitakin. Mieli tekisi sovittaa, mutta en jaksa koko mielistely- ja sovitusprosessia alusta tämän ostosassistentin kanssa. Mieluummin käyn jossain toisessa liikkeessä katsomassa vastaavia tai vaikka stockan vila-osastolla, missä saa asioida aivan rauhassa ja miettiä ostopäätöstä ilman, että joku kärttää koko ajan vastausta johonkin ja häiritsee keskittymistä.
Kassalla vielä olisi leggareita tarjouksessa ja hei aivan ihanaa toppia, huivia, korua ja herra ties mitä. Kanta-asiakaskorttiakin kysellään, mutta kenen mielenterveys sallii niin monta Vila-käyntiä vuodessa, että kortti tulisi täyteen? Maksan topin ja äkkiä ulos.
Ostoskeskuksen aulassa mietin, että olipahan reissu. Subwaylla asiointi on kesyä Vilaan verrattuna. Siellä sentään uskovat kerrasta kun sanot ettet halua jalopenoa leipäsi väliin.
[/quote]
vilassa ei oo kanta-asiakas korttia :)
Tiedän tunteen! Mulle kävi samallain korukaupas tänään
Nyt on jopa H&M:lle ajautunut noita Vila/VeroModan pissiksiä :( kassalla tekopyhää rupattelua "siis tää on niin nätti", "siis tosi mahtava diili ku saat nää 50 prossan alennuksella!".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea kakkia kolmeatoista sivua läpi, osan vain.. mutta ettekö ihmiset osaa sanoa Vilan myyjille että ei kiitos, en halua, jättäkää rauhaan, menkää pois?! Minä osaan ja ihan saan rauhassa sielläkin asioida.
Huomaa että 310 ei todellakaan vaivautunut tutustumaan ketjun sisältöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne myyjät tyrkytä kun käskee painumaan helvettiin. T. 310
[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 22:11"]
Varsinkin Kampin Vilassa on juuri tällaista ja erityisesti yhden myyjän kohdalla. Katson nykyään aina ensin onko tämä myyjä töissä, jossei ole, voin pyörähtää nopeasti.
[/quote]
Mulla sama juttu, tykkään VILA:n vaatteista mutta mulla on niin ikävät tyrkyttämiskokemukset Kampin Vilasta että en käy siellä koskaan. Stokkan VILA-osasto on ihan paras, siellä saa katsella rauhassa.
Ihan oikeasti VILA:lla vähän skarpattavaa tässä asiassa, myyjäy on liian agressiivisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.04.2014 klo 13:38"]
Bestsellerin myymälöissä on muutenkin hämärää toimintaa. Myydä ja tuputtaa pitää, mutta ei siellä kyllä mitään proviikkapalkkaa ole. :) eräässä putiikissa olin töissä ja oli niin kiireinen viikko että myymäläpääliklö sanoi ihan pokkana että nyt on niin kiire että tällä viikolla ei päde edes työehtosopimuksen mukaiset tauot. Laatufirma. Not.
[/quote]
haha, olisit pyytänyt tuon kirjallisena!
Ja siis olen ymmärtänyt että VILA:ssa ei ole provisiosysteemiä, mutta muuten vaan kovat myyntitavoitteet jokaisella.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 20:14"]
En jaksanut lukea kakkia kolmeatoista sivua läpi, osan vain.. mutta ettekö ihmiset osaa sanoa Vilan myyjille että ei kiitos, en halua, jättäkää rauhaan, menkää pois?! Minä osaan ja ihan saan rauhassa sielläkin asioida.
[/quote]
Mä ainakin olen sanonut napakasti "En tarvitse apua kiitos, katselisin mielelläni rauhassa" mutta silti ovat karkeloineet ympärilläni ja kantaneet sovituskoppiin pyytämättä vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 19:55"]
vilassa ei oo kanta-asiakas korttia :)
[/quote]
onpas, se semmonen leimakortti
Tätä tuputusta on joka paikassa. Mäkkärissäkin aina kysytään "saisko olla isona" tai "maistusko jälkiruoka". Kyllä mä itse tiedän mitä halua syödä.
Kerran olin shellillä marraskuun räntäsateessa maksamassa bensaa. Ylipirteä tyttönen alkaa kauppaamaan autonpesua bensan päälle. Ois pitäny sanoa, että "kato nyt vitun ämmä pihalle ennenku kysyt tyhmiä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä niin lähden tänään Vilaan taikalegginssejä kattoo.. Aion myös ottaa väsyneet lapseni mukaan..
mua kiinnostaisi kovasti tietää millainen käsky hm:n myyjille on tullut ylhäältä päin... siis kun se on ihan päinvastainen kuin tyrkytys, asiakasta ei huomioida juuri mitenkään tai kysytä mitään, ja se sopii tällaiselle ahdistuvalle ja ujolle suomalaiselle tosi hyvin. :D ehkä siks aina ostakin vaatteeni hennesiltä
En voi ymmärtää tätä vilan meininkiä. Siis mikä siinä on ettei osata yhtään lukea asiakasta, vaan hyökätään iholla sillä siunaaman sekunnilla kun puoli jalkaa on ylittänyt liikkeen kynnyksen?! Voi toimia jossain Jenkeissä, mutta ei Suomessa. Useimmat suomalaiset haluavat ihan rauhassa katsella tuotteita ja puntaroida sopivaa väriä ja kokoa omassa rauhassa. Miksei sitä tajuta liikkeen johtoportassa, vaan pakotetaan myyjät tuputtamaan ja jankuttamaan? Luulisi myynnin paranevan kun asiakkaat eivät välttelisi liikettä.
Koitin mennä Turussa Hansan vilassa nopeasti vilkaisemaan tarjontaa ajatuksella, että en etsi mitään tiettyä juttua, vaan katson löytyisikö jotain kivaa/tarpeellista. Mutta se herhiläisparvi oli jotain ihan mahdotona.
V: "Hei vaan, etsitkö jotain tiettyä juttua, voisinko auttaa?"
Minä: "Ei kiitos, ihan katselen vaan."
V: "Juu, katsele vaan. Sano vaan hei sitten jos voin jotenkin auttaa."
M: "Joo, kiitos."
Etenen ensimmäiselle vaaterekille. Hipaisen paitaa.
V: "Joo se on aivan ihana, tosi kiva. Ihan uutta, just tullut. Löytyykö hei sopivaa kokoa?" *myyjä ryntää paikalle tonkimaan paitoja ja minä livahdan eteenpäin*
M: Niin ihan vaan tässä katselen....
V: Ne topit on hei aivan iiiihania.
V: Joo se neule sopii hei tämän kanssa tosi kivasti.
V: Löytyykö sulle siitä farkusta sopivaa kokoa. Odotas, katotaas.... Mikä koko?
M: Niin... tota....
V *kiekuu niin, että koko liike raikaa* Varmaan L, nää on he tosi venyvää ihanaa materiaalia, tässä, näin ole hyvä.
Mihinkään ei voi koskea kun heti alkaa sopivan koon etsiminen myyjän toimesta ja asuun sopivan vyön/huivin7topin tms. osoittelu. En viitsi enää edes vilkaista mitään vaatetta tarkemmin, koska en jaksa myyjän tyrkytystä.
Löydän ihan kivan paidan ja ne pakkotyrkytetyt housut. Pakenen sovituskoppiin, vaikka puoli liikettä on katsomatta. En saa sitä herhiläistä kannoiltani ja hermot ei kestä edes koko pienen liikkeen läpikäyntiä tämän assistentin kanssa.
Kopissa saan nipin napin paidan päälle kun kiekuminen alkaa verhon toisella puolella.
V: Miltäs siellä näyttää? Tarvitaanko toista kokoa? Onko hyvä?
M: No ei oikein ollut.....
V: Tässä ois hei tosi kivaa sitä ja tätä...*tyrkyttää ties mitä kaapua ja heiluttaa verhoa niin etten uskalla edes riisuutua kun en tiedä koska tämä lirkuttelija on taas kimpussa ja verho lävähtää auki*
Päädyn ottamaan yhden perustopin, onneksi sovittamatta, koska kotona on jo vastaava ja tiedän oikean koon. Matkalla kassalle bongaan tosi kivannäköisen talvitakin. Mieli tekisi sovittaa, mutta en jaksa koko mielistely- ja sovitusprosessia alusta tämän ostosassistentin kanssa. Mieluummin käyn jossain toisessa liikkeessä katsomassa vastaavia tai vaikka stockan vila-osastolla, missä saa asioida aivan rauhassa ja miettiä ostopäätöstä ilman, että joku kärttää koko ajan vastausta johonkin ja häiritsee keskittymistä.
Kassalla vielä olisi leggareita tarjouksessa ja hei aivan ihanaa toppia, huivia, korua ja herra ties mitä. Kanta-asiakaskorttiakin kysellään, mutta kenen mielenterveys sallii niin monta Vila-käyntiä vuodessa, että kortti tulisi täyteen? Maksan topin ja äkkiä ulos.
Ostoskeskuksen aulassa mietin, että olipahan reissu. Subwaylla asiointi on kesyä Vilaan verrattuna. Siellä sentään uskovat kerrasta kun sanot ettet halua jalopenoa leipäsi väliin.
Tykkään vilan vaatteista, mutta en uskalla enää mennä liikkeeseen tekemään edes heräteostoksia, koska myyjät on niin hemmetin rasittavia. Mielelläni katoisin ihan rauhassa, mutta myyjät keskeyttää ja vaativat seurustelemaan kanssaan. Todella ahdistavaa. En siis enää edes pikaisesti käy ison omenan vilassa, koska se lirkutus, kiekuminen ja tekopirteys on kamalaa. Ei suomalaiset osta tuotteita noin. Hyvästi vila, kiitos kivoista vaatteista.
Mä en uskalla enää edes mennä Vilaan. Pari viikkoa menin vaan hakemaan yhtä takkia sieltä mitä olin sovittanut toisessa kaupassa, mutta oikeessa värissä ei ollut kokoa siellä. Kyllä ois pitänyt ostaa yhtä ja toista. Oikein harmitti, että se takki oli just sellainen mitä olin etsinyt ja mun oli pakko saada se, muuten olisin kävellyt ulos ilman mitään. Jyväskylässä Vila on muutenkin niin pieni, että myyjät näkee kokoajan kassalta sut ja siellä ei pääse mihinkään karkuun.:D
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 09:57"]
Esimerkiksi jos as. ostaa herätyskellon niin siihen on pakko kysyä tarvitsesko paristoja, eli aina pitää tarjota aiheeseen liittyvää, kuten eräässä kaupassa ostin paidan niin myyjä kysyi ottaisinko siihen sellaisen tissinalusvyön jotka oli muotia muutama vuosi sitten.[/quote]
Tuo herätyskello on nimenomaan esimerkki hyvästä lisämyynnistä. Lisämyynnin pitäisi olla juuri luontevaa, tuotteeseen sopivaa ja molempia osapuolia hyödyttävää. On ihan fiksua tarjota sukkahousujen kanssa pesupussia, kenkien kanssa suoja-ainetta tai radioon paristoja. Tällöin asiakaskin kokee, että hänen tarpeitaan on ajateltu, ja kaikki ovat tyytyväisiä. Bestseller-myymälöissä tuo lisämyynti vaan menee ihan yli. Jos ostan lapasia, niin en ymmärrä, miten siitä voi vetää johtopäätöksen, että tarvitsen farkkuleggingsejä. Tulee vain olo, että olen kaupalle ainoastaan rahanlähde, eikä minun todellisilla haluillani tai tarpeillani ole mitään väliä, kunhan olen riittävän aivoton tonttu joka vain ostaa, ostaa ja ostaa.
Iso Omenan Vilassa oli just vähän aikaa sitten aivan kammottava myyjä. Siellä on myös mukavia myyjiä, mutta tämä oli ilmeisesti (?) uusi (ja innokas). Mulla oli kiire, tulin hakemaan vain toppia. Tiesin siis mitä tulin hakemaan ja aikomukseni ei ollut ostaa mitään muuta. Myyjä hyökkäsi välittömästi kimppuuni kun astuin myymälän. "Mistäs sä oot tulossa kun on noin iso treenilaukku mukana"? "Ompas sulla kivan värinen paita, just tuota sun väriä olis täällä tämä neule"? jne ja kaiken lisäksi tunki melkein sovarille sisään, mukana oli joitain vaatteita mitkä tietenkin sopi just mulle. Meinas oikeesti palaa hihat!!!!!
Sanoin jo tullessani myymälään, etten tarvitse apua kiitos. Silti alkoi järjetön prässääminen ja ahdistelu, siltä se tuntui. Voin sanoa etten asioi myymälässä jos tämä myyjä on siellä. Olen itsekin myyjä, joten hyvää palvelua arvostan mutten tyrkyttämistä. Samat fraasit opeteltu ulkoa. Myyjän pitää osata lukea myös asiakasta, eikä jankuttaaa samaa mantraa jokaiselle. Olenkin aika pitkälti siirtynyt nettikauppoihin jos haluan Bestsellerin vaatteita ostaa.