Englantilainen poikaystävä ei halua opetella sanaakaan suomea

Hän on muuten huomaavainen ja meillä on mukavaa yhdessä, mutta tämä kieliasia on alkanut vaivaamaan viime aikoina :/. Hänen mielestään on jotenkin "noloa" jos ulkomaalaiset opettelevat vain pari lausetta vierasta kieltä ym joten ei itsekään halua sitten, saati sitten opetella suomea kunnolla. Tuntuu vain pahalta kun toinen silminnähden oikein ärsyyntyy jos olen kysynyt asiasta ja koittanut normaalisti keskustella. Kontrastia vielä tuo tähän se, että ennen kuin tapasin hänet niin tapailin hetken toista brittiä (vain muutaman viikon) ja hän taas oli erittäin kiinnostunut kielestäni, kyseli kokoajan että miten mikäkin sanotaan ym. ja opetteli jopa syntymäpäiväkseni sanomaan "hyvää syntymäpäivää!" suomeksi mikä oli itselleni tosi iso juttu. Tuo homma sitten kaatui muihin erimielisyyksiin ja nykyiseni on muilla mittapuilla parempi mies itselleni mutta nyt olen alkanut miettiä että tuleekohan tästä mitään kun toinen tuntuu oikein halveksivan maatani ja kieltäni (tai sellaisen kuvan ainakin tästä saan) :/.

- Ap

Kyllä sinulla on oikeus olla loukkaantunut. Onhan tuo todella epäkunnioittavaa. 

Teet tietysti omat ratkaisusi itse, mutta itse kyllä miettisin vakavasti suhteen jatkoa. Miksi tuhlata aikaa kaukana asuvaan epäkunnioittavaan moukkaan, kun hyviä miehiä löytyy varmasti lähempääkin?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kyllä aika epäkohteliaalta. Suomi on anglo-saksisesta näkökulmasta tosi turha kieli, mutta ei mielestäni ole hyvä merkki, että poikaystävää ei yhtään kiinnosta tyttöystävän kotimaa tai halua edes tulla käymään. Britannia on kuitenkin vaan lyhyen lentomatkan päässä täältä eikä missään Australian takana.

Jos lapsia hankitte, niin kannattaa jo etukäteen kysyä, mitä mieltä hän on siitä, että lapsesta tulee kaksikielinen. Sinun kannattaa ehdottomasti puhua lapselle suomea kaksinollessanne, koska se on sinun äidinkielesi. Yhteinen kieli olisi sitten tietysti englanti, mutta jos poikaystävä on noin vaikeana jo omista kielivalinnoistaan, on hyvä vähän etukäteen selvittää, ettei hän ole täysimörri sitten lapsenkin kielivalintojen suhteen.

Minua pelottaisi se, että mies ei antaisi lasten opiskella suomea. Silloinhan lapsilla ja äidillä olisi oma salakieli.

Euroopan toiselle laidalla asti vaivaudut näin paskan ihmisen perässä, ihmisen joka taas ei vaivaudu sun takia edes yhtä sanaa opettelemaan? Et taida omata kauhean vahvaa itsekunnioitusta.

Minkä takia naisille ei ikinä kelpaa kiltti ja huomaavainen kunnollinen mies? Miksi pitää aina valita tuollainen tyly jännämíes.

Tottakai on oikeus olla loukkaantunut. Suomi on "turha" kieli opetella jos ei täällä asu eikä suomalaisia tunne joo mut eihän se sun poikaystävällesi pitäisi olla turha jos sillä saisi kommunikoitua sun perheesi kanssa. Jos on tosissaan toisen kanssa ja siitä välittää niin luulisi että olisi vähän kiinnostusta toisen kulttuuria ja perhettä kohtaan. Mieti myös miten tuo suhde toimisi tulevaisuudessa jos muutat Englantiin, onko poikaystävä halukas tulemaan Suomeen edes lomalle että näkisit perhettäsi, viettämään joskus joulua? Entä jos saisitte lapsia, voisitteko niiden kanssa tulla Suomeen perhettäsi näkemään, "saisitko" puhua heille suomea? Asun Englannissa ja mulla on englantilainen aviomies ja musta on järkyttävää kun joillain ulkosuomalaisilla täällä on puoliso joka loukkaantuu jos lapsille puhuu suomea hänen läsnäollessa kun ei itse ymmärrä, mut ei kuitenkaan halua edes opetella. Mun mies on yrittänyt opetella alkeita ja ymmärtää ja kunnioittaa sitä että puhun lapsille vain suomea. Eräällä mies lisäksi halunnut käydä Suomessa ollenkaan kun on niin tylsää mut ei myöskään halunnut olla lapsestaan erossa yli viikkoa joten tää suomalainen sai sit käydä lapsensa kanssa Suomessa perhettään tapaamassa vaan viikon verran vuodessa ja lapsi ei tietenkään osaa suomeakaan kun ei sitä usein kuule. Miettisin tarkkaan kannattaako tuollaisen kanssa suhdetta jatkaa jos kiinnostus sun kieltä ja kulttuuria kohtaan on nolla ja oletus on että aina mennään hänen ehdoillaan.

Suomessa pärjää englannillakin, joten toi pelkkä kielen opiskelu ei sinänsä olisi mulle kynnyskysymys... Mutta ettei kiinnosta nähdä seurustelukumppanin kotimaata?! Ei mielestäni kerro hyvää hänen kiinnostuksensa tasosta.

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla se sama tyyppi, joka kirjoitteli englantilaisen poikaystävän luokse muuttamisesta vasten poikaystävän tahtoa. Siinä keskustelussa kävi ilmi se, ettei poikaystävää oikein kiinnostanut koko suhde ja että yhdessä asumisesta ei välttämättä tulisi mitään hänen taukoamattoman pelaamisensa vuoksi. Keskustelun kuluessa aloit puhua vain poikaystävän lähistölle muuttamisesta, ja muutenkin yritit selittää asioita itsellesi parhain päin. Olit tuo kirjoittaja tai et, yritä katsella parisuhdettanne ulkopuolisen silmin. Toiveajattelu yksin ei tee sinusta onnellista lontoolaista kotirouvaa.

Eri tyyppi kyllä olen, en tiedä tuosta tapauksesta. 

- Ap

Eli hän ei ole kiinnostanut sinusta vaan korkeintaan seksistä kanssasi. Jätä ja hanki parempi.

kiinalaista perusopiskelijaa ei kinnostunut maan kieli vaan lähinnä termit veroilmoituksessa.

Olen nuorempana seurustellut englantilaisen miehen kanssa jota ei suomalaisuuteni kiinnostanut pätkääkään. Asuin Englannissa ja hän jotenkin vain piti kaikkea ihan tavallisena, ei mitenkään jännänä tai eksoottisena. Ei koskaan kysynyt mitään Suomesta, ei pyytänyt minua koskaan sanomaan mitään suomeksi. Olen kyllä huomannut briteistä yleisesti, että heitä ei hirveästi vieraat kielet kiinnosta, koska englannilla pärjää joka paikassa. Lukevat koulussa ranskaa monta vuotta, mutta eivät puhu sitä. Sama kuin suomalaisilla ruotsinkieli.

Onhan näitä, yksi jenkkimies työskennellyt Suomessa noin 10 vuotta eikä ole vaivautunut opettelemaan kieltä yhtään.

Ap:n tapauksessa lopettaisin yhteydenpidon ja katsoisin milloin mies alkaa kaipailemaan.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pärjää englannillakin, joten toi pelkkä kielen opiskelu ei sinänsä olisi mulle kynnyskysymys... Mutta ettei kiinnosta nähdä seurustelukumppanin kotimaata?! Ei mielestäni kerro hyvää hänen kiinnostuksensa tasosta.

Suomessa pärjää englannilla, se on totta. Enemmän kyse on siitä toisen kunnioittamisesta. Ystävälläni on brittiaviomies, joka on asunut jo vuosia Suomessa. Pärjää englannilla, joten suomen opiskelu on jäänyt. Kuitenkin yrittää ja osaa sanoa pari lausetta.

Ikävä kyllä kahden kulttuurin liitot eivät yleensä toimi vaan kaatuvat monesti juuri tällaisiin asioihin. 

Tuskinpa on edes sinusta tosissaan kiinnostunut sit kuitenkaan...

Olen asunut Britanniassa vuosia (nykyään taas Suomessa), ja sinänsä toi epäkiinnostuneisuus kielten oppimista vastaan on melko yleistä. Meidän suomalaisten on vaikea kuvitella sitä, miten hankala voi olla motivoitua kieliin, jos tietää tulevansa omallaan toimeen melkein kaikkialla. Kielistä kiinnostuneita ja niitä puhuviakin on tietysti melko pajon, mutta siis tuo asenne ei ole siellä niin outo kuin täällä meillä.

Sitä sen sijaan pidän tosi ihmeellisenä, ettei ole kiinnostunut myöskään maastasi! Jos suunnittelee yhteistä tulevaisuutta kanssasi, tajuaa varmaan, että täällä pitäisi viettää aikaa lomilla jne. Jos tyyppi kuvittelee, että rupeat sellaiseksi maahanmuuttajarouvaksi, joka ei puhu omaa kieltään lainkaan myöskään lapsilleen ja viettää Suomessa tyyliin viikon joka kolmas heinäkuu, juoksisin äkkiä toiseen suuntaan!!!

Kannattaa ainakin käydä vakavaa keskustelua näistä asioista, jos suhteenne on vakava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaisia nuo brittimiehet ovat, eivät viitsi opetella muita kieliä, kun pärjäävät sillä omallaan ympäri maailmaa. Tunnen  parikin vastaavanlaista tapausta, jotka muuttaneet Suomeen ja silti eivät kumpikaan osaa kieltä. Miettisin sinuna ap, onko tuollainen poikaystävä sellainen aarre, että sinun kannattaa hylätä oma kulttuurisi. Ainakin vakavasti keskustelisin siitä, miten arvostaa sinun juuriasi.

Ei tämä ole kulttuurista kiinni, vaan asenteesta. Brittimiehet oppii ja pystyy arvostamaan suomea ihan siinä missä muutkin, jos jaksaa nostaa päänsä sieltä prseestään.

Kyllä se minusta on brittikulttuurissa edelleen joku ylemmyydentunneasenne, mistä eivät ole päässeet irti, vaikka se maailmanherruus valtakunta on jo mennyttä maailmaa.

Jos tämä ei ole provo niin voi kysyä että miksi olet tuollaisen sian kanssa.

Jätä se sika!

jätä se englantilainen sika