Kannattaako ottaa 25 v. 350 000 euroa asuntolainaa?
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 19:59"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 19:30"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 18:59"]
Heh, muutaman vuoden kuluttua asuntokupla puhkeaa ja asuntojen hinnat tippuvat väh. 50% niin miten te sitten lainanottajat suhtaudutte asiaan?
[/quote]
Ei ne Espoossa tipu 50%, tai ainakin se on erittäin epätodennäköistä. Voi pelailla todennäköisyyksillä ja miettiä, haluaako lyhentää 250 000 lainaa 1200e kuussa ja asua nätissä, nelihuoneisessa omistusasunnossa, jossa on pieni pihanplänttikin. Vai laittaako sen 1200e vuokraan, jolla summalla Espoossa saa vuokrattua 20 vuotta vanhan kolmion Länsärin läheltä. Sitten jos haluaisi hoitovapaalla pärjätä pienemmillä tuloilla jonkin aikaa, voi asuntolainasta ottaa vaikka vuoden lyhennysvapaata ja maksella pelkkiä korkoja. Vuokrakämpässä niin ei voi tehdä ja täytyy siis palata töihin, kun rahat loppuvat, oli muksu liian pieni päiväkotiin tai ei.
[/quote]
Mitäs jos korot nousee niin, ettei maksukyky enää riitä? Kelle myyt tuona aikana talosi kun kukaan ei osta?
[/quote]
Tuo voi tulla ongelmaksi kalliimmissa, 500 000 hintaluokan asunnoissa. Mutta tuollaiset "halvahkot" 250 000 -tonniset menevät aina kohtuuhyvin kaupaksi. Ainakin, jos asunnon sijainti on hyvä.
"Nämä siis ihan äidin kokemukseen perustuvia neuvoja, aika paljon karuja kohtaloita on ehtinyt nähdä. Karuimpana ehkä kohta c, eli jos otatte noin ison lainan, katsokaa että teillä on henkivakuutukset kunnossa ja testamentti laadittu niin, että se on järkevä esim. pienten lasten kannalta."
Mitä tarkoitat tuolla? Eiväthän lapset ikinä joudu vanhempien valkojen maksajiksi, elleivät ole olleet takaajina. Tarkoitatko perintöverotusta ja kodin myymistä?
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 20:02"]
Mun äiti on pankinjohtaja ja meille hän aina neuvoi näin:
a) Koskaan missään tilanteessa lyhennyserä ei saisi muodostua sellaiseksi, että korko muodostaa isomman osan erää kuin lyhennys. Tämä tuntuu näiden matalien korkojen aikaan hassulta, mutta silloin korko oli n. 5 %, eli omassa 250.000 € lainassamme maksoimme kuukaudessa 2000 € lyhennyserää, josta pahimmillaan just se 1000 € oli korkoa. Pidemmän päälle tämän suhteen vääristyessä laina ei lyhene riittävästi suhteessa asunnon arvoon ja lainan ottaja ei saakaan lyhennettyä sitä lainaa kovinkaan paljon, mutta asunnon arvo (vaikka juuri rakennettu talo) saattaa laskea.
b) laina-aika ei koskaan saisi ylittää 20 vuotta ja olla mieluummin 10-15, jotta korko, eli se kokonaiskustannus sille asumiselle pysisi järkevänä. Tämä siis enemmän inhimillinen kuin maksukykyyn perustuva neuvo. Ymmärrän, että nykyisin täällä pk-seudulla hankala saavuttaa jos haluaa sen 140 neliötä ja sauna ensiasunnoksi, kuten kaikki haluavat.
c) Helvetin hyvät henkivakuutukset ja testamentit kuntoon ennen kuin sen asunnon ostaa.
Nämä siis ihan äidin kokemukseen perustuvia neuvoja, aika paljon karuja kohtaloita on ehtinyt nähdä. Karuimpana ehkä kohta c, eli jos otatte noin ison lainan, katsokaa että teillä on henkivakuutukset kunnossa ja testamentti laadittu niin, että se on järkevä esim. pienten lasten kannalta.
[/quote]
No tuo laina-aikaneuvo on tänä päivänä aika utopistinen vaihtoehto, ymmärrän kyllä tilanteen joskus muinoin, mutta tänään kannattaa äitisikin päivittää käsitystään...
Tietysti kannattaa jos pystyy ja jos sillä saa sellaisen asunnon kuin haluaa. Ei ne ole halpenemassa, joten turha siirtää ostoa.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 17:24"]
Ei kannata, maksatte valtavasti korkoja. Ottakaa mieluummin 16-19v aikataulu.
[/quote]Siinä on vähän eroa että ottaako lainan kuukausieräksi 1700€ vai 2400€.
... jos haluaa maksaa asunnostaan moninkertaisen hinnan. Lyhennykset ovat ehkä pienet, mutta korkoja kertyy tuhottomasta.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 18:59"]
Heh, muutaman vuoden kuluttua asuntokupla puhkeaa ja asuntojen hinnat tippuvat väh. 50% niin miten te sitten lainanottajat suhtaudutte asiaan?
[/quote]Ei ole mitään asuntokuplaa, joten se ei voi myöskään puhjeta. Moni on odotellut jo 15 vuotta kuplan puhkeamista ja ajoissa ostaneella on jo velaton kämppä. Hinnat ovat tuossa ajassa tuplaantuneet.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 19:59"]
Mitäs jos korot nousee niin, ettei maksukyky enää riitä? Kelle myyt tuona aikana talosi kun kukaan ei osta?
[/quote]Velatkin vanhenee nykyisin. Pahin mitä voi tapahtua on se että joutuu vuokralle asumaan ja jonkin aikaa ei kannata mennä töihin, koska siitä ulosmitattaisiin velkoja. Itse asiassa velasta rimpuilee nopeammin eroon, kun jättää sen hoitamatta ja odottaa vanhenemista.
Riippuu kaikkein eniten asunnosta. Hyvä sijoitus on hyvä sijoitus. Ja jos saa vielä hyvän marginaalin, ehdottomasti.
Jos viihtyy kauan asunnossa, säästyy myös asunnonvaihtokuluilta jotka on suurempia kuin ihmiset yleisesti tajuavatkaan. Siksi kannattaa osta sen verran iso että viitsii asua vähän kauemmin.
Huh, en kyllä välittäisi.
Itse ostettiin maalta talo + rempattiin, maksettiin 1800e/kk ja 10 vuodessa talo oli oma. Suosittelen.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 20:13"]
"Nämä siis ihan äidin kokemukseen perustuvia neuvoja, aika paljon karuja kohtaloita on ehtinyt nähdä. Karuimpana ehkä kohta c, eli jos otatte noin ison lainan, katsokaa että teillä on henkivakuutukset kunnossa ja testamentti laadittu niin, että se on järkevä esim. pienten lasten kannalta."
Mitä tarkoitat tuolla? Eiväthän lapset ikinä joudu vanhempien valkojen maksajiksi, elleivät ole olleet takaajina. Tarkoitatko perintöverotusta ja kodin myymistä?
[/quote]
Tietenkin. jos vaikka kyseessä pienet lapset, jotka ilman testamenttiä perivät sen kuolleen vanhempansa, jolla ehkä myös muuta omaisuutta, joka täten pakko laittaa myyntiin (esim. puolikas kesämökistä). Puolison kuolema on aika hemmetin rankka juttu ja sitten lähtee koti alta. Pankki ei kauhean montaa kuukautta odottele ja jos on kotina vaikka joku pikkuisen hankalammin myytävä kohde, alkavat asumiskustannukset olla aika nopeasti karuja.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 20:34"][quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 19:59"]
Mitäs jos korot nousee niin, ettei maksukyky enää riitä? Kelle myyt tuona aikana talosi kun kukaan ei osta?
[/quote]Velatkin vanhenee nykyisin. Pahin mitä voi tapahtua on se että joutuu vuokralle asumaan ja jonkin aikaa ei kannata mennä töihin, koska siitä ulosmitattaisiin velkoja. Itse asiassa velasta rimpuilee nopeammin eroon, kun jättää sen hoitamatta ja odottaa vanhenemista.
[/quote]
miten velat muka vanhenee?? jos velat vanhenisi kohtuullisessa ajassa, sanotaan 20v niin eihän monen kannattaisi edes yrittää asuntoa maksaa. ei taida vanheta mihinkään..
AP on trolli, mutta jos ei olisi niin ei todellakaan kannata ottaa euroakaan mitään lainaa jos ei ymmärrä kysymyksenasettelussa kertoa myös vuosituloja ja omarahoitusosuutta.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 20:20"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 20:02"]
Mun äiti on pankinjohtaja ja meille hän aina neuvoi näin:
a) Koskaan missään tilanteessa lyhennyserä ei saisi muodostua sellaiseksi, että korko muodostaa isomman osan erää kuin lyhennys. Tämä tuntuu näiden matalien korkojen aikaan hassulta, mutta silloin korko oli n. 5 %, eli omassa 250.000 € lainassamme maksoimme kuukaudessa 2000 € lyhennyserää, josta pahimmillaan just se 1000 € oli korkoa. Pidemmän päälle tämän suhteen vääristyessä laina ei lyhene riittävästi suhteessa asunnon arvoon ja lainan ottaja ei saakaan lyhennettyä sitä lainaa kovinkaan paljon, mutta asunnon arvo (vaikka juuri rakennettu talo) saattaa laskea.
b) laina-aika ei koskaan saisi ylittää 20 vuotta ja olla mieluummin 10-15, jotta korko, eli se kokonaiskustannus sille asumiselle pysisi järkevänä. Tämä siis enemmän inhimillinen kuin maksukykyyn perustuva neuvo. Ymmärrän, että nykyisin täällä pk-seudulla hankala saavuttaa jos haluaa sen 140 neliötä ja sauna ensiasunnoksi, kuten kaikki haluavat.
c) Helvetin hyvät henkivakuutukset ja testamentit kuntoon ennen kuin sen asunnon ostaa.
Nämä siis ihan äidin kokemukseen perustuvia neuvoja, aika paljon karuja kohtaloita on ehtinyt nähdä. Karuimpana ehkä kohta c, eli jos otatte noin ison lainan, katsokaa että teillä on henkivakuutukset kunnossa ja testamentti laadittu niin, että se on järkevä esim. pienten lasten kannalta.
[/quote]
No tuo laina-aikaneuvo on tänä päivänä aika utopistinen vaihtoehto, ymmärrän kyllä tilanteen joskus muinoin, mutta tänään kannattaa äitisikin päivittää käsitystään...
[/quote]
Jaa, millä tavalla utopistinen? Eiköhän ne asumistason vaatimukset ole niillä lainanottajilla pikkuisen utopistiset, jos ei 20 vuoden laina-aika riitä.
Ja ketään ei edelleenkään kahleilla lukita sinne Tölöön tai Tapiolaan ensiasuntoa etsimään, Suomessa riittää lääniä ja myös niitä työpaikkoja nelosen ratikan reitin ulkopuolella
En ole tuo pankinjohtajan lapsi, mutta naurattaa....
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 20:45"][quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 20:20"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 20:02"]
Mun äiti on pankinjohtaja ja meille hän aina neuvoi näin:
a) Koskaan missään tilanteessa lyhennyserä ei saisi muodostua sellaiseksi, että korko muodostaa isomman osan erää kuin lyhennys. Tämä tuntuu näiden matalien korkojen aikaan hassulta, mutta silloin korko oli n. 5 %, eli omassa 250.000 € lainassamme maksoimme kuukaudessa 2000 € lyhennyserää, josta pahimmillaan just se 1000 € oli korkoa. Pidemmän päälle tämän suhteen vääristyessä laina ei lyhene riittävästi suhteessa asunnon arvoon ja lainan ottaja ei saakaan lyhennettyä sitä lainaa kovinkaan paljon, mutta asunnon arvo (vaikka juuri rakennettu talo) saattaa laskea.
b) laina-aika ei koskaan saisi ylittää 20 vuotta ja olla mieluummin 10-15, jotta korko, eli se kokonaiskustannus sille asumiselle pysisi järkevänä. Tämä siis enemmän inhimillinen kuin maksukykyyn perustuva neuvo. Ymmärrän, että nykyisin täällä pk-seudulla hankala saavuttaa jos haluaa sen 140 neliötä ja sauna ensiasunnoksi, kuten kaikki haluavat.
c) Helvetin hyvät henkivakuutukset ja testamentit kuntoon ennen kuin sen asunnon ostaa.
Nämä siis ihan äidin kokemukseen perustuvia neuvoja, aika paljon karuja kohtaloita on ehtinyt nähdä. Karuimpana ehkä kohta c, eli jos otatte noin ison lainan, katsokaa että teillä on henkivakuutukset kunnossa ja testamentti laadittu niin, että se on järkevä esim. pienten lasten kannalta.
[/quote]
No tuo laina-aikaneuvo on tänä päivänä aika utopistinen vaihtoehto, ymmärrän kyllä tilanteen joskus muinoin, mutta tänään kannattaa äitisikin päivittää käsitystään...
[/quote]
Jaa, millä tavalla utopistinen? Eiköhän ne asumistason vaatimukset ole niillä lainanottajilla pikkuisen utopistiset, jos ei 20 vuoden laina-aika riitä.
Ja ketään ei edelleenkään kahleilla lukita sinne Tölöön tai Tapiolaan ensiasuntoa etsimään, Suomessa riittää lääniä ja myös niitä työpaikkoja nelosen ratikan reitin ulkopuolella
En ole tuo pankinjohtajan lapsi, mutta naurattaa....
[/quote]Et taida asua täälläpäin. Töölöstä tai Tapiolasta on ihan turha haaveilla saavansa perheasuntoa (eli kaksiota isompaa kämppää) tuolla 250000 hinnalla.
Ei kannata, maksatte valtavasti korkoja. Ottakaa mieluummin 16-19v aikataulu.
Kannattaa, jos olette hyvätuloisia, mitä ilmeisesti olettekin, jos Espoosta olette omaa ostamassa ja tuohon hintaan.
Mun äiti on pankinjohtaja ja meille hän aina neuvoi näin:
a) Koskaan missään tilanteessa lyhennyserä ei saisi muodostua sellaiseksi, että korko muodostaa isomman osan erää kuin lyhennys. Tämä tuntuu näiden matalien korkojen aikaan hassulta, mutta silloin korko oli n. 5 %, eli omassa 250.000 € lainassamme maksoimme kuukaudessa 2000 € lyhennyserää, josta pahimmillaan just se 1000 € oli korkoa. Pidemmän päälle tämän suhteen vääristyessä laina ei lyhene riittävästi suhteessa asunnon arvoon ja lainan ottaja ei saakaan lyhennettyä sitä lainaa kovinkaan paljon, mutta asunnon arvo (vaikka juuri rakennettu talo) saattaa laskea.
b) laina-aika ei koskaan saisi ylittää 20 vuotta ja olla mieluummin 10-15, jotta korko, eli se kokonaiskustannus sille asumiselle pysisi järkevänä. Tämä siis enemmän inhimillinen kuin maksukykyyn perustuva neuvo. Ymmärrän, että nykyisin täällä pk-seudulla hankala saavuttaa jos haluaa sen 140 neliötä ja sauna ensiasunnoksi, kuten kaikki haluavat.
c) Helvetin hyvät henkivakuutukset ja testamentit kuntoon ennen kuin sen asunnon ostaa.
Nämä siis ihan äidin kokemukseen perustuvia neuvoja, aika paljon karuja kohtaloita on ehtinyt nähdä. Karuimpana ehkä kohta c, eli jos otatte noin ison lainan, katsokaa että teillä on henkivakuutukset kunnossa ja testamentti laadittu niin, että se on järkevä esim. pienten lasten kannalta.