Miksi synnyttävän naisen oikeudet herättävät raivoa?

Vierailija kirjoitti:

Alistaminen on valta-aseman mielivaltaista käyttöä toisen oikeuksista välittämättä. Kuvaa täydellisesti sitä asennetta jota tuo kätilökristiina on täällä levittänyt.

Niin, tämä kommentoijahan on sitä mieltä, ettei se riitä, että kätilöt kohtelevat synnyttäjiä kuin kukkaa kämmenellä, vaan hänen mielestään kätilöiden täytyy palvoa synnyttäjää ja suudella synnyttäjän varpaita ikään kuin synnyttäjä olisi kuningatar ja kätilö hänen nöyrä alamaisensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on ihan omiaan vieraannuttamaan kaikki normaalit ihmiset synnyttäviä naisia kohtaan... huh. Kuka teidätkin kaikki ottaa vastaan noine asenteinenne. Olette suunnilleen naissukupuolen vastine jollekin vanhan ajan sikapomolle sikari poskessa.

Itse synnyttämättömänä ainakin minut saa tuntemaan pelkästään empatiaa. Mutta olenkin siihen kykenevä noin muutoinkin elämässäni 😅

Sehän on tosi hienoa! Voiko sinun empatialla ostaa vaippoja? Kipulääkkeitä? Terapiatunteja?

Tarkoittaako sinun empatiasi jotain käytännössä vai mainitsetko sen vain jotta saat jotain leyhypisteitä täällä palstalla ihmisiltä joita et edes tunne? Jos jälkimmäistä niin stfu.

Onko käsite sinulle tuttu? Ja mikä oman viestisi motiivi on, näyttää pelleltä ihmisten silmissä joita et tunne? Mission accomplished 👍 pari "leyhypistettä" täältä sulle 😂

Käsite on minulle todella tuttu. Sanon "voi ei sinua rassukkaa" tekemättä mitään konkreettista kyseisen rassukan eteen, ja saan itselleni tunteen siitä ja muiden aplodit että olen ihan hvetin hyvä ihminen. Vaikka en tehnyt mitään konkreettista tuon ihmisen eteen. Patsastelin vain muiden edessä tämän itse asiassa kärsivän kustannuksella.

Olkaa ihmiset rehellisiä. Useimpien teistä empatia on tällä tasolla. Luultavasti onnittelette samanmielisten tuttavienne kanssa toisianne siitä että olette näin "hyviä" ja "empaattisia" ihmisiä.

Oikea empatia sitten toisaalta. Ne ihmiset eivät hengaa palstalla. He tekevät jotain toisten hyväksi eivätkä kerjää täällä pisteitä itselleen. He auttavat ihan auttamisen vuoksi eivätkä kehuskele sillä.

Minulla ja sinulla on ainakin kovin eri käsitys empatiasta. Eri ihmiset kai näyttää sen eri tavoin, omasi kuulostaa.. oudolta vähintäänkin. Mistä tarve nostaa itseäsi jonkun toisen kärsimyksen kustannuksella? Sanallisesti ei saisi siis lainkaan antaa sympatiaa toiselle, vain teot ''kelpaavat''? Onnittellaan tuttavien kanssa? Kehuskellaan että olinpa empaattinen tänään?? Tulee väkisin mieleen onkohan sinulla ystäviä :o

Enkä tiedä onko trolli vai oikeasti jonkun ajatuksen kulkua. Toivon ensimmäistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on ihan omiaan vieraannuttamaan kaikki normaalit ihmiset synnyttäviä naisia kohtaan... huh. Kuka teidätkin kaikki ottaa vastaan noine asenteinenne. Olette suunnilleen naissukupuolen vastine jollekin vanhan ajan sikapomolle sikari poskessa.

Itse synnyttämättömänä ainakin minut saa tuntemaan pelkästään empatiaa. Mutta olenkin siihen kykenevä noin muutoinkin elämässäni 😅

Sehän on tosi hienoa! Voiko sinun empatialla ostaa vaippoja? Kipulääkkeitä? Terapiatunteja?

Tarkoittaako sinun empatiasi jotain käytännössä vai mainitsetko sen vain jotta saat jotain leyhypisteitä täällä palstalla ihmisiltä joita et edes tunne? Jos jälkimmäistä niin stfu.

Kipulääkkeiden sijaan miettisin ihan muuta lääkitystä. Terapia kuulostaa jo suunnitelmalta

Vastaa kysymykseen sen sijaan että kiillotat sädekehääsi. Voiko ihmisten julkisella säälimisellä ja ns. "empaattisilla" kommenteilla itse asiassa ostaa mitään palveluita, maksaa vuokraa, maksaa terapiaa, ostaa vaatteita kaupassa, saada uusia kavereita? Mitä sillä sinun empatiallasi saa? Ihan oikeasti? Jos sillä ei ole mitään käytännön arvoa autettavalle, miksi oikein esittelet sitä julkisesti? Itsesi takia toki. Mutta miten se auttaa alkuperäistä empatiaa tarvitsevaa kohdetta?

Apua onko tämä joku vitsi? 😂 Ostaa empatialla jotain. Siis rahaako minun pitää lahjoittaa väkivallan uhreille tai en omaa ns oikeaa empatiaa? Vai mitä ihmettä 😂😂😂 eihän kukaan edes tiedä nimeäni! Nämä krediitithän menee ihan taivaantuuliin! 🤷‍♀️

Jos nyt kuitenkin oikeasti esimerkki, niin jos joku miettii tehtiinköhän hänelle väärin ja uskaltaako valittaa asiasta, saattaa tulla katsomaan onko muilla vastaavia kokemuksia/pitääkö muutkin vääränä tietynlaista kohtelua. Jollekin voi parhaassa tapauksessa olla hyötyä tästä keskustelusta. Täälä on parin viime päivänä aikana kun olen itse seurannut, ollut nuoria naisia jotka miettivät synnytystä. He saa ainakin toivottavasti kannustusta täältä lähteä vaatimaan itselleen arvoistansa kohtelua, kun joskus mahdollisesti synnyttävät 😊

Kristiina xx kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alistaminen on valta-aseman mielivaltaista käyttöä toisen oikeuksista välittämättä. Kuvaa täydellisesti sitä asennetta jota tuo kätilökristiina on täällä levittänyt.

Niin, tämä kommentoijahan on sitä mieltä, ettei se riitä, että kätilöt kohtelevat synnyttäjiä kuin kukkaa kämmenellä, vaan hänen mielestään kätilöiden täytyy palvoa synnyttäjää ja suudella synnyttäjän varpaita ikään kuin synnyttäjä olisi kuningatar ja kätilö hänen nöyrä alamaisensa.

Joo niinhän hän sanoo selvästi. Kyllä on mahtavia esimerkkejä sivutolkulla kun on kohdeltu kuin kukkaa kämmenellä :D tietenkin mikä on sinunlaisen ihmisen ''kukkaa kämmenellä'', en edes taida haluta tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on ihan omiaan vieraannuttamaan kaikki normaalit ihmiset synnyttäviä naisia kohtaan... huh. Kuka teidätkin kaikki ottaa vastaan noine asenteinenne. Olette suunnilleen naissukupuolen vastine jollekin vanhan ajan sikapomolle sikari poskessa.

Itse synnyttämättömänä ainakin minut saa tuntemaan pelkästään empatiaa. Mutta olenkin siihen kykenevä noin muutoinkin elämässäni 😅

Sehän on tosi hienoa! Voiko sinun empatialla ostaa vaippoja? Kipulääkkeitä? Terapiatunteja?

Tarkoittaako sinun empatiasi jotain käytännössä vai mainitsetko sen vain jotta saat jotain leyhypisteitä täällä palstalla ihmisiltä joita et edes tunne? Jos jälkimmäistä niin stfu.

Kipulääkkeiden sijaan miettisin ihan muuta lääkitystä. Terapia kuulostaa jo suunnitelmalta

Vastaa kysymykseen sen sijaan että kiillotat sädekehääsi. Voiko ihmisten julkisella säälimisellä ja ns. "empaattisilla" kommenteilla itse asiassa ostaa mitään palveluita, maksaa vuokraa, maksaa terapiaa, ostaa vaatteita kaupassa, saada uusia kavereita? Mitä sillä sinun empatiallasi saa? Ihan oikeasti? Jos sillä ei ole mitään käytännön arvoa autettavalle, miksi oikein esittelet sitä julkisesti? Itsesi takia toki. Mutta miten se auttaa alkuperäistä empatiaa tarvitsevaa kohdetta?

Onko näin paha olla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on ihan omiaan vieraannuttamaan kaikki normaalit ihmiset synnyttäviä naisia kohtaan... huh. Kuka teidätkin kaikki ottaa vastaan noine asenteinenne. Olette suunnilleen naissukupuolen vastine jollekin vanhan ajan sikapomolle sikari poskessa.

Itse synnyttämättömänä ainakin minut saa tuntemaan pelkästään empatiaa. Mutta olenkin siihen kykenevä noin muutoinkin elämässäni 😅

Sehän on tosi hienoa! Voiko sinun empatialla ostaa vaippoja? Kipulääkkeitä? Terapiatunteja?

Tarkoittaako sinun empatiasi jotain käytännössä vai mainitsetko sen vain jotta saat jotain leyhypisteitä täällä palstalla ihmisiltä joita et edes tunne? Jos jälkimmäistä niin stfu.

Kipulääkkeiden sijaan miettisin ihan muuta lääkitystä. Terapia kuulostaa jo suunnitelmalta

Vastaa kysymykseen sen sijaan että kiillotat sädekehääsi. Voiko ihmisten julkisella säälimisellä ja ns. "empaattisilla" kommenteilla itse asiassa ostaa mitään palveluita, maksaa vuokraa, maksaa terapiaa, ostaa vaatteita kaupassa, saada uusia kavereita? Mitä sillä sinun empatiallasi saa? Ihan oikeasti? Jos sillä ei ole mitään käytännön arvoa autettavalle, miksi oikein esittelet sitä julkisesti? Itsesi takia toki. Mutta miten se auttaa alkuperäistä empatiaa tarvitsevaa kohdetta?

Oletko siis sitä mieltä, että jokaista kohtaan on pakko tehdä jotain ihan konkreettista tai muuten empatiaa ei ole olemassakaan? Tulee aika kiire auttaa ihan jokaista, joka empatiaa ansaitsisi osakseen.

Vierailija kirjoitti:

Toiv nämä naiset, jotka tällaista ovat kokeneet, eivät ole jääneet hiljaa asioista kunnes #metoo on tullut vastaan, vaan ovat kannelleet potilasasiamiehelle: ei-adekvaatti kivunlievitys synnytyksessä ja tikkien laitossa täytyy tutkia hoitovirheen varalta. Monia muitakin mahd hoitovirheitä tullut näissä tapauksissa vastaan. Ja sitten nämä lievemmät asiattomuudet, niistä tulisi saada ainakin huomautuksen. Että kantelemaan vaan, leidit!

Luuletko, että aina nämä kantelut tms. johtavat toivottuun lopputulokseen? Liian usein varmasti käy niin, että sanotaan, että mitään väärää ei ole tapahtunut, on "sana vastaan sana" -tilanne (tai se on sellaiseksi väännetty), eli mitään muutosta ei asioihin saa. Näkeehän sen jo tästä keskustelustakin, että jotkut kiistävät, kieltävät, vähättelevät yms. näitä epäkohtia eikä mitään haluttaisi muuttaa asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiv nämä naiset, jotka tällaista ovat kokeneet, eivät ole jääneet hiljaa asioista kunnes #metoo on tullut vastaan, vaan ovat kannelleet potilasasiamiehelle: ei-adekvaatti kivunlievitys synnytyksessä ja tikkien laitossa täytyy tutkia hoitovirheen varalta. Monia muitakin mahd hoitovirheitä tullut näissä tapauksissa vastaan. Ja sitten nämä lievemmät asiattomuudet, niistä tulisi saada ainakin huomautuksen. Että kantelemaan vaan, leidit!

Luuletko, että aina nämä kantelut tms. johtavat toivottuun lopputulokseen? Liian usein varmasti käy niin, että sanotaan, että mitään väärää ei ole tapahtunut, on "sana vastaan sana" -tilanne (tai se on sellaiseksi väännetty), eli mitään muutosta ei asioihin saa. Näkeehän sen jo tästä keskustelustakin, että jotkut kiistävät, kieltävät, vähättelevät yms. näitä epäkohtia eikä mitään haluttaisi muuttaa asioissa.

Ei niistä haittaakaan ole. Tarpeeksi kun niitä tulee, jossain vaiheessa on pakko tulla muutosta. Luulisi jo henkilökunnassa herättävän keskustelua jos jostain samasta tapauksesta tulee useampi kantelu. Jaksan uskoa että siellä on joku empaattinen yksilö vielä töissä.

Kristiina xx kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alistaminen on valta-aseman mielivaltaista käyttöä toisen oikeuksista välittämättä. Kuvaa täydellisesti sitä asennetta jota tuo kätilökristiina on täällä levittänyt.

Niin, tämä kommentoijahan on sitä mieltä, ettei se riitä, että kätilöt kohtelevat synnyttäjiä kuin kukkaa kämmenellä, vaan hänen mielestään kätilöiden täytyy palvoa synnyttäjää ja suudella synnyttäjän varpaita ikään kuin synnyttäjä olisi kuningatar ja kätilö hänen nöyrä alamaisensa.

Tämä taitaa olla taas sitä tahallaan väärinymmärtämistä ja tulkintaa. 👎

- eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiv nämä naiset, jotka tällaista ovat kokeneet, eivät ole jääneet hiljaa asioista kunnes #metoo on tullut vastaan, vaan ovat kannelleet potilasasiamiehelle: ei-adekvaatti kivunlievitys synnytyksessä ja tikkien laitossa täytyy tutkia hoitovirheen varalta. Monia muitakin mahd hoitovirheitä tullut näissä tapauksissa vastaan. Ja sitten nämä lievemmät asiattomuudet, niistä tulisi saada ainakin huomautuksen. Että kantelemaan vaan, leidit!

Luuletko, että aina nämä kantelut tms. johtavat toivottuun lopputulokseen? Liian usein varmasti käy niin, että sanotaan, että mitään väärää ei ole tapahtunut, on "sana vastaan sana" -tilanne (tai se on sellaiseksi väännetty), eli mitään muutosta ei asioihin saa. Näkeehän sen jo tästä keskustelustakin, että jotkut kiistävät, kieltävät, vähättelevät yms. näitä epäkohtia eikä mitään haluttaisi muuttaa asioissa.

Ei niistä haittaakaan ole. Tarpeeksi kun niitä tulee, jossain vaiheessa on pakko tulla muutosta. Luulisi jo henkilökunnassa herättävän keskustelua jos jostain samasta tapauksesta tulee useampi kantelu. Jaksan uskoa että siellä on joku empaattinen yksilö vielä töissä.

Tässä koko keississä on nyt vähän sellainen ongelma, ettei suurinta osaa ihmisistä ikävä kyllä edes kiinnosta. Näkeehän sen jo tämän aloituksen saamista yläpeukuistakin: 377. Parhaimmillaan olen nähnyt aloituksella yli tuhat tykkäystä. Ja sekin on tietysti ihan surkea määrä verrattuna Suomen väestölukuun.

Se on vaan ihan eri asia käydä katsomassa Areenasta joku dokkari ja tulla tänne palstalle keskustelemaan asiasta ja osoittamaan myötätuntoa kuin kokea asia omalta osaltaan niin tärkeäksi ja kiinnostavaksi, että sen eteen viitsisi oikeasti nähdä vaivaa. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka puolustavat synnyttäjän oikeutta kieltäytyä hoidosta vaikka uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, koska "ihmisoikeudet", puolustavat varmaankin myös lääkärin oikeutta kieltäytyä tekemästä aborttia uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, koska "ihmisoikeudet".

Vai koskevatko nämä ihmisoikeudet ainoastaan potilaita?

En osaa muiden puolesta puhua, mutta mielestäni lääkärillä on oikeus kieltäytyä tekemästä aborttia, mutta velvollisuus ohjata toiselle lääkärille joka sen voi tehdä. Naisella se on joka tapauksessa oikeus saada kuten kuuluukin (suurimmassa osassa maailmaa). Mikäli uskonnollinen vakaumus estää kyseisen toimenpiteen kannattaa tietenkin miettiä onko järkevää asua yhteiskunnassa ja sellaisessa ammatissa jossa toimenpiteen joutuu tekemään lain mukaan.

Samalla logiikalla voisi todeta, että jos ei lasta halua, kannattaa miettiä, onko yhdyntää järkevää harrastaa, koska riski hedelmöittymisestä on biologinen tosiasia. Tietysti poikkeustapaukset poislukien. Tätä argumenttia käytetään tällä palstalla paljon myös silloin, kun miehet yrittävät sluibata vanhemmuuden vastuusta.

Itse olen sitä mieltä, että uskonnollinen vakaumus ei koskaan ole, tai sen ei siis pitäisi olla, riittävä peruste kieltäytymiselle. Mutta johdonmukaisuuden nimissä sääntöjen tulisi olla kaikille samat.

Siis potilas ei saisi kieltäytyä hoidosta uskonnollisen vakaumuksen takia? Miksi ei, koska hänhän on ainoa kehen se vaikuttaa? Jos jehovantodistaja kieltäytyy ottamasta itselleen verta, hän on ainoa joka siinä kärsii, mutta jos jehovantodistaja lääkäri kieltäytyy antamasta verta, hän aiheuttaa sille vahinkoa toiselle.

Potilaan uskonnollinen vakaumus ei ole millään tavalla merkityksellinen sen suhteen, mikä hänen todennäköisyytensä on selvitä vaikka hengenvaarallisesta synnytyksestä lääketieteen näkökulmasta. Jos hän haluaa rukoilla asian puolesta, siihen pitää suoda mahdollisuus, sitä oikeutta häneltä ei voi kieltää. Mutta lääkärin työnkuvaan kuuluu hoitaa työnsä lääketieteelliseen tutkimukseen nojaten, ei potilaan uskomuksiin tai tunteisiin.

Tämä on nyt tärkeää: parhaassa tapauksessa potilaan uskomukset ja tunteet voidaan tietenkin huomioida ja siihen pitää - PITÄÄ - aina pyrkiä tarjoamalla esimerkiksi vaihtoehtoisia hoitomuotoja! Valitettavasti joskus harvoin voi tulla eteen tilanteita, joissa potilas kieltäytyy aivan kaikista hänelle tarjotuista hoidoista, ja minä puhun nyt niistä.

Enkä ole siis lääkäri enkä hoitaja.

Lääkärin työnkuvaan ei edelleenkään kuulu tehdä toimenpiteitä joita potilas ei halua itselleen tehtävän. Esim siitä verensiirrosta saa kieltäytyä ja lääkäri ei sille minkään mahda.

Amerikan ihmemaassa voidaan hakea oikeudesta lupa toimenpiteisiin, joista potilas tyhmyyttään kieltäytyy. Synnytyksessä hän tässä on sekin ongelma, että kyseessä on myös lapsen henki ja terveys, jonka äiti hulluudessaan voi vaarantaa.

Edelleen kyse on Suomesta. Toisekseen jos lääkäritkään eivät keskenään ole samaa mieltä oikeista toimenpiteistä, miksi synnyttäjän pitäisi sokeasti luottaa lääkäriin tai kätilöön ja suostua kaikkeen mitä he haluavat?

Ei tietenkään pidä luottaa sokeasti, mutta noin lähtökohtaisesti lääketieteellisen koulutuksen saaneen henkilön arvio osuu todennäköisemmin oikeaan kuin henkilön, joka ei ole saanut lääketieteellistä koulutusta.

Ja se antaa hänelle oikeuden käyttää väkivaltaa?

Hoitotoimenpiteet eivät ole väkivaltaa. Miten pässejä nämä ämmät voi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiv nämä naiset, jotka tällaista ovat kokeneet, eivät ole jääneet hiljaa asioista kunnes #metoo on tullut vastaan, vaan ovat kannelleet potilasasiamiehelle: ei-adekvaatti kivunlievitys synnytyksessä ja tikkien laitossa täytyy tutkia hoitovirheen varalta. Monia muitakin mahd hoitovirheitä tullut näissä tapauksissa vastaan. Ja sitten nämä lievemmät asiattomuudet, niistä tulisi saada ainakin huomautuksen. Että kantelemaan vaan, leidit!

Luuletko, että aina nämä kantelut tms. johtavat toivottuun lopputulokseen? Liian usein varmasti käy niin, että sanotaan, että mitään väärää ei ole tapahtunut, on "sana vastaan sana" -tilanne (tai se on sellaiseksi väännetty), eli mitään muutosta ei asioihin saa. Näkeehän sen jo tästä keskustelustakin, että jotkut kiistävät, kieltävät, vähättelevät yms. näitä epäkohtia eikä mitään haluttaisi muuttaa asioissa.

Ei niistä haittaakaan ole. Tarpeeksi kun niitä tulee, jossain vaiheessa on pakko tulla muutosta. Luulisi jo henkilökunnassa herättävän keskustelua jos jostain samasta tapauksesta tulee useampi kantelu. Jaksan uskoa että siellä on joku empaattinen yksilö vielä töissä.

Niin, jaksan mäkin uskoa, että asiat ehkä vielä muuttuvat parempaan suuntaan. Mutta samat ihmiset, jotka kohtelevat toisia hyvin ja oikein, niin eivät välttämättä toimi samoin kaikkien kohdalla. Eli välttämättä ei ole kyseessä yhdestä ja samasta tapauksesta. Sitä paitsi terveydenhuoltoa suojelee massiivinen lakikoneisto ja he tietävät ja tuntevat nämä koukerot aina paremmin kuin tavan kansalainen. Eli kanteluiden tekeminen tällaista koneistoa vastaan voi olla hyvin hankalaa. Mm. näissä tapauksissa, mistä aiemmin jo mainitsin. Eikä mielestäni tarvitse olla edes monia tapauksia, vaan yksikin on liikaa. Ja silloin, kun väärin/puutteellisesti tms. menetellään, asiat pitäisi nähdä/myöntää ja korjata eikä varsinkaan kieltää ja lakaista maton alle/peitellä. Jos pelätään maineen menetystä, korvausvastuita tms., niin ei sekään oikein ole, koska jonkun/joidenkin elämä ja terveys (vaikuttaa myös lähipiiriin) menee pilalle tällaisten vuoksi.

Kristiina xx kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sh, olet silti täysin väärällä alalla ja työnantajasi olisi syytä tietää, kuinka asennevammaista ja alalle sopimatonta porukkaa listoillaan roikottaa. Olet tyyppiesimerkki, ihmisestä joka hakeutuu alalle, saadakseen käyttää valtaa toisiin.

Synnyttäjille parempi, että nykyään kiusaat työksesi sisätautipotilaita, jonkun pitäisi kyllä pelastaa heidätkin tuollaisen elämäänsä kyllästyneen hirviö-hoitsun kynsistä.

-sama

Hei!

Sinä vaikutat kirjoitustesi perusteella olevan oikea sisätauti- ja pre-/postnataalihoitotyön asiantuntija. Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä eri sairaaloiden sisätauti- ja synnytysvuodeosastojen esimiehiin ja tarjota heille mahdollisuutta ostaa sinulta luentoja, joilla koulutat osastojen henkilökuntaa oikeisiin työtapoihin. Olen aivan varma, että koulutetut sairaanhoitajat ja kätilöt innoissaan kuuntelisivat tuollaisen gurun luentoja.

Siihen ei tarvita em. alojen asiantuntijuutta, että tunnistaa kuspiäisen ja huonon työntekijän :)

Vierailija kirjoitti:

On ihan älytön ajatus, että jo valmiiksi ylikuormitetussa terveydenhuollossa alettaisiin tehdä väkisin verensiirtoja potilaille, jotka kieltäytyvät niistä vakaumukseensa vedoten.

Oletko kuullut koskaan Hippokrateen valasta?

Kristiina xx kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alistaminen on valta-aseman mielivaltaista käyttöä toisen oikeuksista välittämättä. Kuvaa täydellisesti sitä asennetta jota tuo kätilökristiina on täällä levittänyt.

Niin, tämä kommentoijahan on sitä mieltä, ettei se riitä, että kätilöt kohtelevat synnyttäjiä kuin kukkaa kämmenellä, vaan hänen mielestään kätilöiden täytyy palvoa synnyttäjää ja suudella synnyttäjän varpaita ikään kuin synnyttäjä olisi kuningatar ja kätilö hänen nöyrä alamaisensa.

Kerrotko missä moisia asioita on vaadittu? Jännä, että olet päässyt sh-koulutuksesta läpi, kun et näköjään osaa edes lukea.

Ettei vain olisi vaadittu inhimillistä kohtaamista ja potilaan näkemistä yksilönä. Mutta sellainen taitaa olla kaltaiseltasi alalle sopimattomalta haahkalta liikaa vaadittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ihan älytön ajatus, että jo valmiiksi ylikuormitetussa terveydenhuollossa alettaisiin tehdä väkisin verensiirtoja potilaille, jotka kieltäytyvät niistä vakaumukseensa vedoten.

Oletko kuullut koskaan Hippokrateen valasta?

Oletko kuullut laista potilaan asemasta ja oikeuksista? Mars Finlexin sivuille lukemaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka puolustavat synnyttäjän oikeutta kieltäytyä hoidosta vaikka uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, koska "ihmisoikeudet", puolustavat varmaankin myös lääkärin oikeutta kieltäytyä tekemästä aborttia uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, koska "ihmisoikeudet".

Vai koskevatko nämä ihmisoikeudet ainoastaan potilaita?

En osaa muiden puolesta puhua, mutta mielestäni lääkärillä on oikeus kieltäytyä tekemästä aborttia, mutta velvollisuus ohjata toiselle lääkärille joka sen voi tehdä. Naisella se on joka tapauksessa oikeus saada kuten kuuluukin (suurimmassa osassa maailmaa). Mikäli uskonnollinen vakaumus estää kyseisen toimenpiteen kannattaa tietenkin miettiä onko järkevää asua yhteiskunnassa ja sellaisessa ammatissa jossa toimenpiteen joutuu tekemään lain mukaan.

Samalla logiikalla voisi todeta, että jos ei lasta halua, kannattaa miettiä, onko yhdyntää järkevää harrastaa, koska riski hedelmöittymisestä on biologinen tosiasia. Tietysti poikkeustapaukset poislukien. Tätä argumenttia käytetään tällä palstalla paljon myös silloin, kun miehet yrittävät sluibata vanhemmuuden vastuusta.

Itse olen sitä mieltä, että uskonnollinen vakaumus ei koskaan ole, tai sen ei siis pitäisi olla, riittävä peruste kieltäytymiselle. Mutta johdonmukaisuuden nimissä sääntöjen tulisi olla kaikille samat.

Siis potilas ei saisi kieltäytyä hoidosta uskonnollisen vakaumuksen takia? Miksi ei, koska hänhän on ainoa kehen se vaikuttaa? Jos jehovantodistaja kieltäytyy ottamasta itselleen verta, hän on ainoa joka siinä kärsii, mutta jos jehovantodistaja lääkäri kieltäytyy antamasta verta, hän aiheuttaa sille vahinkoa toiselle.

Potilaan uskonnollinen vakaumus ei ole millään tavalla merkityksellinen sen suhteen, mikä hänen todennäköisyytensä on selvitä vaikka hengenvaarallisesta synnytyksestä lääketieteen näkökulmasta. Jos hän haluaa rukoilla asian puolesta, siihen pitää suoda mahdollisuus, sitä oikeutta häneltä ei voi kieltää. Mutta lääkärin työnkuvaan kuuluu hoitaa työnsä lääketieteelliseen tutkimukseen nojaten, ei potilaan uskomuksiin tai tunteisiin.

Tämä on nyt tärkeää: parhaassa tapauksessa potilaan uskomukset ja tunteet voidaan tietenkin huomioida ja siihen pitää - PITÄÄ - aina pyrkiä tarjoamalla esimerkiksi vaihtoehtoisia hoitomuotoja! Valitettavasti joskus harvoin voi tulla eteen tilanteita, joissa potilas kieltäytyy aivan kaikista hänelle tarjotuista hoidoista, ja minä puhun nyt niistä.

Enkä ole siis lääkäri enkä hoitaja.

Lääkärin työnkuvaan ei edelleenkään kuulu tehdä toimenpiteitä joita potilas ei halua itselleen tehtävän. Esim siitä verensiirrosta saa kieltäytyä ja lääkäri ei sille minkään mahda.

Amerikan ihmemaassa voidaan hakea oikeudesta lupa toimenpiteisiin, joista potilas tyhmyyttään kieltäytyy. Synnytyksessä hän tässä on sekin ongelma, että kyseessä on myös lapsen henki ja terveys, jonka äiti hulluudessaan voi vaarantaa.

Edelleen kyse on Suomesta. Toisekseen jos lääkäritkään eivät keskenään ole samaa mieltä oikeista toimenpiteistä, miksi synnyttäjän pitäisi sokeasti luottaa lääkäriin tai kätilöön ja suostua kaikkeen mitä he haluavat?

Ei tietenkään pidä luottaa sokeasti, mutta noin lähtökohtaisesti lääketieteellisen koulutuksen saaneen henkilön arvio osuu todennäköisemmin oikeaan kuin henkilön, joka ei ole saanut lääketieteellistä koulutusta.

Ja se antaa hänelle oikeuden käyttää väkivaltaa?

Hoitotoimenpiteet eivät ole väkivaltaa. Miten pässejä nämä ämmät voi olla?

Ihanan hyvin argumentoitua ja sivistynyttä kielenkäyttöä. Bravo, sinä ajatusten Tonava!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka puolustavat synnyttäjän oikeutta kieltäytyä hoidosta vaikka uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, koska "ihmisoikeudet", puolustavat varmaankin myös lääkärin oikeutta kieltäytyä tekemästä aborttia uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, koska "ihmisoikeudet".

Vai koskevatko nämä ihmisoikeudet ainoastaan potilaita?

En osaa muiden puolesta puhua, mutta mielestäni lääkärillä on oikeus kieltäytyä tekemästä aborttia, mutta velvollisuus ohjata toiselle lääkärille joka sen voi tehdä. Naisella se on joka tapauksessa oikeus saada kuten kuuluukin (suurimmassa osassa maailmaa). Mikäli uskonnollinen vakaumus estää kyseisen toimenpiteen kannattaa tietenkin miettiä onko järkevää asua yhteiskunnassa ja sellaisessa ammatissa jossa toimenpiteen joutuu tekemään lain mukaan.

Samalla logiikalla voisi todeta, että jos ei lasta halua, kannattaa miettiä, onko yhdyntää järkevää harrastaa, koska riski hedelmöittymisestä on biologinen tosiasia. Tietysti poikkeustapaukset poislukien. Tätä argumenttia käytetään tällä palstalla paljon myös silloin, kun miehet yrittävät sluibata vanhemmuuden vastuusta.

Itse olen sitä mieltä, että uskonnollinen vakaumus ei koskaan ole, tai sen ei siis pitäisi olla, riittävä peruste kieltäytymiselle. Mutta johdonmukaisuuden nimissä sääntöjen tulisi olla kaikille samat.

Siis potilas ei saisi kieltäytyä hoidosta uskonnollisen vakaumuksen takia? Miksi ei, koska hänhän on ainoa kehen se vaikuttaa? Jos jehovantodistaja kieltäytyy ottamasta itselleen verta, hän on ainoa joka siinä kärsii, mutta jos jehovantodistaja lääkäri kieltäytyy antamasta verta, hän aiheuttaa sille vahinkoa toiselle.

Potilaan uskonnollinen vakaumus ei ole millään tavalla merkityksellinen sen suhteen, mikä hänen todennäköisyytensä on selvitä vaikka hengenvaarallisesta synnytyksestä lääketieteen näkökulmasta. Jos hän haluaa rukoilla asian puolesta, siihen pitää suoda mahdollisuus, sitä oikeutta häneltä ei voi kieltää. Mutta lääkärin työnkuvaan kuuluu hoitaa työnsä lääketieteelliseen tutkimukseen nojaten, ei potilaan uskomuksiin tai tunteisiin.

Tämä on nyt tärkeää: parhaassa tapauksessa potilaan uskomukset ja tunteet voidaan tietenkin huomioida ja siihen pitää - PITÄÄ - aina pyrkiä tarjoamalla esimerkiksi vaihtoehtoisia hoitomuotoja! Valitettavasti joskus harvoin voi tulla eteen tilanteita, joissa potilas kieltäytyy aivan kaikista hänelle tarjotuista hoidoista, ja minä puhun nyt niistä.

Enkä ole siis lääkäri enkä hoitaja.

Lääkärin työnkuvaan ei edelleenkään kuulu tehdä toimenpiteitä joita potilas ei halua itselleen tehtävän. Esim siitä verensiirrosta saa kieltäytyä ja lääkäri ei sille minkään mahda.

Amerikan ihmemaassa voidaan hakea oikeudesta lupa toimenpiteisiin, joista potilas tyhmyyttään kieltäytyy. Synnytyksessä hän tässä on sekin ongelma, että kyseessä on myös lapsen henki ja terveys, jonka äiti hulluudessaan voi vaarantaa.

Edelleen kyse on Suomesta. Toisekseen jos lääkäritkään eivät keskenään ole samaa mieltä oikeista toimenpiteistä, miksi synnyttäjän pitäisi sokeasti luottaa lääkäriin tai kätilöön ja suostua kaikkeen mitä he haluavat?

Ei tietenkään pidä luottaa sokeasti, mutta noin lähtökohtaisesti lääketieteellisen koulutuksen saaneen henkilön arvio osuu todennäköisemmin oikeaan kuin henkilön, joka ei ole saanut lääketieteellistä koulutusta.

Ja se antaa hänelle oikeuden käyttää väkivaltaa?

Hoitotoimenpiteet eivät ole väkivaltaa. Miten pässejä nämä ämmät voi olla?

Hoitotoimenpiteet voivat olla myös turhia/vääriä/aiheuttaa vahinkoa huonosti/väärin tehtyinä tai niillä voidaan myös käyttää valtaa väärin/alistaa toista tms. Johan täällä osa alallakin olevista on myöntänyt näitä puutteita. Ja toisten haukkuminen pässeiksi ja ämmiksi kertoo eniten vain kirjoittajasta itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka puolustavat synnyttäjän oikeutta kieltäytyä hoidosta vaikka uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, koska "ihmisoikeudet", puolustavat varmaankin myös lääkärin oikeutta kieltäytyä tekemästä aborttia uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, koska "ihmisoikeudet".

Vai koskevatko nämä ihmisoikeudet ainoastaan potilaita?

En osaa muiden puolesta puhua, mutta mielestäni lääkärillä on oikeus kieltäytyä tekemästä aborttia, mutta velvollisuus ohjata toiselle lääkärille joka sen voi tehdä. Naisella se on joka tapauksessa oikeus saada kuten kuuluukin (suurimmassa osassa maailmaa). Mikäli uskonnollinen vakaumus estää kyseisen toimenpiteen kannattaa tietenkin miettiä onko järkevää asua yhteiskunnassa ja sellaisessa ammatissa jossa toimenpiteen joutuu tekemään lain mukaan.

Samalla logiikalla voisi todeta, että jos ei lasta halua, kannattaa miettiä, onko yhdyntää järkevää harrastaa, koska riski hedelmöittymisestä on biologinen tosiasia. Tietysti poikkeustapaukset poislukien. Tätä argumenttia käytetään tällä palstalla paljon myös silloin, kun miehet yrittävät sluibata vanhemmuuden vastuusta.

Itse olen sitä mieltä, että uskonnollinen vakaumus ei koskaan ole, tai sen ei siis pitäisi olla, riittävä peruste kieltäytymiselle. Mutta johdonmukaisuuden nimissä sääntöjen tulisi olla kaikille samat.

Siis potilas ei saisi kieltäytyä hoidosta uskonnollisen vakaumuksen takia? Miksi ei, koska hänhän on ainoa kehen se vaikuttaa? Jos jehovantodistaja kieltäytyy ottamasta itselleen verta, hän on ainoa joka siinä kärsii, mutta jos jehovantodistaja lääkäri kieltäytyy antamasta verta, hän aiheuttaa sille vahinkoa toiselle.

Potilaan uskonnollinen vakaumus ei ole millään tavalla merkityksellinen sen suhteen, mikä hänen todennäköisyytensä on selvitä vaikka hengenvaarallisesta synnytyksestä lääketieteen näkökulmasta. Jos hän haluaa rukoilla asian puolesta, siihen pitää suoda mahdollisuus, sitä oikeutta häneltä ei voi kieltää. Mutta lääkärin työnkuvaan kuuluu hoitaa työnsä lääketieteelliseen tutkimukseen nojaten, ei potilaan uskomuksiin tai tunteisiin.

Tämä on nyt tärkeää: parhaassa tapauksessa potilaan uskomukset ja tunteet voidaan tietenkin huomioida ja siihen pitää - PITÄÄ - aina pyrkiä tarjoamalla esimerkiksi vaihtoehtoisia hoitomuotoja! Valitettavasti joskus harvoin voi tulla eteen tilanteita, joissa potilas kieltäytyy aivan kaikista hänelle tarjotuista hoidoista, ja minä puhun nyt niistä.

Enkä ole siis lääkäri enkä hoitaja.

Lääkärin työnkuvaan ei edelleenkään kuulu tehdä toimenpiteitä joita potilas ei halua itselleen tehtävän. Esim siitä verensiirrosta saa kieltäytyä ja lääkäri ei sille minkään mahda.

Amerikan ihmemaassa voidaan hakea oikeudesta lupa toimenpiteisiin, joista potilas tyhmyyttään kieltäytyy. Synnytyksessä hän tässä on sekin ongelma, että kyseessä on myös lapsen henki ja terveys, jonka äiti hulluudessaan voi vaarantaa.

Edelleen kyse on Suomesta. Toisekseen jos lääkäritkään eivät keskenään ole samaa mieltä oikeista toimenpiteistä, miksi synnyttäjän pitäisi sokeasti luottaa lääkäriin tai kätilöön ja suostua kaikkeen mitä he haluavat?

Ei tietenkään pidä luottaa sokeasti, mutta noin lähtökohtaisesti lääketieteellisen koulutuksen saaneen henkilön arvio osuu todennäköisemmin oikeaan kuin henkilön, joka ei ole saanut lääketieteellistä koulutusta.

Ja se antaa hänelle oikeuden käyttää väkivaltaa?

Hoitotoimenpiteet eivät ole väkivaltaa. Miten pässejä nämä ämmät voi olla?

Hoitotoimenpiteiden yhteydessä voi kuitenkin olla väkivaltaa. Tästä huolimatta en kutsu sinua tuolla nimityksellä mitä itse käytit. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi kätilöiden koulutuksessa opetetaan, että synnyttäjälle ei tarvitse puhua?

Siksi että raivohulluille älykääpiöille on turha puhua.