Miksi synnyttävän naisen oikeudet herättävät raivoa?
Voitteko kertoa? Aika sairaita "keskusteluja" ollut palstalla tänään.
Kommentit (2135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miten sen alatietutkimuksen voi edes tehdä ilman suostumusta. Vai tarkoittaako tämä, että pitää vielä erikseen kysyä suostumusta, kun muuten raskaana oleva on asettautunut ilman housuja tutkimusalustalle jalat auki?
Suostumuksen antaa jo sillä että menee hoitopaikaan, lääkärin kuuluu kertoa mitä aiotaan tehdä, mutta sen jälkeen kuin hoito on aloitettu, sitä ei keskeytetä sen vuoksi että potilas huutaa itsemääräämisoikeuttaan.
Totta kai se tulee keskeyttää jos potilas ilmoittaa ettei enää. Se on juuri sitä itsemääräämisoikeutta.
Moni pyytää synnytyksenkin keskeyttämistä. Sen itsemääräämisoikeuden ongelma on juuri se, ettei pyytäjä aina ymmärrä mitä pyytää. Kuinka vastuullista terveydenhoitoa on antaa potilaan tehdä oman ja pahimmassa tapauksessa myös toisen henkilön terveyden jopa hengen vaarantavia päätöksiä?
Miten tikkauksen keskeyttäminen vaarantaa vauvan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kyse ei ole oikeuksista vaan etuoikeutettujen pikkusieluisten lumihiutaleiden kitinästä. Nämä naiset ovat länsimaisen ilmaisen terveydenhuollon piirissä, jossa ammattilaiset ovat vuosia uhranneet elämästään että synnytys olisi turvallista ja lapsi ja äiti selviävät synnytyksestä terveinä.
Ininä siitä että vähän on sormi pimpissä "ilman suostumusta" on totaalisen itsekkään epäkunnioittavaa kaikkia muita elollisia olentoja kohtaan.
Terve menoa pusikkoon synnyttämään niin ei kukaan sitten ole silleen epämukava ensi kerralla...
Tämä on aivan sairas asenne ja ristiriidassa sekä terveydenhuollon eettisten ohjeiden että Suomen lain kanssa. Kenenkään pimppaan ei työnnetä mitään väkisin, piste. Jos ei pysty kunnioittamaan potilaan itsemääräämisoikeutta niin kannattaa vaihtaa alaa.
Poistaako se potilaan itsemääräämisoikeus sitten hoitohenkilökunnan vastuun? Jos ei saa tutkia, ei voi olla vastuussa mahdollisista hoitovirheistä, koska päätökset pitää tehdä arvauksina sen sijaan että perustuisivat tutkimuksilla saatuun tietoon synnytyksen etenemisestä.
Potilaan hoito tehdään yhteistyönä potilaan itsensä kanssa. Jos potilas päättää että jotain toimenpidettä ei tehdä, niin se kirjataan ylös ja tietenkin se painaa hoitovirhettä tutkiessa. Lääkäri voi tehdä vain parhaansa. Ikävä kyllä synnytysten suhteen se paras toteutuu aniharvoin.
Minun synnytykseni haluttiin käynnistää alle vuosi sektion jälkeen. Totesin että tutkimusten mukaan se altistaa massiivisille kohdunrepeämille, että ei kiitos. Lääkäri totesi vain että kukaan meillä ei ole käynnistykseen kuollut. No, ei varmaan, mutta minusta oli kiitos kiva pitää kohtuni ja olla tällä kertaa joutumatta teholle kuten edellisen käynnistyksen kanssa. Tein yhteistyössä lääkärin kanssa päätöksen sektiosta ja sain terveen vauvan, en joutunut teholle ja kohdunkin sain pitää. Leikkaava lääkäri totesi että kohtu olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä revennyt käynnistyksessä.
Olen saanut esimerkillistä hoitoa kaikissa muissa lääketieteellisissä asioissa joissa olen lääkäriä/hoitajia tarvinnut. En ole joutunut kärsimään turhia kipuja, vaan minua on lääkitty asiallisesti ja hoidettu hyvin. Miksi synnytys on edelleen niin keskiaikaiselta tuntuvaa puuhaa? Miksi sitä ei pyritä tekemään kivuttomaksi ja turvalliseksi? Miksi jälkihoito on olematonta?
Minä jäin ainoaksi lapseksi koska äitini kokema synnytys oli niin hirvittävän traumatisoiva ja vammauttava. Sitä on hyvä huudella naisia synnytystalkoisiin kun asenne on monella naisellakin että jos ei ole kanttia kestää suoranaista kidutusta, ei ole vanhemmaksi, ihan niinkuin niillä olisi mitään tekemistä keskenään. Olen ihan hyvä äiti kuopuksellenikin joka syntyi sektiolla rauhallisesti ja kauniisti ja johon pääsin heti luomaan tiivistä kiintymyssuhdetta, toisin kuin esikoiseeni.Mä taas vaadin käynnistyksen.
Lapsi uhkasi kasvaa liian isoksi yliaikaisena. Ikinä en ole tuommosta soopaa kuullut. Ei kohtu normaaleihin hormoneihin hajoa.Oliko siis sinullakin ollut sektio alle vuotta aiemmin mitä tuolla kirjoittajalla? Siinähän on vaarana kohdun repeäminen leikatusta kohdasta supistusten vuoksi eikä mistään hormoneista. Ainakin aiemmin suositeltiin seuraavaa synnytystä vasta pari vuotta myöhemmin sektion jälkeen.
Mutta näiden suositusten noudattamatta jättäminen ei mitenkään ole synnyttämässä olevan äidin vastuulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miten sen alatietutkimuksen voi edes tehdä ilman suostumusta. Vai tarkoittaako tämä, että pitää vielä erikseen kysyä suostumusta, kun muuten raskaana oleva on asettautunut ilman housuja tutkimusalustalle jalat auki?
Suostumuksen antaa jo sillä että menee hoitopaikaan, lääkärin kuuluu kertoa mitä aiotaan tehdä, mutta sen jälkeen kuin hoito on aloitettu, sitä ei keskeytetä sen vuoksi että potilas huutaa itsemääräämisoikeuttaan.
Totta kai se tulee keskeyttää jos potilas ilmoittaa ettei enää. Se on juuri sitä itsemääräämisoikeutta.
Paitsi, että synnytystä ei äiti pysty tahdonvoimalla pysäyttämään. Tilanne voi muuttua sekä äidin että lapsen henkeä vaarantavaksi muutamassa hetkessä.
Eihän tässä synnytyksen pysäyttämisestä puhuttukaan. Ja vaikka tilanne vaarantaisi äidin ja lapsen hengen, on naisella siitä huolimatta oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta.
Eli lapsen oikeus elämään on toisarvoinen asia? Tulipahan tämäkin selväksi.
En synnytä. Olen pahoillani teidän kokemustenne puolesta<3 Mä oon muutenkin traumatisoitunut seksuaalisen väkivallan takia. Ennen nykyistä miestäni en voinut kuvitellakaan seksiä. Sairastin kohdunulkoisen raskauden, ja nyt mennnään yhdellä munanjohtimella. Ne kivut oli jo jotain niin sairasta, kun sisäelin räjähtää. En uskalla enkä halua kärsiä enää yhtään enempää alapäästöni. Se ansaitsee nyt hyväää loppuelämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kyse ei ole oikeuksista vaan etuoikeutettujen pikkusieluisten lumihiutaleiden kitinästä. Nämä naiset ovat länsimaisen ilmaisen terveydenhuollon piirissä, jossa ammattilaiset ovat vuosia uhranneet elämästään että synnytys olisi turvallista ja lapsi ja äiti selviävät synnytyksestä terveinä.
Ininä siitä että vähän on sormi pimpissä "ilman suostumusta" on totaalisen itsekkään epäkunnioittavaa kaikkia muita elollisia olentoja kohtaan.
Terve menoa pusikkoon synnyttämään niin ei kukaan sitten ole silleen epämukava ensi kerralla...
Tämä on aivan sairas asenne ja ristiriidassa sekä terveydenhuollon eettisten ohjeiden että Suomen lain kanssa. Kenenkään pimppaan ei työnnetä mitään väkisin, piste. Jos ei pysty kunnioittamaan potilaan itsemääräämisoikeutta niin kannattaa vaihtaa alaa.
Tämä! Siis ymmärrättekö te näiden "jos ei anna kopeloida itseään kysymättä niin kylläpä on itsekäs ja omahyväinen eukko, on niin olevinaan!!"-kommenttien kirjoittajat, että jokaisella ihmisellä on ainakin Suomessa ihan laillisesti itsemääräämisoikeus ja oikeus vaikka KIELTÄYTYÄ HOIDOSTA niin halutessaan?! Kellään lääkärillä tai kätilöllä ei ole oikeutta tunkea sormiaan kenenkään pilluun kysymättä lupaa Vaikka kuinka olisi sitä mieltä, että se on tarpeen ja elintärkeää hengen pelastamiseksi, niin kyllä on lupa kysyttävä ja jotain osattava puhua.
Käsitättekö, että sillä synnyttävällä olisi ollut oikeus jäädä vaikka sinne kotiin synnyttämään ihan laillisesti? Vaikka kuinka lääkäristä tuntuisi, että hän on oikeassa ja tietää paremmin, niin et kukaan voi toisen aikuisen ihmisen puolesta päättää mitä hänelle saa tehdä. Tämä koskee myös synnyttäviä äitejä! Kukaan ei varmasti yrittäisi esim. peräsuolen vaivoista kärsivälle miehelle työntää sormea perseeseen ihan lupaa kysymättä ja sanaakaan sanomatta, sillä perusteella ettå tutkimus nyt pitää vain tehdä.
Niin, miksi ei sitten jää kotiin synnyttämään, jos ei sairaalahoito kelpaa? Kenenkään ei ole pakko synnyttää sairaalassa.
Tätä minäkin ihmettelen. Miksi lähteä yhteiskunnan varoja tuhlaamaan kun hoito ei kerta kelpaa? Synnytä yksin kotona. Varmasti onnistuu.
Miksei olisi lupa odottaa ihan asiallista hoitoa? Miksi joku verovaroin maksettu palvelu saa olla niin paskaa että ihmiset eivät saa valittaa? Ethän sinä ole menemättä lääkäriin tikattavaksikaan sen takia että no, ne kuitenkin tikkaa niin paskasti ja ilman puudutetta, vaan jos näin kävisi, nostaisit metakan.
Kuka päättää mikä on asiallista hoitoa? Potilasko?
Ei minua ainakaan tapaturman vuoksi tikatessa nukutettu niin kuin täällä joku asiallisena piti. Onko vielä myöhäistä nostaa hoitovirhesyytettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kyse ei ole oikeuksista vaan etuoikeutettujen pikkusieluisten lumihiutaleiden kitinästä. Nämä naiset ovat länsimaisen ilmaisen terveydenhuollon piirissä, jossa ammattilaiset ovat vuosia uhranneet elämästään että synnytys olisi turvallista ja lapsi ja äiti selviävät synnytyksestä terveinä.
Ininä siitä että vähän on sormi pimpissä "ilman suostumusta" on totaalisen itsekkään epäkunnioittavaa kaikkia muita elollisia olentoja kohtaan.
Terve menoa pusikkoon synnyttämään niin ei kukaan sitten ole silleen epämukava ensi kerralla...
Tämä on aivan sairas asenne ja ristiriidassa sekä terveydenhuollon eettisten ohjeiden että Suomen lain kanssa. Kenenkään pimppaan ei työnnetä mitään väkisin, piste. Jos ei pysty kunnioittamaan potilaan itsemääräämisoikeutta niin kannattaa vaihtaa alaa.
Poistaako se potilaan itsemääräämisoikeus sitten hoitohenkilökunnan vastuun? Jos ei saa tutkia, ei voi olla vastuussa mahdollisista hoitovirheistä, koska päätökset pitää tehdä arvauksina sen sijaan että perustuisivat tutkimuksilla saatuun tietoon synnytyksen etenemisestä.
Juuri edellisessä viestissä sanoin, että mielestäni lääkäriä ei pidä syyttää mahdollisista hoitovirheistä, jos hän on kertonut synnyttäjälle mahdolliset riskit mutta tämä on silti kieltäytynyt tutkimuksista/toimenpiteistä. Mutta kyllä se valinnan mahdollisuus kuuluu olla.
Muuten tämä johtaa yhä vahvemmin siihen, että kotisynnytykset yleistyy ja syntyvyys laskee, koska naiset pelkäävät joutuvansa karusti kohdelluksi ilman omaa suostumustaan. Kyllä se kommunikaatio ja synnyttäjän kunnioittaminen on edellytys hyvälle ja toimivalle luottamukselle lääkäreihin ja kätilöihin. Nykytoiminta ja sen perustelut heräträvät luottamuks sijasta pelkoa.
Minun mielestä syntymässä olevan lapsen oikeus elämään (=asianmukaiseen hoitoon) menee synnyttävän äidin itsemääräämisoikeuden edelle. Sen asianmukaisen hoidon päättää terveydenhoidon ammattilaiset. Toki hoitohenkilökunnan tulee käyttäytyä asiallisesti ja mahdollisuuksien mukaan keskusteltava hoidosta äidin kanssa, mutta mitenkään ylijumalan asemassa ei äiti ole.
Ei mene onneksi ja ei pitäisikään.
Vauva ei siellä mahassa ole vielä ottanut henkäystäkään eikä tajua yhtään mitään. Vai muistatko sinä sen päivän kun olit äitisi mahassa tai synnyit? Sen sijaan äiti tuntee ja kokee kaiken. Hänen sanansa pitää olla klinikalla laki. Hänen kehonsa, hänen sääntönsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kyse ei ole oikeuksista vaan etuoikeutettujen pikkusieluisten lumihiutaleiden kitinästä. Nämä naiset ovat länsimaisen ilmaisen terveydenhuollon piirissä, jossa ammattilaiset ovat vuosia uhranneet elämästään että synnytys olisi turvallista ja lapsi ja äiti selviävät synnytyksestä terveinä.
Ininä siitä että vähän on sormi pimpissä "ilman suostumusta" on totaalisen itsekkään epäkunnioittavaa kaikkia muita elollisia olentoja kohtaan.
Terve menoa pusikkoon synnyttämään niin ei kukaan sitten ole silleen epämukava ensi kerralla...
Tämä on aivan sairas asenne ja ristiriidassa sekä terveydenhuollon eettisten ohjeiden että Suomen lain kanssa. Kenenkään pimppaan ei työnnetä mitään väkisin, piste. Jos ei pysty kunnioittamaan potilaan itsemääräämisoikeutta niin kannattaa vaihtaa alaa.
Poistaako se potilaan itsemääräämisoikeus sitten hoitohenkilökunnan vastuun? Jos ei saa tutkia, ei voi olla vastuussa mahdollisista hoitovirheistä, koska päätökset pitää tehdä arvauksina sen sijaan että perustuisivat tutkimuksilla saatuun tietoon synnytyksen etenemisestä.
Potilaan hoito tehdään yhteistyönä potilaan itsensä kanssa. Jos potilas päättää että jotain toimenpidettä ei tehdä, niin se kirjataan ylös ja tietenkin se painaa hoitovirhettä tutkiessa. Lääkäri voi tehdä vain parhaansa. Ikävä kyllä synnytysten suhteen se paras toteutuu aniharvoin.
Minun synnytykseni haluttiin käynnistää alle vuosi sektion jälkeen. Totesin että tutkimusten mukaan se altistaa massiivisille kohdunrepeämille, että ei kiitos. Lääkäri totesi vain että kukaan meillä ei ole käynnistykseen kuollut. No, ei varmaan, mutta minusta oli kiitos kiva pitää kohtuni ja olla tällä kertaa joutumatta teholle kuten edellisen käynnistyksen kanssa. Tein yhteistyössä lääkärin kanssa päätöksen sektiosta ja sain terveen vauvan, en joutunut teholle ja kohdunkin sain pitää. Leikkaava lääkäri totesi että kohtu olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä revennyt käynnistyksessä.
Olen saanut esimerkillistä hoitoa kaikissa muissa lääketieteellisissä asioissa joissa olen lääkäriä/hoitajia tarvinnut. En ole joutunut kärsimään turhia kipuja, vaan minua on lääkitty asiallisesti ja hoidettu hyvin. Miksi synnytys on edelleen niin keskiaikaiselta tuntuvaa puuhaa? Miksi sitä ei pyritä tekemään kivuttomaksi ja turvalliseksi? Miksi jälkihoito on olematonta?
Minä jäin ainoaksi lapseksi koska äitini kokema synnytys oli niin hirvittävän traumatisoiva ja vammauttava. Sitä on hyvä huudella naisia synnytystalkoisiin kun asenne on monella naisellakin että jos ei ole kanttia kestää suoranaista kidutusta, ei ole vanhemmaksi, ihan niinkuin niillä olisi mitään tekemistä keskenään. Olen ihan hyvä äiti kuopuksellenikin joka syntyi sektiolla rauhallisesti ja kauniisti ja johon pääsin heti luomaan tiivistä kiintymyssuhdetta, toisin kuin esikoiseeni.Mä taas vaadin käynnistyksen.
Lapsi uhkasi kasvaa liian isoksi yliaikaisena. Ikinä en ole tuommosta soopaa kuullut. Ei kohtu normaaleihin hormoneihin hajoa.Oliko siis sinullakin ollut sektio alle vuotta aiemmin mitä tuolla kirjoittajalla? Siinähän on vaarana kohdun repeäminen leikatusta kohdasta supistusten vuoksi eikä mistään hormoneista. Ainakin aiemmin suositeltiin seuraavaa synnytystä vasta pari vuotta myöhemmin sektion jälkeen.
Mutta näiden suositusten noudattamatta jättäminen ei mitenkään ole synnyttämässä olevan äidin vastuulla?
Onhan naisella tuossa turvallinen vaihtoehto eli sektio. Jos kohtu ei kestä supistuksia, niin sitten leikataan. Joskus naisella ei ole vaihtoehtona odottaa kahta vuotta, jos hän haluaa vielä lapsen. Lääkäri voi sanoa, että jos haluat lapsen, se pitää tehdä nyt eikä myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun anti tähän mennessä :
- #VauvaKuolee
- Emminäkään tarvinnu ihmisoikeuksia, enkä puudutusta, ku synnytin kuutoset luomuna talvella ja kätilönä toimi karhu. Seuraavana päivänä lähdin jo pellolle töihin. Älkää nuoret ulisko- Hyi, joku aikuinen on harrastanut seksiä joskus, Hyi yök. Sietääkin tulla nöyryytetyksi
- Kätilöt ja lääkärit elää sairaalassa. Siellä on tosi rankkaa. Sitten sinne ilmestyy jotain potilastyyppejä vaatimaan hoitoa. Siis wtf? Sitten niitä on pakko hoitaa, koska kätilö ja lääkäri ei ole itse valinneet ammattiaan, vaan se on pakkotyö.
- Muijat ulisee turhaan. Olin Minäkin akan mukana kun se synnytti, - yhtään ei sattunut.
"
- #VauvaKuolee
- Emminäkään tarvinnu ihmisoikeuksia, enkä puudutusta, ku synnytin kuutoset luomuna talvella ja kätilönä toimi karhu. Seuraavana päivänä lähdin jo pellolle töihin. Älkää nuoret ulisko"
Hyvää huumoria :) kiitos. Tukeni kampanjalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö miettiä hoitoalan resursseja? Kiireessä eivät kätilöt ja lääkäritkään varmasti ehdi tehdä töitään aina niin hyvin kuin haluaisivat.
Kuitenkin sen luvankysymisen voi toteuttaa vaikka niitä hanskoja laittaessaan. Vaatii vain vähän viitsimistä. Toki olen samaa mieltä resursseista, mutta se ettei potilaan kanssa viitsitä kommukoida on vain ammattitaidottomuutta.
Jos vastaus on kieltävä tai ei heti tule, niin kannattaa jatkaa seuraavaan huoneeseen samalla kun toteaa, että harkitse vielä. Ei ole aikaa jäädä puhumaan ympäri jotain jääräpäätä kun on muitakin jonossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kyse ei ole oikeuksista vaan etuoikeutettujen pikkusieluisten lumihiutaleiden kitinästä. Nämä naiset ovat länsimaisen ilmaisen terveydenhuollon piirissä, jossa ammattilaiset ovat vuosia uhranneet elämästään että synnytys olisi turvallista ja lapsi ja äiti selviävät synnytyksestä terveinä.
Ininä siitä että vähän on sormi pimpissä "ilman suostumusta" on totaalisen itsekkään epäkunnioittavaa kaikkia muita elollisia olentoja kohtaan.
Terve menoa pusikkoon synnyttämään niin ei kukaan sitten ole silleen epämukava ensi kerralla...
Tämä on aivan sairas asenne ja ristiriidassa sekä terveydenhuollon eettisten ohjeiden että Suomen lain kanssa. Kenenkään pimppaan ei työnnetä mitään väkisin, piste. Jos ei pysty kunnioittamaan potilaan itsemääräämisoikeutta niin kannattaa vaihtaa alaa.
Poistaako se potilaan itsemääräämisoikeus sitten hoitohenkilökunnan vastuun? Jos ei saa tutkia, ei voi olla vastuussa mahdollisista hoitovirheistä, koska päätökset pitää tehdä arvauksina sen sijaan että perustuisivat tutkimuksilla saatuun tietoon synnytyksen etenemisestä.
Potilaan hoito tehdään yhteistyönä potilaan itsensä kanssa. Jos potilas päättää että jotain toimenpidettä ei tehdä, niin se kirjataan ylös ja tietenkin se painaa hoitovirhettä tutkiessa. Lääkäri voi tehdä vain parhaansa. Ikävä kyllä synnytysten suhteen se paras toteutuu aniharvoin.
Minun synnytykseni haluttiin käynnistää alle vuosi sektion jälkeen. Totesin että tutkimusten mukaan se altistaa massiivisille kohdunrepeämille, että ei kiitos. Lääkäri totesi vain että kukaan meillä ei ole käynnistykseen kuollut. No, ei varmaan, mutta minusta oli kiitos kiva pitää kohtuni ja olla tällä kertaa joutumatta teholle kuten edellisen käynnistyksen kanssa. Tein yhteistyössä lääkärin kanssa päätöksen sektiosta ja sain terveen vauvan, en joutunut teholle ja kohdunkin sain pitää. Leikkaava lääkäri totesi että kohtu olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä revennyt käynnistyksessä.
Olen saanut esimerkillistä hoitoa kaikissa muissa lääketieteellisissä asioissa joissa olen lääkäriä/hoitajia tarvinnut. En ole joutunut kärsimään turhia kipuja, vaan minua on lääkitty asiallisesti ja hoidettu hyvin. Miksi synnytys on edelleen niin keskiaikaiselta tuntuvaa puuhaa? Miksi sitä ei pyritä tekemään kivuttomaksi ja turvalliseksi? Miksi jälkihoito on olematonta?
Minä jäin ainoaksi lapseksi koska äitini kokema synnytys oli niin hirvittävän traumatisoiva ja vammauttava. Sitä on hyvä huudella naisia synnytystalkoisiin kun asenne on monella naisellakin että jos ei ole kanttia kestää suoranaista kidutusta, ei ole vanhemmaksi, ihan niinkuin niillä olisi mitään tekemistä keskenään. Olen ihan hyvä äiti kuopuksellenikin joka syntyi sektiolla rauhallisesti ja kauniisti ja johon pääsin heti luomaan tiivistä kiintymyssuhdetta, toisin kuin esikoiseeni.Mä taas vaadin käynnistyksen.
Lapsi uhkasi kasvaa liian isoksi yliaikaisena. Ikinä en ole tuommosta soopaa kuullut. Ei kohtu normaaleihin hormoneihin hajoa.Oliko siis sinullakin ollut sektio alle vuotta aiemmin mitä tuolla kirjoittajalla? Siinähän on vaarana kohdun repeäminen leikatusta kohdasta supistusten vuoksi eikä mistään hormoneista. Ainakin aiemmin suositeltiin seuraavaa synnytystä vasta pari vuotta myöhemmin sektion jälkeen.
Mutta näiden suositusten noudattamatta jättäminen ei mitenkään ole synnyttämässä olevan äidin vastuulla?
Onhan naisella tuossa turvallinen vaihtoehto eli sektio. Jos kohtu ei kestä supistuksia, niin sitten leikataan. Joskus naisella ei ole vaihtoehtona odottaa kahta vuotta, jos hän haluaa vielä lapsen. Lääkäri voi sanoa, että jos haluat lapsen, se pitää tehdä nyt eikä myöhemmin.
Sektio ei ole millään tavalla riskitön. Toki voi jossain tapauksissa olla pienemmän riskin vaihtoehto.
Ja sitten meillä vielä suomessa ei ole muuta vaihtoehtoja kun mennä sinne kunnalliseen sairaalaan synnyttämään linjastoon. Jos olisi yksityinen synnytyssairaala jossa voi ostaa palvelun jossa sinusta pidetään empaattisesti hyvää huolta koska he ovat siellä sinua varten, koska olet maksava asiakas ja sinua kohdellaan sen mukaisesti, niin siitä maksaisin mielelläni! Olen synnyttänyt kolmesti ja kolmessa eri sairaalassa, se on arpapeliä millainen tilanne sairaalassa on, kiirettä, ei kiirettä, tarpeeksi hoitajia tai lääkäreitä, kuka sattuu olemaan vuorossa ja miten sinua kohdellaan.
Sairaalassa kuvittelisit että sinua kohdellaan empaattisesti ihmisenä jolla on itsemääräämisoikeus. Ja sitten vielä nettipalstoilla jeesustellaan että synnyttäminen ei ole mikään elämystapahtuma, vaan vauva on tähti ja kyllä pitää varautua että ronkitaan ja sattuu. No vois kyllä olla toisinkin! Minusta lapsen syntymä nimenomaan on iso tapahtuma elämässä ja sen pitäisi olla mahdollisimman upeasti ja lämminhenkisesti toteutettu. Ei olla tosiaan mitään liukuhihnalla synnyttäviä lehmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kyse ei ole oikeuksista vaan etuoikeutettujen pikkusieluisten lumihiutaleiden kitinästä. Nämä naiset ovat länsimaisen ilmaisen terveydenhuollon piirissä, jossa ammattilaiset ovat vuosia uhranneet elämästään että synnytys olisi turvallista ja lapsi ja äiti selviävät synnytyksestä terveinä.
Ininä siitä että vähän on sormi pimpissä "ilman suostumusta" on totaalisen itsekkään epäkunnioittavaa kaikkia muita elollisia olentoja kohtaan.
Terve menoa pusikkoon synnyttämään niin ei kukaan sitten ole silleen epämukava ensi kerralla...
Tämä on aivan sairas asenne ja ristiriidassa sekä terveydenhuollon eettisten ohjeiden että Suomen lain kanssa. Kenenkään pimppaan ei työnnetä mitään väkisin, piste. Jos ei pysty kunnioittamaan potilaan itsemääräämisoikeutta niin kannattaa vaihtaa alaa.
Tämä! Siis ymmärrättekö te näiden "jos ei anna kopeloida itseään kysymättä niin kylläpä on itsekäs ja omahyväinen eukko, on niin olevinaan!!"-kommenttien kirjoittajat, että jokaisella ihmisellä on ainakin Suomessa ihan laillisesti itsemääräämisoikeus ja oikeus vaikka KIELTÄYTYÄ HOIDOSTA niin halutessaan?! Kellään lääkärillä tai kätilöllä ei ole oikeutta tunkea sormiaan kenenkään pilluun kysymättä lupaa Vaikka kuinka olisi sitä mieltä, että se on tarpeen ja elintärkeää hengen pelastamiseksi, niin kyllä on lupa kysyttävä ja jotain osattava puhua.
Käsitättekö, että sillä synnyttävällä olisi ollut oikeus jäädä vaikka sinne kotiin synnyttämään ihan laillisesti? Vaikka kuinka lääkäristä tuntuisi, että hän on oikeassa ja tietää paremmin, niin et kukaan voi toisen aikuisen ihmisen puolesta päättää mitä hänelle saa tehdä. Tämä koskee myös synnyttäviä äitejä! Kukaan ei varmasti yrittäisi esim. peräsuolen vaivoista kärsivälle miehelle työntää sormea perseeseen ihan lupaa kysymättä ja sanaakaan sanomatta, sillä perusteella ettå tutkimus nyt pitää vain tehdä.
Niin, miksi ei sitten jää kotiin synnyttämään, jos ei sairaalahoito kelpaa? Kenenkään ei ole pakko synnyttää sairaalassa.
Tätä minäkin ihmettelen. Miksi lähteä yhteiskunnan varoja tuhlaamaan kun hoito ei kerta kelpaa? Synnytä yksin kotona. Varmasti onnistuu.
Miksei olisi lupa odottaa ihan asiallista hoitoa? Miksi joku verovaroin maksettu palvelu saa olla niin paskaa että ihmiset eivät saa valittaa? Ethän sinä ole menemättä lääkäriin tikattavaksikaan sen takia että no, ne kuitenkin tikkaa niin paskasti ja ilman puudutetta, vaan jos näin kävisi, nostaisit metakan.
Kuka päättää mikä on asiallista hoitoa? Potilasko?
Ei minua ainakaan tapaturman vuoksi tikatessa nukutettu niin kuin täällä joku asiallisena piti. Onko vielä myöhäistä nostaa hoitovirhesyytettä?
Sitä pitää kysyä hoitopaikan potilasasiamieheltä, tosin voivat olla hieman takakireitä.
Juuri tämän vuoksi olen saanut lapseni sektiolla, suosittelen. Sen saa kun vain osaa vaatia. Turvallinen vaihtoehto mutta lääkärit yrittää käännyttää koska maksaa sairaalalle 3-4 kertaa enemmän kuin normi synnytys. Ystävälleni joka synnytti yli 4 kiloisen lapsen, oli synnytyksen jälkeen vielä tunnustettu että vauvan kerrottiin (valehdeltiin) olevan reilusti alle 4 kg jotta uskaltaisi synnyttää alakautta. Sai toisen asteen repeämät, joista kärsii yhä. Nämä ihmiset ei oikeasti ajattele synnyttäjien parasta, kannattaa pitää mielessä.
Mitä ylimääräiseen ronkkimiseen tulee, sitä tapahtuu kyllä. Minulle yrittivät tehdä synnytystapa-arviota uudelleen vaikka oma gyneni oli sen jo tehnyt kun hain sektiota, en suostunut koska ei ollut tarpeen tehdä uudestaan. Pitäkää oikeuksistanne kiivaasti kiinni naiset! 👍
Paras mihin törmännyt itse oli kun kävin tähystyksessä ja eivät meinanneet antaa niitä sairaalahousuja joihin tehdään reikä tutkimusta varten, koska olen nainen. Tuokin on keksitty miesten toimesta, naisille ei esim gynekologilla anneta mitään suojaa aikka edes polvien päälle. Naisia tosiaan kohdellaan kuin elukoita, ja sitten ihmetellään miksi syntyvyys laskee..
Neuvolassa annettiin kivulias nyrkkisynnytys...lienee jonkun käsitys synnytysvalmennuksesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miten sen alatietutkimuksen voi edes tehdä ilman suostumusta. Vai tarkoittaako tämä, että pitää vielä erikseen kysyä suostumusta, kun muuten raskaana oleva on asettautunut ilman housuja tutkimusalustalle jalat auki?
Suostumuksen antaa jo sillä että menee hoitopaikaan, lääkärin kuuluu kertoa mitä aiotaan tehdä, mutta sen jälkeen kuin hoito on aloitettu, sitä ei keskeytetä sen vuoksi että potilas huutaa itsemääräämisoikeuttaan.
Totta kai se tulee keskeyttää jos potilas ilmoittaa ettei enää. Se on juuri sitä itsemääräämisoikeutta.
Moni pyytää synnytyksenkin keskeyttämistä. Sen itsemääräämisoikeuden ongelma on juuri se, ettei pyytäjä aina ymmärrä mitä pyytää. Kuinka vastuullista terveydenhoitoa on antaa potilaan tehdä oman ja pahimmassa tapauksessa myös toisen henkilön terveyden jopa hengen vaarantavia päätöksiä?
Keskustelun pointti on se, ettei kenenkään emättimeen tai peräaukkoon tungettaisi mitään kysymättä tai tikattaisi ilman puudutusta, ellei todella ole hengenhätä. Näiden synnytysten osuus on erittäin pieni. Vauva on muiden hoidossa, jos sillä on hengenhätä kun äitiä ommellaan kasaan.
Siinä ärsyttää se, että väkivalta on mielestäni liian voimakas termi. Väkivalta sanana viittaa tahalliseen vahingoittamiseen, josta aivan taatusti ei ole kysymys. Kyse on hoitotilanteesta ja muutenkin sellaisesta tapahtumasta, jossa tapahtuu aika rajuja asioita ihan väistämättä. Koko tätä asiaa on lähdetty ajamaan suuremman feministisen ideologian pohjalta, jossa nainen nähdään aina uhrina kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Lääketieteellistä asiaa sotketaan nyt käytännössä Me too -juttuihin ja vastaaviin, aivan naurettavaa huomiohakuisuutta ja ideologista hapatusta jossa kaikki mahdollinen yritetään saada tukemaan yleistä uhrinarratiivia.
Synnytys ei varmasti ole ainoa hoitotilanne, jossa ihmiset joutuvat kokemaan epämiellyttäviä hoitotoimenpiteitä, intiimeille alueille menemistä tai tylyä käytöstä, tämä ei ole mikään pelkästään naisia koskeva asia. Pitäisi puhua ihan yleisesti hyvistä hoitokäytännöistä ja ammatillisesta ja kohteliaasta käytöksestä, joka pitäisi muistaa myös kiireen keskellä. Siihen kuuluu se, että asiakkaalle kerrotaan mitä tehdään ja miksi. Ihan varmasti kaikenlaisissa hoitotilanteissa koetaan tylyä käytöstä tai jopa suoranaisia hoitovirheitä, mutta siitä ei pidä tehdä mitään naisasiaa, se koskee kaikkia.
Luvan kysyminen toimenpiteille on vähän niin ja näin. Minusta jos esimerkiksi synnyttämään lähdetään, pitää asiakkaan jo lähtökohtaisesti hyväksyä se, että sisätutkimus kuuluu asiaan. En tiedä onko kohdunsuun avautumisen seuraamiseen mitään muuta luotettavaa keinoa ja se on hyvin keskeinen asia synnytyksen edistymisessä. Ainakin henkilökunnalla pitää olla siinä joku oikeusturva, joka suojaa heitä jos jokin menee pieleen sen takia, että asiakas on kieltäytynyt hoitotoimenpiteestä. Onko siinä sitten aikaa neuvotella ja pitää lokia suostumisista, kun on muitakin asiakkaita ja kiire päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miten sen alatietutkimuksen voi edes tehdä ilman suostumusta. Vai tarkoittaako tämä, että pitää vielä erikseen kysyä suostumusta, kun muuten raskaana oleva on asettautunut ilman housuja tutkimusalustalle jalat auki?
Suostumuksen antaa jo sillä että menee hoitopaikaan, lääkärin kuuluu kertoa mitä aiotaan tehdä, mutta sen jälkeen kuin hoito on aloitettu, sitä ei keskeytetä sen vuoksi että potilas huutaa itsemääräämisoikeuttaan.
Totta kai se tulee keskeyttää jos potilas ilmoittaa ettei enää. Se on juuri sitä itsemääräämisoikeutta.
Moni pyytää synnytyksenkin keskeyttämistä. Sen itsemääräämisoikeuden ongelma on juuri se, ettei pyytäjä aina ymmärrä mitä pyytää. Kuinka vastuullista terveydenhoitoa on antaa potilaan tehdä oman ja pahimmassa tapauksessa myös toisen henkilön terveyden jopa hengen vaarantavia päätöksiä?
Keskustelun pointti on se, ettei kenenkään emättimeen tai peräaukkoon tungettaisi mitään kysymättä tai tikattaisi ilman puudutusta, ellei todella ole hengenhätä. Näiden synnytysten osuus on erittäin pieni. Vauva on muiden hoidossa, jos sillä on hengenhätä kun äitiä ommellaan kasaan.
Siis jos tilanne on tuollainen, että puudutusta ei välttämättä jossain tilanteessa voi antaa, en todellakaan aio synnyttää.
Moni pyytää synnytyksenkin keskeyttämistä. Sen itsemääräämisoikeuden ongelma on juuri se, ettei pyytäjä aina ymmärrä mitä pyytää. Kuinka vastuullista terveydenhoitoa on antaa potilaan tehdä oman ja pahimmassa tapauksessa myös toisen henkilön terveyden jopa hengen vaarantavia päätöksiä?