Lue keskustelun säännöt.
Muistatko koskaan ajatelleesi koulussa, että mitä ihmeen hyötyä tästä muka on oikeassa elämässä? Muistatko, mitkä olivat näitä hyödyttömimpiä oppeja?
Omalla kohdallani hyödyttömin oli ehkä se, kun kotitaloustunnilla opeteltiin, miten sisäelimistä (siis muistakin kuin maksasta) tehdään ruokaa. Ikinä ei ole tullut mieleenkään valmistaa kieltä tai sydäntä ruoaksi.
Myös kemialliset merkit ovat jääneet hyvin vähälle käytölle.
Kommentit (467)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan kaikki ihme laskut. En koskaan tajunnut niitä sanallisia tehtäviä. :D
Ne oli aina tyyliin: Kun juna a lähtee Helsingistä ja juna b lähtee Rovaniemeltä niin mikä on auringon ja Marsin yhteenlaskettu massa. :'D
Jos asiaa ei opi, niin eihän siitä ole hyöytyä. Käytännössähän oikeassa elämässä on vain sanallisia tehtiviä.
Niin kuin tuolla yllä tuo kertolaskuesimerkki. Sinulle luvataan töitä x tuntia viikossa, tuntipalkalla y. Vuokra uudessa kaupungissa maksaa z euroa. Kannattaako muuttaa. Huomioi vielä veroprosentti.
Ihan oikeastiko mitään tälläista ette ole koskaan ikinä joutuneet elämässänne pohtimaan? Ymmärrän kyllä kyllä, että derivaatat ja raja-arvot saattavat jäädä käyttämättä, mutta näissä keskusteluissa nousee aina esiin myös ihan perustavanlaatuiset laskutoimitukset.
Laskimellahan tällaiset lasketaan. Ei siinä tarvitse itse muistaa ulkoa, mitä on 8x6.
Luepa koko ketju. Kysyjä sanoi sanalliset tehtävät. Ne voi laskea laskimella, jos tietää miten ne lasketaan. Ymmärrän toki, että lasket kaiken laskimella, mutta todennäköisesti nekin väärin.
Täällä oppii joka päivä jotain uutta :D Tänään siis sen, että laskimella laskeminen on jonkinlainen epäonnistumisen merkki.
Mitas hidas sinä olet? Mikään arkielämän matemaattinen ongelma ei muutu laskutoimiutukseksi laskimeen, jos et osaa peruslaskua uudelleen. Edelleen - minä vastasin siihen, mihin sanallisia tehtäviä tarvitaan. Toistan, mihin sanallisia tehtäviä tarvitaan. Jos et ymmärrä niitä, ei laskin auta.
Mutta se tässä nähtii, ettet sinä osaa lukeakaan. Mutta hei - turha taito tuokin. Aina voi kuvitella ymmärtävänsä ja sitten viistastella. Ihan kuin voi selittää, ettei tarvitse osata laskea, kun laskin tekee sen sun puolesta.
Tässä on muuten tutkitusti ihan yhteys. Matematiikan osaaminen on vahvasti yhteydessä lukutaitoon. Menestys matematiikassa (ja luonnontieteissä) korreloi vahvasti kaunokirjallisuuden lukemisen kanssa. Ongelmahan matikassa yleensä ei ole se mekaaninen laskmeinen (jonka voi tehdä sillä hiton laskimella) vaan tehtävän ymmärtäminen. Demosit aika hyvin se, että ainakin sinuun tämä pätee.
Ja edelleen, se ettet sinä oppinut koulussa mitään, ei ole syy, ettei asioita kannattaisi opettaa. Sinun kohdalla koulu vain epäonnistui.
Toivottavasti et ole opettaja. Pelkäsisin sinua niin paljon, ettei oppimisesta tulisi mitään, vaikka taidot riittäisivätkin.
Hän on ns. insinöörityyppi. Kaikki perustuu faktoihin, jotka pitää todentaa ja kaikesta pitää vääntää viimeisimpään yksityiskohtaan asti täsmällisesti. Hän ei ole tunneihminen eikä mielikuvituksekas. Hän toimii kuin kone.
Isäni oli samanlainen, enkä uskaltanut kysyä häneltä apua matematiikanlaskuissani. Isä huusi ja haukkui minut aina, kun tuli matikankokeiden palautus ja oli pyydettävä siihen hemmetin seiskan koepaperiin vanhemmalta allekirjoitus. Että MITEN ei ihminen voi tajuta mistään mitäääään!
Minä olen insinööri, joka katsoo maailmaa puhtaasti pilkun tarkkojen faktojen kautta. Silti en ymmärrä, miksi se fakta on "parempi" päässälaskuna kuin laskimella laskettuna.
Eikö sinun mielestäsi sillä ole mitään väliä, ymmärtääkö esim. jaollisuuden ilman laskinta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua enemmän harmittaa ettei korostettu tarpeeksi mihin mitäkin tarvitsee :D meillä oli varsinkin yläasteella niin monta ''hälläväliä'' opettajaa, jotka odotti vaan eläkkeelle pääsyä, joiden takia tietyt aineet kuten fysiikka, kemia ja ruotsi menivät päin honkia, kun ei jotenkin saanut sisäistettyä sitä ''pointtia'' miksi tämä pitää osata.
Näin 10 vuotta yläasteen jälkeen mietin edelleen mikä oli luovan kirjoittamisen tarkoitus äidinkielen tunneilla, kun se kirjoittaminen ei kuitenkaan saanut olla luovaa vaan aihe rajattiin tosi tarkkaan. Luimme kuitenkin jo ''aikuisten kirjoja'' aikuisten teemoilla, mutta aiheet oli aina luokkaa ''minun perhe'' tai ''harrastukseni'' ja siis tämä oli yläasteella, jolloin jo osattiin kirjoittaa ''oikein''. Vasta lukiossa opin tekemään vastoin tehtävänantoja, jos koin että sen voi tehdä paremmin omalla tyylillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, ja mitään niistä en olekaan todella tarvinnut :D algebra, kasvit latinaksi (edes opettajat ei enää kaiketi opiskele niitä) ja mitä näitä epäkiinnostavia hömppiä nyt oli.
Kasvien tieteellisiä nimiä kyllä tarvitsee todella paljon.
t: puutarhuri
...mutta etkö sinäkin ole opetellut ne kasvien latinankieliset nimet vasta puutarhurikoulutuksessa? Mitä ne alakoululaista nappaa?
Koulun on tarkoitus olla myös yleissivistävä. Tosin yleissivistys taitaa olla asia, jota ei enää maailmassa arvosteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No historian opiskelua ihmettelin. Että miksi näitä asioita pitää opetella ulkoa. Enkä ole koskaan niitä tietoja tarvinnut.
Kun opiskelee historiaa, on helpompi ymmärtää sitä, miksi asiat ovat nykyään sellaisia kuin ne ovat, siis minkä takia ne ovat kehittyneet sellaisiksi. Monet aatesuuntaukset ja tapahtumat ovat myös ihan samanlaisia kuin menneisyydestä, ja menneisyyden tapahtumista voi oppia, kun suhtautuu tämän päivän tapahtumiin.
Samaa mieltä, itseä ihmetyttää ne tyypit, joilla ei ole mitään käsitystä historiasta tai menneen ajan saavutuksista tai tapahtumista. Eivät osaa suhteuttaa nykyajan tapahtumia menneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, ne jokireitit tms. Meillä oli aina kartalla koe niistä. Ja Suomen vuorista ja muista. Piti osata sijoittaa oikeaan paikkaan. Mitä sellaisellakin tiedolla tekee?
Selvästikään et ole omaksunut asioita koulussa. No, onko sinua haitannut se luulo, että Suomessa on vuoria? Ehkä sillä ei ole merkitystä. Jollekulle luonnossa liikkujalle se on oleeellinen tieto, mutta hän ei ehkä ole saanut sitä koulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koulun tarkoitus onkin antaa sellainen yleissivistävä katsanto eri asioista jotta voi ammattia valita sen mukaan mistä osaamista löytyy
esim jos karjalalippis-perheen jälkikasvu menestyykin yllätyksekseen kemiassa ja matikassa hyvin niin ei hän välttämättä menekkään vanhempien esimerkin mukaan amikseen vaan hakee yliopistoon
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä liikunnan kouluaineena, mutta ala-asteen liikuntatunnit olivat jotain käsittämätöntä. Marssittiin liikuntasalissa muodostelmassa vanhan opettajamummelin hakatessa tamburiinilla tahtia.
Meillä tyttöjen liikunnassa vielä ysiluokkallakin opeteltiin heittämään palloa ja pitämään mailaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matematiikkaa en ole tarvinnut koskaan. Mutta siinähän se meni sivussa.
Namibian lipun piirtäminen. Ei tarvinnut osata muiden Afrikan maiden lippuja tunnistaa tai piirtää kunhan tiesi Namibian. Ihme touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saarijärven reitin järvet ja suomalaisten lintujen tyypilliset munamäärät.
Mahlunjärvi-Vartejärvi-Kalmarinselkä-Saarijärvi-Summanen-Kiimasjärvi
Tietojen käsittely, uuden oppiminen, monimutkaisten asioiden opiskelu tekee sinänsä hyvää aivoterveydelle. Noin niinkuin pidemmän päälle, ehkä vanhemmiten sen huomaa. Kaikilla asioilla ei tarvitse olla varsinaista käytännön arvoa ja se olisi itsesasiassa mahdotontakin, kun nuorena tulevaisuus on avoin. Ei välttämättä tiedä mihin suuntaa, mitä tietoa tarvitsee ym. Mutta ajattelun taitoja tarvitaan ja joskus on hyvä vähän muistiakin harjoittaa, vaikka sitten ulkoaopettelemalla. Toki pitää oppia ajattelemaankin ja soveltamaan tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kemiallisista merkeistä on hyötyä tietovisoissa :D. niitä usein kysytään.
Katselin kaksi hienoa Suomesta tehtyä dokkaria just National Geographic-kanavalta (Villi Pohjola) ja olin ihan ällistynyt kaikista tiedoista esim. että Tenojoki on yksi maailman vilkkain ja tuottoisin luonnontilainen lohijoki ja kaikki mitä metsistä kerrottiin ja metsäteollisuudesta ym.
Kai näitä juttuja on kerrottu koulussa, mutta ei mitään tuollaista ole jäänyt mieleen, eikä silloin kiinnostanut yhtään biologia tai maantieto.
Olemmepa me ihmiset erilaisia. Minusta dokumentit eivät olleet hienoja vaan ylidramatisoituja idealistisia kuvauksia Suomesta. Tuollaista Suomea ei ole olemassakaan. Toki luonto näyttäytyi kauniina ja kuvaajat (droonit) olivat onnistuneet, mutta se kerronta siinä ohessa oli niin pursuavaa ja suorastaan valheellista joiltain osin. Esimerkiksi eläinten elämää tarinallistetaan kuin ne olisivat sadun päähahmoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti sanottuna, minusta tuntuu, etten oppinut peruskoulussa mitään muuta kuin lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä ei tietenkään johdu koulusta, vaan minusta. Ihan fiksu aikuinen minusta tuli ja koska olen aina lukenut paljon, en onneksi ihan mikään sivistymätönkään ole.
Ehkä järjettömin asia (pl. uskonnon opetus) oli kuitenkin kertotaulujen ulkoaopiskelu. Vieläkään en ole ymmärtänyt miksi ne pitäisi osata ulkoa.
Kertotaulut opetellaan ulkoa, jotta ei tarvitse joka kerta laskea päässä, mitä on vaikka 8+8+8+8+8+8.
Ihan mielenkiinnosta, millaisissa tilaneissa tulee tarve tietää mitä esim. 6 x 8 on? Mainitset vielä "joka kerta", joten saa sellaisen kuvan, että näitä tilanteita tulee useinkin.
Omassa elämässä en muista koska olisin viimeksi tähän tarpeeseen törmännyt. Töissä lasken toki paljon, mutta silloinkin teen laskelmat excelillä kaavoja hyödyntäen.
No vaikka sellainen ihan käytännön tilanne, että lasket kaupassa hintoja yhteen.
Tässäkin tarvitaan enemmän yhteenlaskutaitoa, kuin kertotaulujen ulkoa osaamista. Olisi melkoista tuuria, että ostaa esim. kuusi tasan kahdeksan euroa maksavaa tuotetta.
Ja toiseksi, miksi kaupassa edes pitäisi laskea hintoja yhteen?
Jos et osaisi niitä kertotauluja, niin se pääsdä laskeminen olisi vaikeampaa. Hahmottaisit laskemisen ihan eri tavalla. Jos ei osaa kertotauluja ja sitä kautta jaollisuutta, matemaattinen ajattelu on jo paljon heikompaa. Kun taas osaa, koska ne on opittu ulkoa, numerot ovat tavallaan läpinäkyvämpiä. Jopa minä, joka olen aivan urvelo matematiikassa, tajuan tämän. Monet koulussa opittavat asiat ovat sellaisia, että ensin opitaan perusasiat ja perustan päälle ametaan opetelka vaikeampia asioita.
No vaikka siksi pitäisi laskea, että saa rahat riittämään.
Kiitos, tämä vastaus auttoi minua ymmärtämään miksi jotku ihmiset pitävät ulkoa opittuja vastauksia tärkeinä. Ne siis auttavat heitä hahmottamaan kokonaisuutta. Minulta tuo tulee luonnostaan. Siksi olenkin pärjännyt työssäni aina hyvin, mutta toisaalta en ole ymmärtänyt ulkoa opeteltujen vastausten järkevyyttä.
Nyt kun tarkemmin tätä asiaa ajattelen, eihän tässä ole mitään ihmeellistä. Jotku ihmiset ovat luonnostaan hyviä arvioimaan esim. asioiden painoa tai etäisyyksiä, joillain on hyvä värisilmä tai nuottikorva, me jotku taas hahmotamme lukuja hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lle, kyllä ne kemialliset merkit on melko hyödyllisiä jos miettii vaikka kierrätystä. Toistaiseksi metallit laitetaan samaan astiaan, mutta esim. alumiinin ja teräksen joutuu joka tapauksessa erottelemaan ja molemmat kelpaavat 100% uudelleen käytettäviksi. Arvokkaimpina kierrätysmateriaaleina voisi olla järkevintä, kun ne saisi eri astioihin. Alumiinin ja teräksen tuotannossa ne on pakko erotella juuri kierrätyksen vuoksi.
Pythagoraan lause ja ne hemmetin hankalat ja piiiitkät jako/-kertolaskut. En ikinä, ikinä ole niitä tarvinnut. Vihasin matematiikkaa ja vihaan edelleen. Minulle riittää, että osaan kertotaulut (edelleen ulkoa, phuoh..) ja prosenttilaskut niin, että osaan laskea päässä alennushinnat. Pythagoraan lause sen sijaan..
Kiepin lisäksi kuulantyöntö, mikä oli mielestäni kuulanheittoa. Ihan turha laji pikkulapsille.
Saksan tunnit yliasteella ja lukiossa olivat turhia. Siinä kielessä on jotain outoa, minkä vuoksi en vain yksinkertaisesti oppinut sitä kauheasta yrittämisestä huolimatta. Englanti, ruotsi ja ranska sujuivat hyvin. Yritin kerran opiskella saksaa uudelleen aikuisena, eikä siitä edelleenkään tullut mitään. En ymmärrä. Ns. kielipäätä kuitenkin on ainakin jonkin verran.
Liikunta. Juostiin tiettyä reittiä aina ja vanha muori opettaja ajoi autolla reitin että näkee kaikki juoksemassa. Harjoiteltiinko me tuleviksi maratoonareiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan kaikki ihme laskut. En koskaan tajunnut niitä sanallisia tehtäviä. :D
Ne oli aina tyyliin: Kun juna a lähtee Helsingistä ja juna b lähtee Rovaniemeltä niin mikä on auringon ja Marsin yhteenlaskettu massa. :'D
Jos asiaa ei opi, niin eihän siitä ole hyöytyä. Käytännössähän oikeassa elämässä on vain sanallisia tehtiviä.
Niin kuin tuolla yllä tuo kertolaskuesimerkki. Sinulle luvataan töitä x tuntia viikossa, tuntipalkalla y. Vuokra uudessa kaupungissa maksaa z euroa. Kannattaako muuttaa. Huomioi vielä veroprosentti.
Ihan oikeastiko mitään tälläista ette ole koskaan ikinä joutuneet elämässänne pohtimaan? Ymmärrän kyllä kyllä, että derivaatat ja raja-arvot saattavat jäädä käyttämättä, mutta näissä keskusteluissa nousee aina esiin myös ihan perustavanlaatuiset laskutoimitukset.
Laskimellahan tällaiset lasketaan. Ei siinä tarvitse itse muistaa ulkoa, mitä on 8x6.
Luepa koko ketju. Kysyjä sanoi sanalliset tehtävät. Ne voi laskea laskimella, jos tietää miten ne lasketaan. Ymmärrän toki, että lasket kaiken laskimella, mutta todennäköisesti nekin väärin.
Täällä oppii joka päivä jotain uutta :D Tänään siis sen, että laskimella laskeminen on jonkinlainen epäonnistumisen merkki.
Mitas hidas sinä olet? Mikään arkielämän matemaattinen ongelma ei muutu laskutoimiutukseksi laskimeen, jos et osaa peruslaskua uudelleen. Edelleen - minä vastasin siihen, mihin sanallisia tehtäviä tarvitaan. Toistan, mihin sanallisia tehtäviä tarvitaan. Jos et ymmärrä niitä, ei laskin auta.
Mutta se tässä nähtii, ettet sinä osaa lukeakaan. Mutta hei - turha taito tuokin. Aina voi kuvitella ymmärtävänsä ja sitten viistastella. Ihan kuin voi selittää, ettei tarvitse osata laskea, kun laskin tekee sen sun puolesta.
Tässä on muuten tutkitusti ihan yhteys. Matematiikan osaaminen on vahvasti yhteydessä lukutaitoon. Menestys matematiikassa (ja luonnontieteissä) korreloi vahvasti kaunokirjallisuuden lukemisen kanssa. Ongelmahan matikassa yleensä ei ole se mekaaninen laskmeinen (jonka voi tehdä sillä hiton laskimella) vaan tehtävän ymmärtäminen. Demosit aika hyvin se, että ainakin sinuun tämä pätee.
Ja edelleen, se ettet sinä oppinut koulussa mitään, ei ole syy, ettei asioita kannattaisi opettaa. Sinun kohdalla koulu vain epäonnistui.
Toivottavasti et ole opettaja. Pelkäsisin sinua niin paljon, ettei oppimisesta tulisi mitään, vaikka taidot riittäisivätkin.
Hän on ns. insinöörityyppi. Kaikki perustuu faktoihin, jotka pitää todentaa ja kaikesta pitää vääntää viimeisimpään yksityiskohtaan asti täsmällisesti. Hän ei ole tunneihminen eikä mielikuvituksekas. Hän toimii kuin kone.
Isäni oli samanlainen, enkä uskaltanut kysyä häneltä apua matematiikanlaskuissani. Isä huusi ja haukkui minut aina, kun tuli matikankokeiden palautus ja oli pyydettävä siihen hemmetin seiskan koepaperiin vanhemmalta allekirjoitus. Että MITEN ei ihminen voi tajuta mistään mitäääään!
Minä olen insinööri, joka katsoo maailmaa puhtaasti pilkun tarkkojen faktojen kautta. Silti en ymmärrä, miksi se fakta on "parempi" päässälaskuna kuin laskimella laskettuna.
Eikö sinun mielestäsi sillä ole mitään väliä, ymmärtääkö esim. jaollisuuden ilman laskinta?
Eihän tässä ole kyseenalaistettu ymmärtämistä, vaan sitä, että sama vastaus olisi "arvokkaampi" päässä laskettuna.
...mutta etkö sinäkin ole opetellut ne kasvien latinankieliset nimet vasta puutarhurikoulutuksessa? Mitä ne alakoululaista nappaa?