Lue keskustelun säännöt.
Salattu elämä
29.03.2014 |
Olen ajatellut alkaa kirjoittaa blogia elämästäni, joka perustuu täysin kulisseihin. En oikein edes tiedä enää, kuka todella olen.
Ulospäin olen ihan mukavasti elämässäni ja opinnoissani menestynyt, iloinen, huumorintajuinen, fiksu ja mukava - tavallinen keskiverto nuori nainen siis. Hyvästä perheestä ja vaikutan onnelliselta. Näin siis uskovat niin perheeni kuin ystäväni.
Todellisuudessa olen yksinäinen. Juon paljon ja sairastan syömishäiriötä. Hankin joskus rahani seksillä. Muutenkin on ollut hämäriä irtosuhteita, holtitonta rahankäyttöä, vastuuttomuutta omasta elämästäni. Yleensä saan joillain keinoin viime tingassa pelastettua kulissit, ennen kuin kaikki romahtaa ja oma paska kaatuu niskaan. Olen välillä niin masentunut, että makaan sängyssä kirjaimellisesti koko päivän, joskus useammankin, vaikka olisi vaikka mitä tekemistä ja velvollisuuksia hoidettavana. Valvon ja juon usein yöt.
Tämä kaikki on vaan käynyt niin raskaaksi, että tuntuu kuin se pitäisi purkaa ulos. Kai minun pitäisi mennä terapiaan, mutta en jaksa, en vielä. Tiedostan ongelmani, mutta on helpompi jatkaa sen kanssa elämistä kuin tulla kaapista ja paljastua kaikille aivan toiseksi ihmiseksi kuin olen.
Olisi kiinnostavaa tietää, millaisissa kulisseissa muut ihmiset elävät? Joidenkin kulissit ovat naurettavan läpinäkyviä, niissä elävät ylikorostavat positiivisia puolia elämässään ja välttelevät kiusallisia aiheita niin hanakasti, että arvailuille ei jää varaa. Toiset taas vaikuttavat elävän oikeasti unelmaansa.
Kertokaa.
Kommentit (8)
no aloita se blogi ja linkkaa tähän, vois olla vaihtelua näihin nykyisiin bestsellereihin.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole pettänyt miestäni tai tehnyt perheelleni/kavereilleni kurjia juttuja, mutta jonkin asteista kaksoiselämää elän minäkin. Muut luulevat minun olevan oikea energinen uratykki, joka opiskelee samalla. Käyn töissä, urheilen, elän terveellisesti, opinnot sujuu jee..
Tosiasiassa minulla on enemmän niitä päivä, jolloin juon koko yön ja makaan seuraavan päivän sängyssä tai haahuilen yövaatteissa kotona. Työt hoituu joo, lenkkareihin en ole koskenutkaan kuin satunnaisina parin päivän viinattomina jaksoina, olen tiputtautunut jo tämän jakson kursseilta koulustakin..
Voi miten helppoa on ylläpitää valheellista elämää Facebookin ja muun somen kautta. Mies tottakai tietää totuuden kun tässä elää joka päivä kanssani, mutta ei tiedä mitä oikeasti ajattelen mielessäni. Ja jos joku kysyy, niin aina voi valehdella kaiken paremmaksi.
Mutta hei, pistä blogi pystyyn ja postaa tänne! Minua kiinnostaa kyllä nuo extreme kaksoiselämä -kertomukset.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 14:55"]
En ole pettänyt miestäni tai tehnyt perheelleni/kavereilleni kurjia juttuja, mutta jonkin asteista kaksoiselämää elän minäkin. Muut luulevat minun olevan oikea energinen uratykki, joka opiskelee samalla. Käyn töissä, urheilen, elän terveellisesti, opinnot sujuu jee..
Tosiasiassa minulla on enemmän niitä päivä, jolloin juon koko yön ja makaan seuraavan päivän sängyssä tai haahuilen yövaatteissa kotona. Työt hoituu joo, lenkkareihin en ole koskenutkaan kuin satunnaisina parin päivän viinattomina jaksoina, olen tiputtautunut jo tämän jakson kursseilta koulustakin..
Voi miten helppoa on ylläpitää valheellista elämää Facebookin ja muun somen kautta. Mies tottakai tietää totuuden kun tässä elää joka päivä kanssani, mutta ei tiedä mitä oikeasti ajattelen mielessäni. Ja jos joku kysyy, niin aina voi valehdella kaiken paremmaksi.
Mutta hei, pistä blogi pystyyn ja postaa tänne! Minua kiinnostaa kyllä nuo extreme kaksoiselämä -kertomukset.
[/quote]
Tämä voisi olla suoraan mun elämästäni. Paitsi, että jätin oman mieheni viime vuoden loppupuolella. Varmaan juurikin siksi, että elämäni on tällaista. Ei ole kiva laittaa toista elämään omaa valheellista elämää, valehtelemaan läheisille ja esittämään jotain vain minun takiani. Tuntui liian itsekkäältä ja vaikka mieheni sydän särkyi, tiedän, että hänelle on olemassa parempaa ja sopivampaakin kuin minä.
Joka tapauksessa. En voi sanoa olevani mitenkään "iloinen" tästä tekstistäsi, mutta kuitenkin tuntuu lohdulliselta, että on muitakin, on ollut niin yksinäinen olo. Välillä tuntuu, että mun on oltava ainoa näin hullu ihminen tässä maassa, ellei jopa EU:ssa, tai koko Schengen-alueella!! Yleensä aina tietyistä asioista voi puhua tiettyjen ihmisten kanssa. No tässä ei.
Mä toivon, että sulla ei mene näin kurjaks tilanne kuin mulla. Sulla on aika ihana mies, kaikella kunnioituksella, kun kestää sua. Mäkin ymmärsin sen jo silloin kun olin vielä sen eksäni kanssa, meissä on kestettävää. Epätasapainoinen kumppani on aika raskas taakka kantaa, vaikka kuinka rakastaisi. Tsemppiä sinne!
Niin ja en edes tiedä mihin sen blogin tekisin, en ole niin perehtynyt...
AP
Minulla vähän niin kuin nelosella. Muut näkevät minut ahkerana ja tasapainoisena ihmisenä. Aherran opinnoissa ja käyn niiden ohessa töissä. Ja olenpa vielä alalla, jossa ikäänkuin odotetaan juuri tuollaista kunniakkuutta. Monet ihailevat kuinka jaksan pyörittää kotia, opiskella, käydä töissä, urheilla, huolehtia ulkonäöstä jne.
Totuus on se, että olen helvetin ahdistunut ja masentunut ja saan tähän liittyen hillittömiä ahmimiskohtuksia ja -kausia sekä juon viikonloppuisin ihan känniin asti.
Ystävilläni on jotain tietoa "uupumuksestani", mutta eivät todellakaan tiedä kuin murto-osan. Samoin kuin mieheni.
Blogger on ohjelma, jolla voi käsittääkseni luoda blogin. Ainakin itse sitä kautta seuraan muita blogeja ja siinä hallintapaneelissa on aina joku "luo uusi blogi" -kohta.
Luo anonyymi gmail-tili ja luo sillä tuollainen bloggertunnus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 15:27"]
Blogger on ohjelma, jolla voi käsittääkseni luoda blogin. Ainakin itse sitä kautta seuraan muita blogeja ja siinä hallintapaneelissa on aina joku "luo uusi blogi" -kohta.
Luo anonyymi gmail-tili ja luo sillä tuollainen bloggertunnus.
[/quote]
No minäpä koitan tänään saada aikaseksi. Joko tuota kautta tai muuten, onhan noita blogialustoja näköjään aika pilvin pimein. Mutta jos tosiaan joku osaa oikein jotakin tiettyä suositella, niin kertokaa ihmeessä.
Kai se kynnys ton blogin kirjoittamiseen on ollut siinä, että se ei ketään kiinnosta ja silti kirjoittaisin kuitenkin vähän "sensuroidusti" kun on edes mahdollisuus, että joku tuntematon sen lukee. Päiväkirjaa ei lue kukaan ja sitä ei tarvitse sensuroidakaan, mutta sinne tuleekin sitten lähinnä näitä "vittu sitä saatana tätä jumalauta mikä kusipää" -"mietteitä" ja roskiin revittyjä itkusia sivuja.
Kaipa sitä vois anonyymisti nyt vaan uskaltaa. Jos joku tunnistaa, niin mitäs sitten. Mistä jään kiinni? Omasta elämästäni.
AP
Mua kiinnostais kuulla enemmänkin tota. En kyl osaa sanoo mihin kannattaa blogi tehä kun mul ei itellä oo ://
Jos joku lukee tän ni kertosko jotai hyvii ilmasii blogipaikkoja?? kai teillä nyt aika monella on?
Itsekin elin kulissielämää useamman vuoden, jonka jälkeen paljastuin. Ja se oli helpotus. Enää ei tarvitse esittää mitään, vaan saa rauhassa olla se mikä on, vaikka sitten luuseri. Mulla ei ole enää mitään suuria suunnitelmiakaan elämälle vaan elän päivä kerrallaan ja yritän parhaani. Parempi näin.