Lue keskustelun säännöt.
Kaivan verta nenästäni: kissat ja vauva.
29.03.2014 |
Meillä on kaksi kissaa, joista on oma vaivansa. Karvoja on kaikkialla ja hiekat leviää kylppäristä pitkin asuntoa. Koko ajan pitäisi siivota. Raskausaikana en ole hirveästi jaksanut ja epäilyttää oma kyky ylläpitää siisteyttä vauvaa hoitaessa tässä kissataloudessa. Toinen kissoista on alkanut valvottamaan öisin. Pidämme makkarin ovea kiinni, tämä ei sille katille sovi, vaan se tekee mourunta- ja raapimishyökkäyksiä mielellään aamuyöstä. Makkarin ovea olisi mukava pitää ilmastoinninkin takia auki.
Harkitsen kissoisa luopumista monestakin syystä siis. En usko, että jaksan antaa niille huomiota, kun ne ärsyttävät jo nyt. Epäsiisteys ahdistaa sekä se, että kissoja pitäisi koko ajan olla vahtimassa etteivät pääse vauvan sänkyyn tai rattaisiin.
Onko kukaan oikeasti luopunut kissoista vauvan takia? Päinvastaisista kokemuksista olen kyllä lukenut, mutta en luopumisesta.
Kommentit (52)
Oliko niiden käytöksessä muutoksia jo raskausaikana?
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä suosittelen sängyn päälle kissaverkkoa. Itselläni kolme kissaa. Nämä tosin eivät pääse makuuhuoneeseen, koska mä vihaan karvaisia petivaatteita (vaikka joskus oiski ihanaa saada kehräävä kissa yöksi kainaloon). Älä luovuta ihan vielä, meillä katit sopeutu vauvaan aika nopeesti, myös sen tuomiin muutoksiin. Kissoista perheessä on kuitenkin lopulta hyötyä, kun lapsi oppii käsittelemään lemmikkejä jo pienestä plus vielä se hyöty, että allergian todennäköisyys on pienempi. Ei ne karvat ole niin justiinsa, jos se lapsi ei niitä kilotolkulla suuhunsa saa niin en mä ainakaan jaksa välittää. Imuroi tarpeeksi usein ettei vauva lattialla ollessa ole ihan yltäpäältä karvoissa, muuten en itse ainakaan jaksa välittää.
Mä potäisin ihan viimeisenä vaihtoehtona luopumista, toki jos et todellakaan jaksa niin ehkä kisdojen olisi parempi muualla. En siis yritä syyllistää tai mitään, mutta omasta kokemuksesta sanon, että jos kisdoista ei ole varsinaisesti vaaraa vauvalle, niin pidä ihmeessä rakkaat lemmikit. Sä kadut vuoden päästä jos nyt menet ja annat ne pois, ilman todellista syytä.
No jos olet kerta sitä mieltä, että sinua ei kiinnosta hoitaa kissoja vauvan syntymän jälkeen niin ole hyvö ja anna ne sellaiselle joka ei ota lemmikkejä hetken iloksi vaan loppuelämäksi.
Itse olen viikolla 38 raskaana ja meillä myös kaksi kissaa, karvaa joka paikassa ja siivotakkin pitää jatkuvasti. Eipä ole käynyt mielessä, että niistä mihinkään luovuttaisiin, perheenjäseniä ne on nekin. Jos vauvalla olisi allergia tai kissat käyttäytyisi agressiivisesti lasta kohtaan niin sitten etsisin uudet kodit kissoille, muuten yritettäisiin vaan sopeutua.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 08:57"]
Minä jouduin luopumaan omastani. Mutta syy ei ollut kissoista aiheutuva sotku tai lisätyö vaan se että kissani alkoi hyökkäillä vauvan kimppuun.
[/quote]
sama täällä, kyseessä oli maatiaiskissa. Persialaisia ollut aina vauvan kanssa talossa ja ei mitään ongelmaa.
en paheksu jos luovut, meillekään ei tule enää ikinä maatiaskissaa... En tiedä onko sinulla rotukissoja tosin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kantsisko hankkutua kissoista eroon jo ennen raskautta........
Lemmikit ja muut kotieläimet myös parantavat lapsen vastustuskykyä ja ehkäisevät allergioita. Ihmisen terveyden perusta on hyvä suoliston bakteerikanta, ja kotieläimiltä saa hyödyllisiä bakteereja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ollut aina kissoja ja vauvoja ja mitään ongelmia ei ole ollut. Siellä ne ovat aina nukkuneet yhdessä. Vauvat nukkuvat muuten tosi hyvin kissa kyljessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voin sanoo et se lapsi vasta sotkeekin siinä vuoden jälkeen että ne kissan karvat on pikkujuttu
Annatko lapsen sit myös pois perheestä, jos vähän väsyttää eikä jaksa siivota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 10:03"]Annatko lapsen sit myös pois perheestä, jos vähän väsyttää eikä jaksa siivota?
[/quote]
Kuka idiootti edes vertaa vauvaa ja kissaa keskenään?
Me luovuttiin kissasta, kun allergiani meni raskausaikana pahemmaksi. Lisäksi kissa alkoi saamaan raivokohtauksia, se mm. raapaisi minua mahasta ja repi kaiken verhoista pahvilaatikoihin.
Kyllä mä luopuisin siitä lapsesta, ihan turha. Kissoista on sentään hyötyä ja iloa, toisin kuin vauvasta, siitä on pelkkää harmia ja vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 10:17"]
Kyllä mä luopuisin siitä lapsesta, ihan turha. Kissoista on sentään hyötyä ja iloa, toisin kuin vauvasta, siitä on pelkkää harmia ja vaivaa.
[/quote]
Ikävää, että sä tunsit olosi lapsuudenperheessäsi ylimääräiseksi :(
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 10:18"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 10:17"]
Kyllä mä luopuisin siitä lapsesta, ihan turha. Kissoista on sentään hyötyä ja iloa, toisin kuin vauvasta, siitä on pelkkää harmia ja vaivaa.
[/quote]
Ikävää, että sä tunsit olosi lapsuudenperheessäsi ylimääräiseksi :(
[/quote]
Hehee, sun on pakko olla joku ennustajaeukko, osuit ihan nappiin. Meitä oli kuin kaneja, kakaroita joka paikka pullollaan, ylijäämätavaraa olin ja olen.
SIltikin, lapsi pois ja pari kattia tilalle.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 10:22"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 10:18"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 10:17"]
Kyllä mä luopuisin siitä lapsesta, ihan turha. Kissoista on sentään hyötyä ja iloa, toisin kuin vauvasta, siitä on pelkkää harmia ja vaivaa.
[/quote]
Ikävää, että sä tunsit olosi lapsuudenperheessäsi ylimääräiseksi :(
[/quote]
Hehee, sun on pakko olla joku ennustajaeukko, osuit ihan nappiin. Meitä oli kuin kaneja, kakaroita joka paikka pullollaan, ylijäämätavaraa olin ja olen.
SIltikin, lapsi pois ja pari kattia tilalle.
[/quote]
Ei tarvitse olla ennustajaeukko. Jos ei kykene näkemään lapsissa ilon aihetta, on todennäköisesti itse joutunut lapsena kokemaan olevansa riesa. Kuitenkaan kaikilla ihmisillä ei ole tällaista kokemusta lapsuudesta, ja sen takia suurin osa hankkii mieluummin lapsia kuin kissan (jos pitää valita).
Mä ajattelen aina vauvan nähdessäni sen tulevaa elämää, millaiseksi hylkiöksi sekin päätyy tässä maassa ja maailmassa? Miksi piti syntyä ja miksi pitää elää?
Milestäni se on vain itsekkäiden ihmisten, vanhempien, oman halunsa toteuttamista hankkia lapsia, saattaa niitä tänne kärsimään ja tuhoamaan maailmaa. Me emme sukupuuttoon kuole, miljardikaupalla porukkaa ja lisää tulee, suurin osa tulevista polvista pelkkiä hylkiöitä.
Itseni olisi ollut parempi jäädä syntymättä.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 10:29"]
Mä ajattelen aina vauvan nähdessäni sen tulevaa elämää, millaiseksi hylkiöksi sekin päätyy tässä maassa ja maailmassa? Miksi piti syntyä ja miksi pitää elää?
Milestäni se on vain itsekkäiden ihmisten, vanhempien, oman halunsa toteuttamista hankkia lapsia, saattaa niitä tänne kärsimään ja tuhoamaan maailmaa. Me emme sukupuuttoon kuole, miljardikaupalla porukkaa ja lisää tulee, suurin osa tulevista polvista pelkkiä hylkiöitä.
Itseni olisi ollut parempi jäädä syntymättä.
[/quote]
Mutta ymmärrä nyt hyvä ihminen, että kaikilla ei ole samanlaiset lähtökohdat kuin sulla!
Luovu mielummin lapsesta. Sille on monta halukasta adoptiovanhempaa. Vanha kissa ei mene niin helposti kaupaksi.
Minä jouduin luopumaan omastani. Mutta syy ei ollut kissoista aiheutuva sotku tai lisätyö vaan se että kissani alkoi hyökkäillä vauvan kimppuun.