Lue keskustelun säännöt.
Kaivan verta nenästäni: kissat ja vauva.
29.03.2014 |
Meillä on kaksi kissaa, joista on oma vaivansa. Karvoja on kaikkialla ja hiekat leviää kylppäristä pitkin asuntoa. Koko ajan pitäisi siivota. Raskausaikana en ole hirveästi jaksanut ja epäilyttää oma kyky ylläpitää siisteyttä vauvaa hoitaessa tässä kissataloudessa. Toinen kissoista on alkanut valvottamaan öisin. Pidämme makkarin ovea kiinni, tämä ei sille katille sovi, vaan se tekee mourunta- ja raapimishyökkäyksiä mielellään aamuyöstä. Makkarin ovea olisi mukava pitää ilmastoinninkin takia auki.
Harkitsen kissoisa luopumista monestakin syystä siis. En usko, että jaksan antaa niille huomiota, kun ne ärsyttävät jo nyt. Epäsiisteys ahdistaa sekä se, että kissoja pitäisi koko ajan olla vahtimassa etteivät pääse vauvan sänkyyn tai rattaisiin.
Onko kukaan oikeasti luopunut kissoista vauvan takia? Päinvastaisista kokemuksista olen kyllä lukenut, mutta en luopumisesta.
Kommentit (52)
Voisko teidän kissoille miettiä jotain aktiviteettejä, että eivät valvoisi yöllä? Leikitetäänkö niitä joka päivä? Niillehän voi myös tehdä kaikenlaista, esim. meillä pitkä räsymatto maton päällä on kissoille hauska juttu, koska voivat juosta ylös ja alas ovea (niinpä matto on ja pysyy oven päällä). Entäs ulkoilumahdollisuus? Jos omatoimista ulkoilumahdollisuutta ei ole, niin entä valjailla? Joka päivä vähän aikaa.
Harjaatteko kissat joka päivä? Ei pitäisi lähteä NIIN paljon karvaa, jos harjaa nopsaa aamulla sekä illalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta sellainen hiekkalaatikko, jossa on kansi ja läppä, eli kissat menevät sisään työntämällä itsensä läpästä sisälle. Silloin ei tule yhtään hiekkaa ulos. Laita laatikko vielä varalta saunan puolelle, niin kissat räpistelevät ylimääräiset hiekat jaloistaan saunan lattialle.
Osta rikkaimuri, jolla vetaiset kissavessan edustan ja ruokailupaikan joka päivä.
Leikkaa leivinpaperista 10 cm x 10 cm paloja, joiden päälle laitat kissanruuan. Ruokailun jälkeen voit heittää leivinpaperin pois eikä tiskattavia kissa-astioita tule niin paljon.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 19:17"]
Meillä oli kissa ennen lasta. Tai oikeastaan, miehelläni oli kissa ennen kuin saimme lapsen. Inhosin sitä otusta sydämeni pohjasta, tuhosi paikkoja ja vaati jatkuvasti huomiota. Viikon jaksoin stressata kissan sopeutumista vauvaan, sitten sanoin että täältä kämpästä lähtevät joko
a. minä ja lapsi
b. mies ja katti tai
c. sitten pelkkä katti.
Kissa saikin sitten etsiä uuden kodin. Kerran kännipäissään mies itkeskeli sen perään, mutta nyt vajaan kolmen vuoden jälkeen on hänkin todella tyytyväinen ratkaisuun. Se kissa oli täystuho. Meille ei tule kyllä koskaan yhtäkään lemmikkiä :D
[/quote]
Lastasi säälin syvästi. Ei saa koskaan oppia, mitä on rakastaa pyyteettömästi, sillä se juuri on se, mitä lemmikki meille antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kaksi kissaa, kun esikoinen syntyi, nyt enää toinen jäljellä. Toinen siis sairastui vanhuuttaan ja jouduimme luopumaan, mutta ei tosiaan vauvan takia! Kissat ovat aina olleet minulle tosi rakkaita ja tärkeitä, joten olikin vähän järkytys huomata, miten niiden merkitys väheni, kun vauva syntyi. Kai se on jotain biologiaa ja vaistoja, että näin käy. Ymmärsin kuitenkin mistä on kyse enkä edes harkinnut luopuvani kissoista. Meillä on aina ollut sellainen tiheäpuolainen portti makkarin oviaukossa, jotta kissa ei pääse makkariin, mutta ilma vaihtuu. En halua karvoja ja hiekkaa sänkyyn ja pelkäsin myös että kissa menee vauvan sänkyyn. Toimiva systeemi. Nyt kun esikoinen on pian eskari-ikäinen ja uusi vauvamme jo pian vuoden, on niin ihanaa seurata, kuinka rakkaaksi jäljellä olevasta vanhuskissastamme on lapsille tullut.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 09:52"]
Meillä on ollut aina kissoja ja vauvoja ja mitään ongelmia ei ole ollut. Siellä ne ovat aina nukkuneet yhdessä. Vauvat nukkuvat muuten tosi hyvin kissa kyljessään.
[/quote]
Muutama video.
'Nuff said.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 11:51"]Vauvasta tulee aivan tarpeeksi työtä ja valvomista. Vie ne katit piikille. Turha niitä on inhimillistää. Perheenjäseniä, pyh!
[/quote]
Jospa veisit vaan itsesi sinne piikille.
Miksi pitää ottaa eläimiä, jos ne täytyy viedä heti piikille kun ei enää vaan ns. huvita? Mikä pointti on tällaisessa toiminnassa? Eläimet eivät ole leluja. Omia kissojani en todellakaan veisi minnekään piikille perheen kasvaessa ja toivon, etteivät nämä piikin ehdottelijat oikeasti ole missään tekemisissä eläinten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kissa ennen lasta. Tai oikeastaan, miehelläni oli kissa ennen kuin saimme lapsen. Inhosin sitä otusta sydämeni pohjasta, tuhosi paikkoja ja vaati jatkuvasti huomiota. Viikon jaksoin stressata kissan sopeutumista vauvaan, sitten sanoin että täältä kämpästä lähtevät joko
a. minä ja lapsi
b. mies ja katti tai
c. sitten pelkkä katti.
Kissa saikin sitten etsiä uuden kodin. Kerran kännipäissään mies itkeskeli sen perään, mutta nyt vajaan kolmen vuoden jälkeen on hänkin todella tyytyväinen ratkaisuun. Se kissa oli täystuho. Meille ei tule kyllä koskaan yhtäkään lemmikkiä :D
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 19:17"]. Meille ei tule kyllä koskaan yhtäkään lemmikkiä :D
[/quote]
Hyvä niin. Toivottavasti kissanne sai hyvän kodin, kun teistä ei hoitajiksi ollut.
Meillä oli kaksosetkin, keskosena syntyneet, ja kaksi kissaa, eikä mitään ongelmaa. En ole koskaan kuullut että kissat hyökkäisivät kenenkään kimppuun, varsinkaan vauvan, kissat tosin voivat pelätä vauvaa ennenkuin tottuvat siihen.
Ei meilläkään kissanhiekka kylppäristä mihinkään leviä, mikrohiekkaa on, ja siihen hiljattain ostin vielä laatikon edustamaton johon tassuista jää enimmät hiekat. Myöskään karvaa ei tavallisesta kissasta normaalisti niin kauheasti tule kuin kausittain, kissoja voi myös harjata niin ei leviä se irtokarva joka paikkaan.