Naapurin lasten kylässä ravaaminen

Voi ei, melkein kuulostaa meidän 5-vuotiaalta...  Poika on tosi kova menemään naapuriin leikkimään, hoidosta tultuaan suurin piirtein ryntää autosta suoraan naapuriin.  Olen kyllä aina sanonut naapureille, että jos alkaa käydä ongelmaksi, niin sanokaa suoraan se meille.  Asia vaan on niinl, että poika on äärimmäisen sosiaalinen luonne ja kun pikkusisko on 1,5v, niin leikkiseuraa ei kotona oikein ole.  Ymmärrän kyllä hyvin, että jatkuva ravaaminen voi olla tosi rasittavaa ja kyllä me mieheni kanssa välillä mietimme, onko pojasta vaivaa naapureille.  Mutta uskon, että he kyllä sanoisivat sen meille, koska olen nimenomaan itse niin pyytänyt.  Sinuna ap, puhuisin tämän lapsen vanhemmille asiasta, eihän tuo muuten lopu.  Kyllä he varmasti ymmärtävät, että lapsesi haluaa olla välillä myös rauhassa yksin.

Kyllä äärimmäisen sosiaalisetkin joskus voisivat odottaa, että heitä tullaan hakemaan.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 11:19"]

Voi ei, melkein kuulostaa meidän 5-vuotiaalta...  Poika on tosi kova menemään naapuriin leikkimään, hoidosta tultuaan suurin piirtein ryntää autosta suoraan naapuriin.  Olen kyllä aina sanonut naapureille, että jos alkaa käydä ongelmaksi, niin sanokaa suoraan se meille.  Asia vaan on niinl, että poika on äärimmäisen sosiaalinen luonne ja kun pikkusisko on 1,5v, niin leikkiseuraa ei kotona oikein ole.  Ymmärrän kyllä hyvin, että jatkuva ravaaminen voi olla tosi rasittavaa ja kyllä me mieheni kanssa välillä mietimme, onko pojasta vaivaa naapureille.  Mutta uskon, että he kyllä sanoisivat sen meille, koska olen nimenomaan itse niin pyytänyt.  Sinuna ap, puhuisin tämän lapsen vanhemmille asiasta, eihän tuo muuten lopu.  Kyllä he varmasti ymmärtävät, että lapsesi haluaa olla välillä myös rauhassa yksin.

[/quote]

Jokainen tyylillään, mutta meidän viisivuotias ei kyllä tasan mene suoraan päiväkotipäivän jälkeen yhtään mihinkään. Tulisin itse hulluksi, jos siihen työpäivän jälkeen, kauppakassien, koiran lenkityksen ja ruuanlaiton hässäkkään tulisi vielä naapurin lapsi leikkimään. Ja uskon että muissakin perheissä se kotiintulon jälkeinen tunti on sellaista aikaa, että siinä on paljon tekemistä ja siinä pitäisi ehtiä vähän levähtämäänkin jos on illalla vielä harrastuksia.

Pitäiskö teidän tehdä vaan sääntö, että päiväkotipäivän jälkeen ollaan kotona ainakin jonkin aikaa kotona, oman perheen kesken, kunnes naapuritkin ovat saaneet vetää päivänsä päätteeksi vähän henkeä.

Laita ovikello pois päältä. Älä avaa ovea.  Lapset tottuvat ettet avaa ja ongelma poistuu. Päästä omat itsenäisesti pärjäävät  lapsesi ulos iltapäivällä-alkuillasta (minä päästän siksi ajaksi kun laitan ruokaa) ja varaa loppuilta omalle perheellesi. Ole onnellinen ettei kavereita tarvitse haeskella kauempaa.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 10:01"]

Provo. Ei noin isot (8v) enää tule ovelle vaan käyttävät kännykkää sopimiseen.

[/quote]

ei mun 8-vuotiaalla oel edes känykkää, josta voi soittaa kavereille

Ap: jos lapsi on itse tullut teille yksin, niin ei ole sun vastuulla lähteä saattamaan sitä kotiin. Jos 5v. lapsi tulee yksin pyytämään sun lasta ulos ja jos lähtevät, niin ei sun tarvitse lähteä sinne vahdiksi. Jos/kun katsot, ettei sitä sun 8v. tartte valvoa, niin ei sun tartte kaveria lähteä valvomaan. Se on vanhempien vastuulla. Toiset antaa tuon ikäisten liikkua vapaammin kuin toiset ja se on vanhempien asia. Vaikka sä et antaisi 5v:n liikkua noin vapaasti, sun ei tartte sitä kaveria ulkona vahtia.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 11:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 11:19"]

Voi ei, melkein kuulostaa meidän 5-vuotiaalta...  Poika on tosi kova menemään naapuriin leikkimään, hoidosta tultuaan suurin piirtein ryntää autosta suoraan naapuriin.  Olen kyllä aina sanonut naapureille, että jos alkaa käydä ongelmaksi, niin sanokaa suoraan se meille.  Asia vaan on niinl, että poika on äärimmäisen sosiaalinen luonne ja kun pikkusisko on 1,5v, niin leikkiseuraa ei kotona oikein ole.  Ymmärrän kyllä hyvin, että jatkuva ravaaminen voi olla tosi rasittavaa ja kyllä me mieheni kanssa välillä mietimme, onko pojasta vaivaa naapureille.  Mutta uskon, että he kyllä sanoisivat sen meille, koska olen nimenomaan itse niin pyytänyt.  Sinuna ap, puhuisin tämän lapsen vanhemmille asiasta, eihän tuo muuten lopu.  Kyllä he varmasti ymmärtävät, että lapsesi haluaa olla välillä myös rauhassa yksin.

[/quote]

Jokainen tyylillään, mutta meidän viisivuotias ei kyllä tasan mene suoraan päiväkotipäivän jälkeen yhtään mihinkään. Tulisin itse hulluksi, jos siihen työpäivän jälkeen, kauppakassien, koiran lenkityksen ja ruuanlaiton hässäkkään tulisi vielä naapurin lapsi leikkimään. Ja uskon että muissakin perheissä se kotiintulon jälkeinen tunti on sellaista aikaa, että siinä on paljon tekemistä ja siinä pitäisi ehtiä vähän levähtämäänkin jos on illalla vielä harrastuksia.

Pitäiskö teidän tehdä vaan sääntö, että päiväkotipäivän jälkeen ollaan kotona ainakin jonkin aikaa kotona, oman perheen kesken, kunnes naapuritkin ovat saaneet vetää päivänsä päätteeksi vähän henkeä.

[/quote]

Viisaasti kirjoitettu! Juuri näin on meilläkin. En jaksaisi jos meilläkään ravaisi joku pentu melkein päivittäin heti kun just ollaan kotiin päästy. Yleensä halutaan vähän hengähtää, lapset haluavat tehdä läksynsä tai vain muuten olla.

Minusta tällainen että annetaan lasten ravata jatkuvasti toisen luona on oikeasti hyväksikäyttöä. Kilttien naapureiden hyväksikäyttöä. Toki eri asia jos naapuri sanoo että on ok. Mutta nykyään ihmisillä on harvemmin aikaa tällaiseen kestitsemiseen.

Juu ja jos vielä tietää että illalla on menoja niin sitä mielellään vähän on rauhassa siinä välissä.

Ap, ei kai auta kun sanoa vanhemmille ja toivoa etteivät loukkaannu...

Meillä oli samaa. Jatkuvasti joku pimputtamassa ovikelloa juurikin noin että ne hakijat oli usein jotain 5-vuotiaita, kun omat lapset 8-9-vuotiaat.

Jopa -25:n asteen pakkasella iltaseitsemältä lauantaina tullaan ulos kysymään! Kyllä hämmästyttää että eikö ne pikkutenavat ole koskaan perheensä kanssa kotona.

Hoidettu asia niin et aikuinen sanoo että nyt ei käy, tai isommat sisarukset.

Jotkut on tosin niinkin sitkeitä että vuoden jälkeenkään eivät usko vaan yhä vielä hakevat. Siis vuoteen ei ole meidän lapset näiden pikkulasten kans ulos lähteneet ja silti vieläkin hakevat.

Lisäksi on ihan asiallisesti sanottu että kannattaisi hakea niitä omanikäisiä naapurustosta, että isommilla on jo ihan omat juttunsa ja tuttunsa.

Sano lapsellesi ettei avaa ovea jos iltapäivällä ovikello soi. Ei se siellä kauaa soittele kun luulee ettei kukaan ole kotona.

Jos ongelma on se, että tämä lapsi ei vaan tajua, että nyt ei käy niin ota patteri irti ovikellosta, kun ei käy. Tällaisia lapsia on ja kyllä ne vähän äryttäviä on ja ei se ole ihan ok ravata koko ajan ovella selittämässä, että Matti ei tule nyt kanssasi leikkimään, kun pitäisi tehdä töitäkin. Ja ärsyttäisi se vaikka ei pitäisikään työskennellä. Kyllä kait se lapsi ajan kanssa oppii ja sinällään ymmärrettävää käytöstä häneltä, koska varmaankin on tylsistynyt ja kaveria vailla. Tiedätkö asuisiko alueella joku naapurin lapsen ikäinen lapsi? Voisit yrittää usuttaa hänet sinne. Heistä olisi ehkä paremmin seuraa toisilleen.  

Kiitos taas vastauksista :). Joo tää lapsi on sellainen, ettei oikein sanomisia näytä ymmmärtävän. Ja selvästi kaipaa seuraa koska on vain puolipäivää päiväkodissa, 3 krt viikossa! On tässä samanikäisiäkin lapsia naapurissa, MUTTA he ovat yleensä päiväkodissa iltapäivisin.

Täytyy kai vain oppia sanomaan suoraan että nyt ei sovi. Ärsyttäväähän tämä tällainen on!

Ap

Meillä 9v ja naapurin muutamaa vuotta nuorempi ramppasi aina kysymässä.Poikani ihan oma-aloitteisesti ja nätisti sanoi että on muuta tekemistä tai menoa.häntä kun ei pikkuautot enää kiinnosta.

Minusta on tosi helppoa avata ovi, tervehtiä ja sanoa, että tänään meille ei voi tulla. Onko teillä muutenkin vaikeuksia aiheuttaa lapselle pettymystä? Koska fakta on se, että mikään muu ei tepsi pikkulapsiin (omiin ja vieraisiin) kuin lempeä mutta erittäin suora puhe. Jos lapsi alkaa vängätä, sanot että "huomaan että sua harmittaa. Nyt ei silti käy." Ja sitten vaan sanot heipat ja ovi kiinni.

Minä en käsitä, miten 5-vuotiaat ravaavat naapureissa 400 metrin päässäkin kodistaan ilman vanhempiaan. Aivan liian pieni liikkumaan itsenäisesti! Ymmärrän, että lapsi voi käydä naapurissa soittamassa ovikelloa, kun oma vanhempi voi ikkunasta seurailla ja matka on lyhyt mutta 400 metrin matkalla voi sattua  mitä vaan. Isommat voivat ajaa pyörällä yli tai kiusata, vihainen koira juosta päälle, lapsi voi lähteä seuraamaan kissaa, kaatua ojaan, pelästyä pakoputken paukahdusta jne. Mitä jos siellä 400 metrin päässä ei kukaan ole kotona ja lapsi jää sinne suunnalle leikkimään, vaeltelee ehkä seuraavaan naapuriin tai kipittää jäniksen perässä läheiselle pellolle. Lumien sulamisen aikaan ojissa on vettä, naapureilla voi olla kaivo auki, likakaivon tyhjääminen voi olla käynnissä eikä tyhjääjä ehkä huomaa lasta, kun on itse auton luona. Mitä vaan voi sattua!

En ymmärrä vanhempia, joiden mielestä 5-vuotias voi oikeasti liikkua itsenäisesti pitkiäkin aikoja. Toki tunnen tällaisia vanhempia, esim. lapseni serkut ovat lähiöalueella liikkuneet 4-vuotiaasta lapsiporukassa ja aika ison reviirin olivat itselleen luoneet. Vanhemmat luottavat siihen, että joku 4-7-vuotiaista lapsista tulisi kertomaan, jos jotain sattuisi. Tosiasiassa se loukkaantunut on aina itse tullut itkien kotiin ja muut jatkaneet menojaan huoletta.

Meillä ei edes 7-vuotias käy vieraissa pihoissa. Lähinaapurissa saa käydä, mutta jo kilometrin päähän vien, koska haluan tavata kaverin vanhemmat. Kavereilla ei muutenkaan rampata joka päivä, mutta tätä en voi tuomita, meillä vain ei ramppaa kaverit joka päivä eivätkä lapset juokse muilla joka ilta. Lapsilla on harrastuksia ja meillä perheaikaa, joten kaveriaikaa on pari iltaa viikossa, yleensä vain kerran viikossa, kun on muitakin menoja, sukulaistapaamisia, kaverisynttäreitä jne. Tiedän, että tämä varmaan muuttuu, kun lapset kasvavat, mutta toistaiseksi mennään näin eikä tarvitse kärsiä kyläluudista eikä lapsi itse opi, että on muiden tehtävä toimia hänen viihdyttäjänään.

5-vuotiaan ei kuitenkaan pitäisi rampata joka iltapäivä naapurissa eikä hänen kuuluisi kulkea yksinään 400 metrin matkaa saatikka olla vanhempiensa näköpiirin ulkopuolella tuntitolkulla. Lisäksi on törkeää asettaa naapurinlapselle tai naapurille vahdintavastuu noin pienestä. Jos lapsi ei viihdy kotona, on tarvetta keksiä tähän jokin muu keino kuin lykätä se naapuriin muiden viihdytettäväksi! Olkoon sitten vaikka kuinka sosiaalinen lapsi tahansa! Sille lapselle voi hankkia harrastuksia, sitä voi viedä leikkipuistoon, kerhoihin, Hoplopiin jne. Mutta nämä vaihtoehdot tietysti vaativat vanhemmalta muutakin kuin vain muiden hyväksikäyttöä...

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 09:59"]

Mitä sun lapsesi tekee ap sisällä? Anna kun arvaan..Katsoo telkkaria tai pelaa pelikoneella/tietokoneella/älypuhelimella?

[/quote]

Tämän kommentin on kirjoittanut henkilö, jolla ei ole lapsia ja joka luulee, että jollei lapsi ole koko valveillaoloaikaansa ulkona, niin silloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, että lapsi pelaa joko pleikkaa tai tietokonepelejä.

Tämähän on näitä positiivisia ongelmia, mahtavaa, että lapsilla on kavereita. Mutta mutta, ymmärrä kyllä räsytyksenkin. Meillä on melko laajalti pihapiirissä tapana, että "me pyydetään meille, muut pyytää niille" eli ulos saa tietysti käydä kaveria hakemassa tai omaan kotiin, mutta ei mennä pyytämään, saako tulla teille. Kaikille ei tietty tätä tapaa ole ja kieltämättä ne tietyt lapset tuppautuu aina meille, eivät juuri luokseen pyydä koskaan.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 16:10"]

 Lapsilla on harrastuksia ja meillä perheaikaa, joten kaveriaikaa on pari iltaa viikossa, yleensä vain kerran viikossa, kun on muitakin menoja, sukulaistapaamisia, kaverisynttäreitä jne. Tiedän, että tämä varmaan muuttuu, kun lapset kasvavat, mutta toistaiseksi mennään näin eikä tarvitse kärsiä kyläluudista eikä lapsi itse opi, että on muiden tehtävä toimia hänen viihdyttäjänään.

5-vuotiaan ei kuitenkaan pitäisi rampata joka iltapäivä naapurissa eikä hänen kuuluisi kulkea yksinään 400 metrin matkaa saatikka olla vanhempiensa näköpiirin ulkopuolella tuntitolkulla. Lisäksi on törkeää asettaa naapurinlapselle tai naapurille vahdintavastuu noin pienestä. Jos lapsi ei viihdy kotona, on tarvetta keksiä tähän jokin muu keino kuin lykätä se naapuriin muiden viihdytettäväksi! Olkoon sitten vaikka kuinka sosiaalinen lapsi tahansa! Sille lapselle voi hankkia harrastuksia, sitä voi viedä leikkipuistoon, kerhoihin, Hoplopiin jne. Mutta nämä vaihtoehdot tietysti vaativat vanhemmalta muutakin kuin vain muiden hyväksikäyttöä...

[/quote]

Meilläkin on juuri noin. Lisäksi useampi lapsi, joten menevät ja tulevat keskenäänkin. Eivät esim. viikonloppuna tunnu edes kaipaavan koulukavereitaan. Tosin joku koulukaveri usein soittelee heille pitkästyneenä että kun ei oo tekemistä.

Mun mielestä tässä juuri on monilapsisuuden rikkaus. Voidaan olla omallakin porukalla viikonloppuisin, ei aina tarvitse viedä tuoda ja hakea jotain jostain jonnekin.

Lapsia ei pitäisi totuttaa siihen että koko ajan on jonkun tehtävä viihdyttää. Etenkin jos naapurit eivät ole selvästi sitä sorttia että tarjonta ja kysyntä kohtaavat.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 18:18"]

Mun mielestä tässä juuri on monilapsisuuden rikkaus. Voidaan olla omallakin porukalla viikonloppuisin, ei aina tarvitse viedä tuoda ja hakea jotain jostain jonnekin.

Lapsia ei pitäisi totuttaa siihen että koko ajan on jonkun tehtävä viihdyttää. Etenkin jos naapurit eivät ole selvästi sitä sorttia että tarjonta ja kysyntä kohtaavat.

[/quote]

Kyllä minuakin osa aikanaan kauhisteli että kun kun menit 3 lasta tekemään alle kolmessa ja puolessa vuodessa ja voi voi. Vaan nytpä ovat suut kiinni. Lapset leikkii paljon keskenään ja aina on kaveria toisistaan. Näiden voivottelijoiden 4 vuoden ikäeroilla tehdyille sisaruksille pitää kaveria hakea aina kauempaa. Keskenään eivät viihdy. Mikä on tuolla ikäerolla lapsuusiässä ihan ymmärrettävää.

Että se miten sä pääset muka helpolla kun teet 4-5-vuoden ikäerolla ne lapset on aika suhteellista.

Kyllä on lokeroitua nykylasten elämä. Hakematta tulee mieleen oma lapsuus. Silloinkin käytiin kysymässä, saako Matti tai Liisa tulla pihalle. Useimmiten sai. Jos ei, niin oltiin sitten ilman pyydettyjä kavereita. Siihen aikaan lapsia oli paljon ja aikaa vietettiin pääasiassa ulkona, oli sitten kesä tai talvi. Ja ikähaitari oli melko laaja: nuorimmat olivat meidän pikkusisaruksia, joita pidimme silmällä, ja isompia oli lähes aikuisiin asti eikä haitannut yhtään. Nyt kaveritkin pitäisi olla vain omaikäisiä. Oli antoisaa, että että oli monenikäistä porukkaa koolla.  

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 10:07"]

Tämän 5-vuotiaan äiti on kotona vielä joten luultavasti tää 5-v on niin turhautunut ja siksi  hakee seuraa meidän lapsesta.[/quote]Asiahan ei meille kuulu mutta en ymmärrä tällaista järjestelyä: "halutaan hoitaa lapsi kotona/itse", mutta käytännössä jätetään lapsi ulos heitteille juoksentelemaan siellä täällä? Suomen subjektiivinen päivähoito-oikeus sopis just tähän tilanteeseen. Varmaan tämä 5v viihtyisi paremmin, jos pääsisi päiväkotiin täydeksi päiväksi. Äitinsä vois mennä töihin edes osa-aikaisesti (kun en muista ap.n maininneen pikkusisaruksista...)

Mikset sä ap voi todeta että teille ei saa valitettavasti tulla kavereita ennen klo 17, koska teillä tehdään silloin töitä ja läksyjä ja rauhoitutaan. Ihan vaan toteamuksena, jos tästä loukkaantuvat niin hyväksikäyttäjiltä vaikuttavat vaan entistä enemmän. Ja kai nyt 8v saa itse valita kenen kavereiden kanssa mieluiten iltaisin sitten leikkii, sitä ei voi määrätä naapurit ainakaan... mutta iltaisinhan 5v ei juurikaan pimpotellut.