Lue keskustelun säännöt.
Joku mielisairaus puhkeamassa?
24.03.2014 |
Eli mullon ollu paljo koettavaa ja elänyt ns. "Elämänkoulun" vaikka elänki ns normaalia elämää käyn koulussa ja töissä yhtäaikaa. Nyt sen johdosta siis on tullu astettaisia ongelmia ensin paniikkihäiriöö mikä on jäänyt sittemmin taka-alalle lääkkeiden avulla... Sitte kehkeyty alkoholismi minkä seurauksena masennusta.. Nyt on sitten oli ollu kausittain vainoharhainen, epäluuloinen, epäsosiaalinen olo enkä tiedä mikä on enään totta. Tuntuu että kaikki haluaa mulle pahaa ja yrittää tehdä mulle jotain enkä luota juuri kehenkään enkä nauti ihmisten seurasta enää samallailla niinkuin nuorempana kun olin sosiaalinen. Ja kotona pelottaa olla 6-0 sillä tuntuu täälläki vakoillaan. Tunteet on hallitsevia ja voimakkaita enkä kykene oikein mihinkään sekä pelkotilat ottaa vallan monesti. Tämä on ahdistavaa, onko tuo normaali osa toipumista vai onko tässä kehkeytymässä jokin isompikin mt-ongelma? Kellään muulla onko kokemuksia? Kiitos jo etukäteen jos jollakin on jotain hajua
Kommentit (74)
Esimerkiksi skitsofrenian diagnoosi vie kyllä aikaa mutta pidän peukkuja ettei sitä sulla ole!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan pelkkä ahdistus ja pitkittynyt stressikin voi saada aikaan samanlaisia oireita. Pitkittyessään tietenkin voi muuttua vakavasti, mutta stressiä vähentämällä voi mennä ohi. Tarkkailun alaisuuden tunne on stressaantuneelle ihmiselle luultavasti luonnollinen tunne, koska siitähän ei ole pitkä aika evoluution perspektiivistä kun ihmisen piti olla varuillaan jo petojenkin vuoksi. Stressihän on periaatteessa reaktio ympäristön yksilöön kohdistamaksi uhkaksi tai negatiiviseksi vaikutukseksi tai yksilön vasteesta tälläisiin tekijöihin.
Tietenkin voi olla alkavaa skitsofreniaakin, mutta ihan vain stressistä tai masennuksestakin saattaa tosiaan johtua.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 15:32"]
Ihan pelkkä ahdistus ja pitkittynyt stressikin voi saada aikaan samanlaisia oireita. Pitkittyessään tietenkin voi muuttua vakavasti, mutta stressiä vähentämällä voi mennä ohi. Tarkkailun alaisuuden tunne on stressaantuneelle ihmiselle luultavasti luonnollinen tunne, koska siitähän ei ole pitkä aika evoluution perspektiivistä kun ihmisen piti olla varuillaan jo petojenkin vuoksi. Stressihän on periaatteessa reaktio ympäristön yksilöön kohdistamaksi uhkaksi tai negatiiviseksi vaikutukseksi tai yksilön vasteesta tälläisiin tekijöihin.
Tietenkin voi olla alkavaa skitsofreniaakin, mutta ihan vain stressistä tai masennuksestakin saattaa tosiaan johtua.
[/quote]
Stressistä ja masennuksesta aiheutuva vainoharhaisuus yleensä menee ohi ihan itselleen kun stressin syyt kaikkoavat, joten yritä rentoutua ja raahata itsesi ihmisten ilmoille jos siltä tuntuu. Ei siihen välttämättä tarvita edes mitään lääkkeitä. Sinä kuitenkin tiedät tässä vaiheessa että ajatuksesi ja vainoharhaisuuteis on epänormaalia vaikka sinua esim. pelottaakin olla kotona nini en sanoisi että olet mitenkään vaarallisen harhainen ainakaan tässä pisteessä.
Jos olisi todellisuus kunnolla hukassa niin olisit sairaudentunnoton.
Minkälaisia vainoja sinulla sitten on ap?
Kannattaa hakea apua,, vielä kun voi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15 vastaa: Mitä nopeammin menet psykiatrisen osaston päivystykseen ,pääset keskustelee psykiatrin kanssa ja saat lääkkeet ja seurannassa varmistetaan niiden toimivuus...Varmaankin alkaa vaikuttaa maksimissaan kahdessa päivässä ja oireet poistuu ja taas normaali olo. Ja sitten voitkin kotoiutua ja jatkaa halutessa tukikeskusteluja psykologin kanssa vaikka kerran viikossa ja psykiatrille voi soittaa vaikka joka päivä...näin meillä... nopeasti menee ohi, voit jatkaa opiskeluja /töitä tms ilman oireita ja ei tarvitse pelätä että oireet tulevat takaisin, koska suositeltavaa yleensä on, että jatkat lääkitystä jonkun aikaa varmuuden vuoksi....Ei tähän maailma kaadu , tuskinpa sinulla mikään skitsofrenia on, ja mitä jos olisin siihenkin on lääkkeet ja elämä jatkuu normaalisti...mutta osaston päivystykseen ottavat heti vastaan, sinne sinuna menisin, mitäpä noiden oireiden kanssa pitempään painimaan, kun vaihtoehtona on normaali olotila...:) Tsemppiä!
Todennäkösesti tk-lääkäri määrää lääkkeet heti ja varaa sulle ajan mt-hoitajalle, jonka luona alat käymään juttelemassa. Sitten siitä vähän ajan päästä on psykiatrin konsultaatio, jossa se psykka tutustuu tuon mt-hoitajan kertomaan ja juttelee sun kanssa. Sitte ne rukkaa sitä lääkitystä tarvittaessa. Todennäkösesti saat ketipinoria aluksi. Yleensä se tehoo hyvin, mutta jos ei tehoa tai tulee sivareita niin muitaki vaihtoehtoja on.
Kerro huomenna lääkärin jälkeen kuinka oikeeseen osu.
T: Hullu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 15:45"]Minkälaisia vainoja sinulla sitten on ap?
[/quote]no esimerkiksi nyt vaikka näin että
Kotona: en tunne oloa turvaisaksi ja tuntuu että en ole yksin ja olen varma että joku on täällä. Sitten verhoja pidän puolikiinni ettei naapurit tarkkaile touhujani, kuulen epämääräisiä äänähdyksiä välillä mutta niistä en todella tiedä tuleeko ne päästä vai mistä...
Ja sosiaalisissa tilanteissa olen hiljaa, sulkeutunut, en juttele paljon kenellekää, ihmiset pitävät mua vihaisena/masentuneena, luulen ihmisistä kaikkea pahaa ja että minua vastaan juonitaan jotain(varsinkin töissä) pari kohtalotoveria onneksi löytyy joille voi jakaa näitä ihania oloja... Siinä tuli nyt ne enimmät mielee vaikka onhan niitä vaikka mitä muutakin ku rupeaa miettimää..
Ongelmanahan tässä onkin se että heti vainojen iskettyä päälle ajattelen että "höpöhöpö" hullujen touhua mutta minuutti kaks niin olen äidin pään kautta varma että olen tunteistani oikeassa... Uuvuttavaa
Ap
Ap, minkälaisen elämänkoulun olet käynyt? Mulle puhkesi piilevänä ollut lievä psykoottisuus huumeista.Tai lievä ja lievä, joka kerran jälkeen aina pahempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 22:13"]Ap, minkälaisen elämänkoulun olet käynyt? Mulle puhkesi piilevänä ollut lievä psykoottisuus huumeista.Tai lievä ja lievä, joka kerran jälkeen aina pahempi.
[/quote] no sanotaanko näin että jo lapsesta asti ollu jonkin sorttista ongelmaa, patoutuneita tunteita, pakko-oireita, ylivilkkautta ja kotona olosuhteet oli mitä oli. Sitten nuoruudessa lähti asiat luisumaan alamäkeen ja itsekin olen päihteitä käyttänyt milloin mitäkin.. Niiden jälkee tuli ensimmäiset psykoosit mutta oli puolen vuoden tauko sitte harhafiiliksistä.. Kunnes about tämän vuoden puolella puhjennut uudestaan kukkaan... Nykyään siis en käytä huumeita ollenkaa edellisin kannabis kokeilu oli liikaa minulle. Alkoholia vain satunnaisesti mutta siitäkin on aikaa.
Minulla on keskittymishäiriöiden takia epäillään adhdta mutta lääkärille ku kerron näistä oloista niin voi diagnoosin suunta muuttua :")
Ap
Voisko "mahdollinen adhd" ja sen tuoma stressi laukaista vainoharhoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 22:34"]Voisko "mahdollinen adhd" ja sen tuoma stressi laukaista vainoharhoja?
[/quote]mikä logiikka tos ny on?
Vainoahdistuksesta kärsivä on kyllä aika itsekeskeinen. Maailma pyörii oman navan ympärillä. Kuka nyt jostain perusjampasta olis kiinnostunut? Voi helvetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vainoahdistuksesta kärsivä on kyllä aika itsekeskeinen. Maailma pyörii oman navan ympärillä. Kuka nyt jostain perusjampasta olis kiinnostunut? Voi helvetti.
Sä nyt toivot, että joku sanois tähän että sulla on skitsofrenia. Vinkki: Ei ole, skitsofreenikko ei koe sairaudentuntoa. Yrität vaan keksiä syytä hakea huomiota.
Kannattaa lukea tarkemmin en yhdessäkään viestissä sanonu että epäilen skitsofreniaa:) päinvastoin, ei nämä oireet riitä ihan siihe diagnoosiin ap
No yleensä mielikuvitusta pystyy järkeileen jotenkin pois :)
Ahaa elikkä sinulla on joskus ollut siis psykoosi? Ilmeisesti selvisit siitä sitten ja nyt osaat paremmin ennakoida oireitesi perusteella, että kyseessä taas psykoosi?
Minusta kuulostaa ihan siltä vaan, että olet ollut aivan liikaa yksin.
Paniikkihäiriöön ja tuollaiseen ahdistuneisuuteen kuuluu myös paljon pelkoja. Masennuksessa menee itsetunto nollille ja alat kuvittelemaan mitä muut sinusta ajattelevat. Yleensä kaikenlaista negatiivista tietysti.
Sinun pitäisi päästä terapiaan juttelemaan lapsuudesta ja nuoruudestasi. Asioita pitää kohdata ja käsitellä.
Mene lääkäriin. Noihin oireisiin on saatavilla helpotusta, joten älä turhaan kiusaa itseäsi jäämällä kotiin elämään niiden kanssa...