Onko köyhyys aina oman älykkyyden puutteesta johtuvaa? Vain ASIALLISET vastaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö älykkäällä ihmisellä ole luonnetta? Usein köyhyyteen johtavat erilaiset hankalat luonteenpiirteet ja taipumukset, jotka eivät suoraan korreloi ÄO:n kanssa (myös älykäs voi olla taipuvainen addiktioihin, masennukseen, laiskuuteen, rikollisuuteen..). Ja toisaalta köyhyysrajan ylitys ei edellytä mitään erityistä älyä (onneksi, muuten kansantalous olisi politiikasta riippumatta tuhoon tuomittu).

Totta kai luonne/persoonallisuuden piirteet vaikuttavat, mutta niiden suhdetta tulotasoon, korkeampaan koulutukseen ja muihin mitattavissa oleviin asioihin on vaikeampi, ellei mahdoton mitata väestötasolla verrattuna älykkyysosamäärään. Älykkyysosamäärä on helppo tutkia yksinkertaisella testillä, samaten on helppo tutkia jo saatavilla olevasta datasta henkilön tulotaso ja koulutusaste. 

Älykkyysosamäärä tutkii vain tietynlaista hahmottamiskykyä, mikä on aika kapea älykkyyden osa-alue.

Mensan testaus on kapea. On myös älykkyyttä testaavia testejä jotka testaa laajalta alalta. Ne kertovat tarkasti missä omat kyvyt ja heikkoudet on sekä antaa keskiarvon. Ne on niitä virallisia älykkyystestejä jotka tehdään terveydenhuollon valvonnassa.

Näin on. Olen itse tehnyt tuollaisen laajan älykkyystestin teini-ikäisenä. Mensan testi on hyvin suppea, sitä en ole tehnyt enkä liittyisi Mensaan muutenkaan. Mulla on sellainen mielikuva Mensasta, että sinne hakeutuu henkilöitä, joiden pitää jostain syystä todistaa olevansa älykkäitä. Sillekin on jokin syy, mikä sitten ilmenee heidän antamistaan lausunnoista. Toisin sanoen en usko, että mensalaiset erityisesti kuvaisivat korkean äo:n ihmisiä, vaan sehän on omanlaisensa kerho, mikä kuvaa lähinnä kulloinkin mukana olevia ihmisiä. 

Testaus jollakin menetelmällä on kuitenkin ainoa keino saada esiin älykkyyden eroja. Ilman testiä kyse on vain mutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typeryyttä on ainakin tuhlata rahansa, jos sitä joskus saa.

Jep, kyllä ne rahat on parempi ottaa arkkuun mukaan.

Kyllä raha helpottaa elämää, pääsee nopeasti yksityisellä lääkärille, ei tarvitse ajaa vanhalla autolla, saa luksusta elämään ja mieluisensa talon ja asuinpaikan. Rahaa antaa mahdollisuuksia ja valtaa valita. Vaikka jättäisi työnteon kokonaan. En siis ota rahoja arkkuuni vaan käytän ne hyödyllisesti ja loput mitä en tarvitse helpottavat jälkipoven elämää sitten kun sinne arkkuun päädyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö älykkäällä ihmisellä ole luonnetta? Usein köyhyyteen johtavat erilaiset hankalat luonteenpiirteet ja taipumukset, jotka eivät suoraan korreloi ÄO:n kanssa (myös älykäs voi olla taipuvainen addiktioihin, masennukseen, laiskuuteen, rikollisuuteen..). Ja toisaalta köyhyysrajan ylitys ei edellytä mitään erityistä älyä (onneksi, muuten kansantalous olisi politiikasta riippumatta tuhoon tuomittu).

Totta kai luonne/persoonallisuuden piirteet vaikuttavat, mutta niiden suhdetta tulotasoon, korkeampaan koulutukseen ja muihin mitattavissa oleviin asioihin on vaikeampi, ellei mahdoton mitata väestötasolla verrattuna älykkyysosamäärään. Älykkyysosamäärä on helppo tutkia yksinkertaisella testillä, samaten on helppo tutkia jo saatavilla olevasta datasta henkilön tulotaso ja koulutusaste. 

Älykkyysosamäärä tutkii vain tietynlaista hahmottamiskykyä, mikä on aika kapea älykkyyden osa-alue.

Mensan testaus on hyvin kapea-alainen, mutta ei sekään laajempi testi, jonka tein ollut kovin laaja-alainen suhteessa ns. sosiaalisiin taitoihin, mikä mielestäni vaikuttaa elämässä vähintään yhtä paljon kuin äo. Mutta sosiaalisia suhteita on myös hyvin vaikea mitata testillä. Vuorovaikutustaidot ovat tilannesidonnaisia ja ihmisen käsitys omista taidoistaan ja ominaisuuksistaan voi olla pahastikin vääristynyt verrattuna muiden käsityksiin hänestä.  

Vierailija kirjoitti:

Rahanahneus ja statuksen pönkitys eivät ole synonyymeja älykkydelle. Älykäs voi ajatella, että vähemmälläkin pärjää ja tehdä kiinnostavia asioita elämässään, jotka eivät liity omaisuuden haalimiseen.

Ja syöden vaan näkkileipää elämänsä loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

älykäs voi helposti olla köyhä. Korkean äo:n omaavat ovat jossainmäärin myös alisuorittajia, ja osaavat analysoida ympäristöään ja suoritusyhteiskuntaa ja mahdollisesti jossain määrin irtaantua siitä. Älykkäät ihmiset myös omaavat usein jonkun intohimon kohteen, ja omistavat paljon aikaa kyseisen asian opiskelulle ja tutkimiselle. Kaikki tiedämme, että vaikka yliopistotasolla aihetta tutkisi, ei sitä rahassa kylvetä. 

Ei tarvitse mennä yliopistoon osatakseen lukea ja oppia. Kaikki tieto on nykyään saatavilla helposti jos kiinnostusta on. Itse en edes lapsena viitannut koulussa, koska mitä se opettajalle kuuluu mitä minä tiedän. Minun elämäni tärkein tavoite oli saada olla omissa oloissani ja puuhailla omia asioitani ja sen saavutin. Nyt on uudet tutkimiset ja oppimiset menossa kun on sitä aikaa hankittuna.

Tätähän en missään vaiheessa väittänytkään. Miitsin yliopiston sen takia, että vaikka sitä omaa intohimoaan ja tutkimuksen kohdettaan pääsisi toteuttamaan virallisilla mittareilla arvostettuun ympäristoon ei raha ole taattua. 

Vierailija kirjoitti:

Rahanahneus ja statuksen pönkitys eivät ole synonyymeja älykkydelle. Älykäs voi ajatella, että vähemmälläkin pärjää ja tehdä kiinnostavia asioita elämässään, jotka eivät liity omaisuuden haalimiseen.

Näin on. Tästä näkökulmasta älykkyys voi olla jopa haitaksi rahan ansaitsemiselle ja statukselle, koska älykkyys saattaa johtaa esimerkiksi jonkin yleisesti hyväksytyn tieteellisenä faktana pidetyn faktan kumoamiseen. Tieteen historia on täynnä esimerkkejä siitä, että muita älykkäämpi tutkija syrjäytetään ja vasta myöhemmin tunnustetaan hänen olleen oikeassa. Älykkyyden sisältö on pitkälti sitä, että osaa yhdistellä asioita ja hahmottaa kokonaisuuksia muita paremmin ja myös huomaa ristiriitaisuudet ja uudet yhteydet.

Köyhäksi voi tulla älykäskin menemällä julkiselle puolelle töihin. Palkka ei nouse käytännössä lainkaan, ainakaan se nettopalkka. Mutta kiva se on kantaa kortensa verokekoon, että saavat muut 10 v nuoremmat istuskella kotona 24/7, sitä päivittäin katselemalla kyllä katkeroituu.

Älykkyys ei takaa menestystä tai pärjäämistä. Tutkimusten mukaan impulssikontrolli oli yksittäisistä piirteistä varmin takaamaan menestyksen.

Lapset jotka pystyivät hillitsemään itsensä ja kieltäytymään pienestä palkinnosta saadakseen isomman menestyivät todennäköisimmin.

Tämä näkyy helposti yhteiskunnan rakenteessa, kun vähän miettii. Ei tarvitse olla älykäskään, kun miettii mihin kaikkiin huono impulssikontrolli johtaa.

Hienosti kiteytetty myös budhalaisuuden ytimeen. "Kärsimys johtuu tanhasta.

Suurinosa meistä ihmisistä on älyllisesti ihan sitä keskivertoa, niin köyhät kuin rikkaat.

Suurin vedenjakaja on lapsuus, oliko 2 välittävää vanhempaa kotona, vai väsynyt ja masentunut yh.

Oliko lapsena eri harrastuksia, vai olitko aina kotona kun se yh huoltaja nuokkuu väsyneenä sohvalla.

Saitko tukea ja eteenpäinpuskemista koulun suhteen, vai "kunhan et jää luokallesi".

Saitko 9 luokalla neuvontaa tulevaan koulupolkuusi kotona, vai "kunha johonki haet, et jää kotiin makaamaan".

Rajat on rakkautta, oliko terveet rajat teininä, vai huitelitko tiistai iltana kaljapäissäsi ulkona koska ketään ei kiinnosta missä menet.

Jos pohjatyöt tehty päin persettä, ei talosta pysty hirveän hyvää rakentamaan...

Ei aina mutta tyhmä helpommin tuhlaa vähät rahansa johonkin turhaan ja kurjistaa oloaan.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys ei takaa menestystä tai pärjäämistä. Tutkimusten mukaan impulssikontrolli oli yksittäisistä piirteistä varmin takaamaan menestyksen.

Lapset jotka pystyivät hillitsemään itsensä ja kieltäytymään pienestä palkinnosta saadakseen isomman menestyivät todennäköisimmin.

Tämä näkyy helposti yhteiskunnan rakenteessa, kun vähän miettii. Ei tarvitse olla älykäskään, kun miettii mihin kaikkiin huono impulssikontrolli johtaa.

Hienosti kiteytetty myös budhalaisuuden ytimeen. "Kärsimys johtuu tanhasta.

Ne tutkimukset, jotka ovat yrittäneet tutkia persoonallisuuden ja menestyksen (korkea koulutus ja tulotaso) ovat tutkineet viiden persoonallisuuspiirteen (the big five, löytyy googlaamalla) vaikutusta ja tulos oli se, että impulssikontrolli ja avoimuus (suhteessa neuroottiseen janan toisessa päässä) olivat keskeisiä tekijöitä menestymisessä. Nuo eivät kuitenkaan ole pitkiä vuosikymmeniä kestäneitä tutkimuksia kuten äo:ta koskevat tutkimukset, vaan tutkittiin lähinnä lasten ja nuorten koulumenestystä tietyllä aikavälillä.

Pidän silti selvänä, että impulssikontrollilla (pohjautuu geeneihin) on suuri merkitys elämän vaikeuksien kasautumisessa (addiktiot yms. elämän suunnittelemattomuus).

Vierailija kirjoitti:

Suurinosa meistä ihmisistä on älyllisesti ihan sitä keskivertoa, niin köyhät kuin rikkaat.

Suurin vedenjakaja on lapsuus, oliko 2 välittävää vanhempaa kotona, vai väsynyt ja masentunut yh.

Oliko lapsena eri harrastuksia, vai olitko aina kotona kun se yh huoltaja nuokkuu väsyneenä sohvalla.

Saitko tukea ja eteenpäinpuskemista koulun suhteen, vai "kunhan et jää luokallesi".

Saitko 9 luokalla neuvontaa tulevaan koulupolkuusi kotona, vai "kunha johonki haet, et jää kotiin makaamaan".

Rajat on rakkautta, oliko terveet rajat teininä, vai huitelitko tiistai iltana kaljapäissäsi ulkona koska ketään ei kiinnosta missä menet.

Jos pohjatyöt tehty päin persettä, ei talosta pysty hirveän hyvää rakentamaan...

Näin ei valitettavasti ole, mutta lapsuuden oloilla on paljon merkitystä lapsen varhaiseen koulumenestykseen. Ns. huonoista perheistä tulee paljon ihmisiä, jotka menestyvät erinomaisesti korkean älykkyysosamääränsä ansiosta ja vastaavasti adoptiolasten menestys korreloi heidän biologisen perheeseensä eikä kasvattiperheeseen. Tämä on todettu satojen tuhansien ihmisten aineistoissa.

Mielestäni älykäs ihminen selviää köyhyydestä. Häiritsee ajatus, että köyhyys on jatkuvaa ja ikuista. Älykäs ihminen keksii uusia keinoja ja käyttää eteen tulevat mahdollisuudet ja voi saavuttaa kohtalaisen elintason.

Vierailija kirjoitti:

Älykkäät ihmiset ovat alttiimpia ahdistuneisuushäiriöille, sosiaalisten tilanteiden pelolle ja ylipäänsä neuroottisuudelle. Nämä jo itsessään saattavat estää menestymisen.

Olen ihan älykäs. Kärsin ahdistuksesta, kroonisesta traumaperäisestä stressistä, neuroottisuudesta ja pakko-oireista ja pelkään ihmisiä. Koen itse jotenkin, että aistin liian terävästi maailmaa suhteessa useimpiin ihmisiin, aistin ihmisistä asioita, olen yliherkkä kaikelle lääkkeistä ääniin.

Mulla on krooninen energian puute, olen jatkuvasti fyysisesti uupunut, kärsin kivuista ja monista muista oireista. Yksinhuoltajana olen yksin vastuussa myös lapsestani. Rahahuolet syö sitä vähääkin energiaa mitä on käytössä. Vaikka miten haluan nousta suosta, en pysty itseäni sieltä nostamaan. Ehkä osin utopistisissa ajatuksissani aion kirjoittaa kirjan ja siitä tulee menestys, tosin olen hautonut tätä asiaa jo 15 vuotta. Mulla on luultavasti myös ADD, mikä tekee sen, että päässäni on jatkuva kaoottinen virta. Olen myös hyvä maalaamaan, mutta asuinolosuhteet on syönyt mielikuviteksen. Elän siis kaiken lisäksi ympäristössä, mikä tuntuu vankilalta.

Jos joku keksii miten tästä suosta pääsee ylös omin voimin, pidän häntä kyllä nerona.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni älykäs ihminen selviää köyhyydestä. Häiritsee ajatus, että köyhyys on jatkuvaa ja ikuista. Älykäs ihminen keksii uusia keinoja ja käyttää eteen tulevat mahdollisuudet ja voi saavuttaa kohtalaisen elintason.

Jostain syystä tuntemistani varakkaimmista ihmisistä nimenomaan köyhistä oloista tulevat (yksinhuoltajaperhe, alkoholismia) ovat menestyneet kaikkein parhaiten. Geenitaustasta on silloin kyllä tosiaan kyse, joka on tullut isän puoleltä. Matemaattista ja sosiaalista älykkyyttä paketissa molempia mukana.

Naisten taipumuksesta suosia älykkäitä miehiä on siis selvästi hyötyä, vaikkeivat näistä saisikaan puolisoita. Lapset sentään menestyvät, jos geenilotossa käy niin, että isän geenit dominoivat.