Onko köyhyys aina oman älykkyyden puutteesta johtuvaa? Vain ASIALLISET vastaukset
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Eikö älykkäällä ihmisellä ole luonnetta? Usein köyhyyteen johtavat erilaiset hankalat luonteenpiirteet ja taipumukset, jotka eivät suoraan korreloi ÄO:n kanssa (myös älykäs voi olla taipuvainen addiktioihin, masennukseen, laiskuuteen, rikollisuuteen..). Ja toisaalta köyhyysrajan ylitys ei edellytä mitään erityistä älyä (onneksi, muuten kansantalous olisi politiikasta riippumatta tuhoon tuomittu).
Totta kai luonne/persoonallisuuden piirteet vaikuttavat, mutta niiden suhdetta tulotasoon, korkeampaan koulutukseen ja muihin mitattavissa oleviin asioihin on vaikeampi, ellei mahdoton mitata väestötasolla verrattuna älykkyysosamäärään. Älykkyysosamäärä on helppo tutkia yksinkertaisella testillä, samaten on helppo tutkia jo saatavilla olevasta datasta henkilön tulotaso ja koulutusaste.
Vierailija kirjoitti:
Älykkäämmillä ihmisillä on enemmän kapasiteettia pyöritellä monimutkaisia ja ahdistavia ajatuksia mielessään, joten kyllä älykkyys lisää ahdistuneisuutta ja siihen liittyviä tiloja. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, että älykkäät ihmiset menestyvät keskimäärin paremmin. On kuitenkin väärin sanoa, että älykäs ihminen menestyy automaattisesti, koska se ei vain pidä paikkaansa.
Olen itse asiassa tämän kirjoittajan kanssa samaa mieltä, mutta tutkimustietoa asiasta ei ole, koska asiaa ei pysty tutkimaan mitenkään. Helposti mitattavissa oleva data on sellaista kuin linkissä mainittu diagnosoitu mielenterveyshäiriö, mutta sellaisen olemassaolo ei välttämättä kerro kuin hoitoon hakeutumisesta. Älykkäiden kohdallakaan prosentit eivät vastaa sitä prosentuaalista osuutta, joka kokee elämässään normaaliin elämään kuuluvia, masennusta ja ahdistusta aiheuttavia elämäntapahtumia väestötasolla eli suurin osa ei hakeudu hoitoon eikä välttämättä edes rekisteröi tunnetilaansa sairauden kontekstissa.
Itseäni vähän mietityttää tuo median tapa uutisoida vuosi vuodelta lisääntyvistä mielenterveyshäiriöistä tästä syystä. Erilaisia diagnooseja tulee jatkuvasti lisää ja ymmärrys hakeutua hoitoon lisääntyy, kun samanaikaisesti suomalaiset ovat tutkitusti maailman onnellisimpiin kuuluva kansa vuosi toisensa perään. Mutta sellaista se on näin klikkiuutisten maailmassa.
Sosiaaliset taidot merkitsevät paljon. Kaikki suhteilla menestyneet eivät ole erityisen älykkäitä, joskus riittää jopa että syntyy oikeaan perheeseen.
Joku kunnon asperger saattaa olla tosi hyvä milloin missäkin palikkatestissä. Äo ei kerro saatko pelata "elämänpeliä" ja miten sun tilanteenlukutaito toimii.
Kertokaa ensin mitä älykkyys teistä tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliset taidot merkitsevät paljon. Kaikki suhteilla menestyneet eivät ole erityisen älykkäitä, joskus riittää jopa että syntyy oikeaan perheeseen.
Joku kunnon asperger saattaa olla tosi hyvä milloin missäkin palikkatestissä. Äo ei kerro saatko pelata "elämänpeliä" ja miten sun tilanteenlukutaito toimii.
Kertokaa ensin mitä älykkyys teistä tarkoittaa.
Kertokaa myös mitä tarkoittaa köyhyys. Lasten lukumäärä vaikuttaa varallisuuteen, samoin onko velkaa, jne.
Mites se professori joka asui vuosia Turun metsissä? Ei tainnut olla älykkyydestä kyse
Vastaus kysymykseen: ei.
Kysymys kyllä kertoo kysyjän älykkyyden tasosta.
Minä voin rehellisesti sanoa, että älykkäimmät tuntemani henkilöt ovat olleet narkkareita tai juoppoja. Ja tämä työelämässä olevan akateetimisen ihmisenn mielipiteenä.
Köyhyys tai rikkaus eivät ole kiinni älykkyydestä.
Moni syntyy rikkaaseen perheeseen missä ei voi ns. hävitä kaikkea kerralla.
Rikas perhe tarkoitaa samalla suhteita ja vaikutusvaltaa jolloin myös sosiaalinen verkosto on jo valmiiksi rakennettu, tuolloin et putoa tyhjän päälle vaan aina löytyy sukulaisille ja tutuille suojatyöpaikka vaikka olisi kuinka alisuoriutuja ja looseri.
Olisi tärkeätä ymmärtää että suhteilla kaikki toimii eteenkin huonon taloustilanteen aikana.
Ei välttämättä älykkyydestä vaan omista valinnoista. Esim. Ei kouluttaudu a vääntää viisi muksua. Kouluttautuu alalle, joka ei työllistä tai on pienipalkkainen. Tai kouluttautuu tradenomiksi tai sihteeriksi ja asuu jossain hevonprceessä. Onhan näitä.
Vierailija kirjoitti:
Minä voin rehellisesti sanoa, että älykkäimmät tuntemani henkilöt ovat olleet narkkareita tai juoppoja. Ja tämä työelämässä olevan akateetimisen ihmisenn mielipiteenä.
Eihän narkkariksi ja juopoksi voi älykäs päätyä. Kyllä siihen suurta tyhmyyttä vaaditaan.
Vierailija kirjoitti:
Mites se professori joka asui vuosia Turun metsissä? Ei tainnut olla älykkyydestä kyse
Eihän se ollut professori vaan tohtori joltain humouukialakta, josta ei ole mitään hyötyä. Ei kovin älykästä kouluttautua tällaiselle alalle.
Rahanahneus ja statuksen pönkitys eivät ole synonyymeja älykkydelle. Älykäs voi ajatella, että vähemmälläkin pärjää ja tehdä kiinnostavia asioita elämässään, jotka eivät liity omaisuuden haalimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö älykkäällä ihmisellä ole luonnetta? Usein köyhyyteen johtavat erilaiset hankalat luonteenpiirteet ja taipumukset, jotka eivät suoraan korreloi ÄO:n kanssa (myös älykäs voi olla taipuvainen addiktioihin, masennukseen, laiskuuteen, rikollisuuteen..). Ja toisaalta köyhyysrajan ylitys ei edellytä mitään erityistä älyä (onneksi, muuten kansantalous olisi politiikasta riippumatta tuhoon tuomittu).
Totta kai luonne/persoonallisuuden piirteet vaikuttavat, mutta niiden suhdetta tulotasoon, korkeampaan koulutukseen ja muihin mitattavissa oleviin asioihin on vaikeampi, ellei mahdoton mitata väestötasolla verrattuna älykkyysosamäärään. Älykkyysosamäärä on helppo tutkia yksinkertaisella testillä, samaten on helppo tutkia jo saatavilla olevasta datasta henkilön tulotaso ja koulutusaste.
Älykkyysosamäärä tutkii vain tietynlaista hahmottamiskykyä, mikä on aika kapea älykkyyden osa-alue.
Älykäs ihminen selviytyy tilanteesta, johon viisas ei edes joudu.
Ei ole. Olen keskivertoa älykkäämpi, mutta tällä hetkellä työtön, ja sen vuoksi melko köyhä. Älykkäänä osaan tosin nyhtää tukijärjestelmästä kaiken mahdollisen ja vähän päälle. Olen tässä tilanteessa, koska olen menneisyydessäni ollut alkoholiriippuvainen. Maksan siitä aiheutuneita vahinkoja vieläkin. Mutta täältä noustaan vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö älykkäällä ihmisellä ole luonnetta? Usein köyhyyteen johtavat erilaiset hankalat luonteenpiirteet ja taipumukset, jotka eivät suoraan korreloi ÄO:n kanssa (myös älykäs voi olla taipuvainen addiktioihin, masennukseen, laiskuuteen, rikollisuuteen..). Ja toisaalta köyhyysrajan ylitys ei edellytä mitään erityistä älyä (onneksi, muuten kansantalous olisi politiikasta riippumatta tuhoon tuomittu).
Totta kai luonne/persoonallisuuden piirteet vaikuttavat, mutta niiden suhdetta tulotasoon, korkeampaan koulutukseen ja muihin mitattavissa oleviin asioihin on vaikeampi, ellei mahdoton mitata väestötasolla verrattuna älykkyysosamäärään. Älykkyysosamäärä on helppo tutkia yksinkertaisella testillä, samaten on helppo tutkia jo saatavilla olevasta datasta henkilön tulotaso ja koulutusaste.
Älykkyysosamäärä tutkii vain tietynlaista hahmottamiskykyä, mikä on aika kapea älykkyyden osa-alue.
Mensan testaus on kapea. On myös älykkyyttä testaavia testejä jotka testaa laajalta alalta. Ne kertovat tarkasti missä omat kyvyt ja heikkoudet on sekä antaa keskiarvon. Ne on niitä virallisia älykkyystestejä jotka tehdään terveydenhuollon valvonnassa.
älykäs voi helposti olla köyhä. Korkean äo:n omaavat ovat jossainmäärin myös alisuorittajia, ja osaavat analysoida ympäristöään ja suoritusyhteiskuntaa ja mahdollisesti jossain määrin irtaantua siitä. Älykkäät ihmiset myös omaavat usein jonkun intohimon kohteen, ja omistavat paljon aikaa kyseisen asian opiskelulle ja tutkimiselle. Kaikki tiedämme, että vaikka yliopistotasolla aihetta tutkisi, ei sitä rahassa kylvetä.
Vierailija kirjoitti:
No jos valitsee tuhlata rahansa esim. alkoholiin, tupakkaan, lemmikkieläinten, auton tai vanhan rintamamiestalon ylläpitoon jne on aiheetonta tulla itkemään varattomuuttaan toisin valinneelle vaikkapa päihteettömälle ja tulla vaatimaan hänen rahojaan omakseen.
Pisteiden käyttö on sekä sallittua että suotavaa.
Vierailija kirjoitti:
älykäs voi helposti olla köyhä. Korkean äo:n omaavat ovat jossainmäärin myös alisuorittajia, ja osaavat analysoida ympäristöään ja suoritusyhteiskuntaa ja mahdollisesti jossain määrin irtaantua siitä. Älykkäät ihmiset myös omaavat usein jonkun intohimon kohteen, ja omistavat paljon aikaa kyseisen asian opiskelulle ja tutkimiselle. Kaikki tiedämme, että vaikka yliopistotasolla aihetta tutkisi, ei sitä rahassa kylvetä.
Ei tarvitse mennä yliopistoon osatakseen lukea ja oppia. Kaikki tieto on nykyään saatavilla helposti jos kiinnostusta on. Itse en edes lapsena viitannut koulussa, koska mitä se opettajalle kuuluu mitä minä tiedän. Minun elämäni tärkein tavoite oli saada olla omissa oloissani ja puuhailla omia asioitani ja sen saavutin. Nyt on uudet tutkimiset ja oppimiset menossa kun on sitä aikaa hankittuna.
Tää on ihan mielenkiintoista. Mä kerroin tuossa aikaisemmin duunari-isästäni, ja mä epäilen hänen olleen jonkinasteinen aspergertyyppi. Toinen läheiseni on kaksinkertainen maisteri, tohtorin väitöskirjaa tekevä, mutta ei viihdy yhdessä työpaikassa paria vuotta enempää ennen kuin palaa loppuun, ja menee tyyliin jonnekin Tiibetiin retriittiin. Yksi sukulainen oli menestyvä yrittäjä kunnes sairastui skitsofreniaan. Suvussa riittää vastaavia tapauksia, toki menestyjiäkin, ja sellaisia kuin minä jota opiskelu ei ole kiinnostanut, mutta on pärjännyt työtä tekemällä.