Lue keskustelun säännöt.
Onko köyhyys aina oman älykkyyden puutteesta johtuvaa? Vain ASIALLISET vastaukset
Kommentit (55)
Typeryyttä on ainakin tuhlata rahansa, jos sitä joskus saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole. Fyysisesti vaikeavammainen ihminen voi olla huippuälykäs, mutta fyysiset rajoitteet ja apuvälineiden puuttuminen estävät häntä ansaitsemasta rahaa älykkyydellään.
Sellaisissa maissa, joissa vain rikkailla on pääsy koulutukseen miljoonien huippuälykkäiden ihmisten kapasiteetti menee suurelta osin hukkaan. Kun elämä on jatkuvaa taistelua omasta ja läheisten jokapäiväisestä leivästä ei aika ja energia enää riitä muuhun.
Älykkyys ja/tai ahkeruus.
Tyhmempikin voi olla ahkera.
Minusta älykäs ihminen osaa huomioida sen että aina ihan aina on poikkeuksia sääntöön
Eli muotoile kysymys uudelleen niin voit vaikka saadakin asiallisen vastauksen
No jos valitsee tuhlata rahansa esim. alkoholiin, tupakkaan, lemmikkieläinten, auton tai vanhan rintamamiestalon ylläpitoon jne on aiheetonta tulla itkemään varattomuuttaan toisin valinneelle vaikkapa päihteettömälle ja tulla vaatimaan hänen rahojaan omakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitkäaikaissairaus ajaa huippuälykkäänkin syvään köyhyyteen. Tai vaikkapa paha lama. Ei siinä älyä kysellä, kun paska iskee kunnolla tuulettimeen.
On vain joidenkin ihmisten omaa, lohduttavaa harhaa kuvitella, että juuri MINÄ selviän, koska olen älykäs tai vaikkapa ahkera. Ei, et sinä selviä sen paremmin, jos joudut sattuman oikusta olosuhteiden uhriksi.
Älykkäät ihmiset ovat alttiimpia ahdistuneisuushäiriöille, sosiaalisten tilanteiden pelolle ja ylipäänsä neuroottisuudelle. Nämä jo itsessään saattavat estää menestymisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typeryyttä on ainakin tuhlata rahansa, jos sitä joskus saa.
Jep, kyllä ne rahat on parempi ottaa arkkuun mukaan.
Sosiaaliset taidot, muut luonteenpiirteet ja kiinnostuksen kohteet myös ohjaavat sitä kertyykö rahaa vai ei. Älykkyys ei myöskään tarkoita, että olisi rahan perässä juoksija.
Mun huippuälykäs isäni meni suoraan kansakoulusta duunariksi. Vapaa-aikansa hän käytti monenlaisiin paljon älykkyyttä ja keskittymistä vaativiin harrastuksiin, joista ei kuitenkaan tullut mitään tuloja, vaan päinvastoin. Minusta hän eli hyvää elämää, vaikka ei käyttänytkään lahjojaan statuksen ja rahan hankkimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ihmiset ovat alttiimpia ahdistuneisuushäiriöille, sosiaalisten tilanteiden pelolle ja ylipäänsä neuroottisuudelle. Nämä jo itsessään saattavat estää menestymisen.
En ole kuullutkaan, että älykkyys ja neuroottisuus korreloi. Lähde?
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ihmiset ovat alttiimpia ahdistuneisuushäiriöille, sosiaalisten tilanteiden pelolle ja ylipäänsä neuroottisuudelle. Nämä jo itsessään saattavat estää menestymisen.
Totta. Moni älykäs on traumatisoitunut koulukiusaamisesta. Sopeutuvaiset massaihmiset ja keskitien kulkijat pärjäävät yhteiskunnassa parhaiten. Poikkeuksellisen tyhmät tai älykkäät erottuvat joukosta ja ovat alttiita kiusaamiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin kyllä, koska Suomen tapaisessa maassa köyhyys vaatii jo melkoista epäonnistumista ja älykkäimpään 10% kuuluvan on käytännössä mahdotonta epäonnistua niin radikaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ihmiset ovat alttiimpia ahdistuneisuushäiriöille, sosiaalisten tilanteiden pelolle ja ylipäänsä neuroottisuudelle. Nämä jo itsessään saattavat estää menestymisen.
En ole kuullutkaan, että älykkyys ja neuroottisuus korreloi. Lähde?
Korkea älykkyysosamäärä korreloi korkean koulutuksen ja tulotason kanssa tutkitusti eli väite on väärä.
Se on sitten taas eri asia, jos joku korkean älykkyysosamäärän omaava ei ole kiinnostunut hankkimaan varallisuutta. Korkeasta älykkyysosamäärästä ei ole taloudellista hyötyä, jos on valinnut vaikkapa alan, missä ei ole korkeaa tulotasoa. Tai jos korkean äo:n omaava ihminen sairastaa jotain vakavaa sairautta, jolloin äo jää hyödyntämättä täysimääräisesti.
Näissä keskusteluissa korkea äo sekoitetaan usein ihan muihin asioihin kuten luonteenpiirteisiin. Korkeastä äo:sta kannattaa puhua vain, jos se on mitattu virallisessa testissä. Muuten on todennäköisesti kyse vain normaaliälyisestä tai jopa hiukan sitä heikommasta ihmisestä, koska tutkitusti suurin osa kuvittelee olevansa hiukan muita älykkäämpi (oma viiteryhmä, missä päivittäiset kontaktit ovat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri juttelin älykkään yli viisikymppisen hepun kanssa, joka onnaina joko loisinut puolison rahoilla tai elänyt tt-tuella.
Mies on maisteri, joten mitään heikkkolahjaista hänestä ei saa kyllä väännettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ihmiset ovat alttiimpia ahdistuneisuushäiriöille, sosiaalisten tilanteiden pelolle ja ylipäänsä neuroottisuudelle. Nämä jo itsessään saattavat estää menestymisen.
En ole kuullutkaan, että älykkyys ja neuroottisuus korreloi. Lähde?
Netti on täynnä tietoa. Tässä vaikka yksi juttu:
https://www.scientificamerican.com/article/bad-news-for-the-highly-inte…
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin kyllä, koska Suomen tapaisessa maassa köyhyys vaatii jo melkoista epäonnistumista ja älykkäimpään 10% kuuluvan on käytännössä mahdotonta epäonnistua niin radikaalisti.
Minkä alan ihminen pohtii näin älykkään oloisia ajatelmia ?
Älykkäämmillä ihmisillä on enemmän kapasiteettia pyöritellä monimutkaisia ja ahdistavia ajatuksia mielessään, joten kyllä älykkyys lisää ahdistuneisuutta ja siihen liittyviä tiloja. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, että älykkäät ihmiset menestyvät keskimäärin paremmin. On kuitenkin väärin sanoa, että älykäs ihminen menestyy automaattisesti, koska se ei vain pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ihmiset ovat alttiimpia ahdistuneisuushäiriöille, sosiaalisten tilanteiden pelolle ja ylipäänsä neuroottisuudelle. Nämä jo itsessään saattavat estää menestymisen.
En ole kuullutkaan, että älykkyys ja neuroottisuus korreloi. Lähde?
Netti on täynnä tietoa. Tässä vaikka yksi juttu:
https://www.scientificamerican.com/article/bad-news-for-the-highly-inte…
Prosentit ovat suhteellisen pienet ja kertovat luultavasti siitä, että älykäs ihminen osaa hakea hoitoa kokemiinsa normaaleihin elämän kehityskriiseihin. Tyypillinen esimerkki tiedeuutisesta, jossa uskotellaan yhden, suhteellisen pientä ja rajattua ihmisjoukkoa koskevan tutkimuksen kumoavan aiemmat tutkimukset, mitä tämäkään tutkimustulos ei kiistä. Otsikossa vain käytetiin hyväksi älykkyyteen liitettyjä stereotypioita.
Eikö älykkäällä ihmisellä ole luonnetta? Usein köyhyyteen johtavat erilaiset hankalat luonteenpiirteet ja taipumukset, jotka eivät suoraan korreloi ÄO:n kanssa (myös älykäs voi olla taipuvainen addiktioihin, masennukseen, laiskuuteen, rikollisuuteen..). Ja toisaalta köyhyysrajan ylitys ei edellytä mitään erityistä älyä (onneksi, muuten kansantalous olisi politiikasta riippumatta tuhoon tuomittu).
Luuletko ettei sattumalla tai fyysisillä sairauksilla ole mitään vaikutusta menestymiseen? Tai siis menestymättömyyteen.
Eikö vaikka koronakriisistä seurannut lama estä montaa ihmistä menestymästä?