Onko sinulta kadonnut jotakin jäljettömiin? Mitä ja minne epäilet sen kadonneen?
Minulta katosi rippilahjaksi saatu kallis kello eteisen pöydältä. Tämä tapahtui sen jälkeen kun lapsi oli avannut oven ja jehovantodistajat tulivat kutsumatta eteiseen. En mitään muutakaan selitystä keksi, kun että toinen heistä olisi ottanut sen. Mutta kehtaisikovat moista tehdä?
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Voi kuulkaa. Minä olen niin hajamielinen, että jatkuvasti häviää tavaroita. Laspuudessa hävisi kokonainen kassillinen barbeja ja niiden tavaroita. Leikimme usein barbeilla kavereiden luona ja olin sen varmaan itse unohtanut jonkun kaverin luo (joka ei kertonut) tai ehkä olin poikennut leikkipuistoon kotimatkalla ja unohtanut sen sinne. Avaimia havisi lukemattomia lapsuudessa.
Aikuisena hävisi pieni mp3-soitin. Ei aavistustakaan minne.
Usein ”hävinneet” tavarat myöhemmin ilmestyvät jostain, kassista, kaapista, lajiteltu pyykistä vahingossa väärän perheenjäsenen kaappiin jne.
Tällä hetkellä minulta on kateissa yksi takki ja yhdet housut. Vielä on toivoa, että ne löytyvät.Valitettavasti lasteni kohdalla omena ei ole pudonnut kauas puusta. Avaimia hukkuu jatkuvasti. Kerran lapsi ilmoitti, ettei ole nähnyt polkupyöräänsä kuukausiin (ei koskaan löydetty). Puhumattakaan pipoista, hanskoista jne. Tarvittavat koulukirjat ovat usein unohtuneet pulpettiin ja sitä rataa.
Add? Herra Ylppö ei saa enää pankkikorttia, koska tuosta vaivasta kärsivänä on hävittänyt liian monta.
Kerran hänen yltään hävisi nahkatakki.
Adhd- omaiseni siirtelee tavaroita paikoista toiseen, vaikka niillä olisi säilytyspaikkakin. Usein ei ole. Yhtä usein hän laskee tavaran käsistään puhuen samalla jotain ja katsoo eri suuntaan. Tavarat jäävät siihen, mutta hän ei tiedä mihin. Toisinaan ne ovat ihan nenän edessä, mutta hän ei havaitse niitä. Kerran hän kuukausien matkalle lähtiessään siivosi jääkaapin ja laittoi sinne ruokia. Kun asunnossa käytyäni ihmettelin sitä, hän väitti kaapin olleen tyhjä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli vaippapöksy-leluja, sellaisia kovamuovisia dinosauruksia joiden vaippa muuttui kastuessaan joko siniseksi tai punaiseksi ja siitä näki onko lelu tyttö vai poika. Leikin niillä taloyhtiön hiekkalaatikolla ja kun käväisin kotona vessassa, koko sarja oli viety :( harmitti kyllä vietävästi.
Oi mulla oli näitä dinoja myös. Oli tosi ihania.
Enemmän aiheeseen liittyen, multa hävisi lapsena laivalla koirapehmo. Olin joku 8v tms vanha ja ostanut matkamuistoksi laivalta tosi ihanan pehmon. Hävisi hytistä sillä aikaa kun oltiin perheen kanssa syömässä.
Vihkisormus. Laitoin sen kylppärissä sormeen ja kävelin suoraan eteiseen, siitä ulos autolle ja autolla kauppaan. Kauppaan sisään kävellessä huomasin sen kadonneen. Sormusta etsittiin kyllä kissojen ja koirien kanssa, mutta se ei koskaan löytynyt, joten piti sitten erota.
Jos pyörääni on jäänyt valot. Niin palattuani niitä ei siinä enää ole. Pari kertaa näin on käynyt minulle.
Tässä siis vaippadinosarja mitkä minulta vietiin, kahta alemman ruudun keltaista dinoa lukuunottamatta (niitä minulla ei ollut)
T: 17
Vierailija kirjoitti:
Tässä siis vaippadinosarja mitkä minulta vietiin, kahta alemman ruudun keltaista dinoa lukuunottamatta (niitä minulla ei ollut)
T: 17
Rakastin vaippadinoja! Toi tuttipulloa juova pinkki oli lemppari. Itsellänikin se katosi ulos :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä siis vaippadinosarja mitkä minulta vietiin, kahta alemman ruudun keltaista dinoa lukuunottamatta (niitä minulla ei ollut)
T: 17
Rakastin vaippadinoja! Toi tuttipulloa juova pinkki oli lemppari. Itsellänikin se katosi ulos :(
'
Ilmeisesti nuo olivat hyvinkin himoittuja, minulta lähti ihan omakotitalon hiekkalaatikolta tuo keltainen rättiä pitelevä lentolisko-vauva. Naapurin tytöllä näin samanlaisen muutama viikko tapahtuneen jälkeen mutta eihän kukaan minua uskonut vaan sain jopa selkääni "valehtelusta"
Sen jälkeen pidin lelut tarkasti tallessa sänkyni alalaatikossa aina kun en niillä leikkinyt.
Nuorempana kylässä kävi pelimieheksi paljastunut henkilö, samaan aikaan katosi metallinen avaimenperä jossa oli pieni ruuvityökalu. Viimeksi katosi todella hyvä jalkaraspi, turkoosi, mielestäni laitoin sen helppoon paikkaan - mistään ei löydy enää sitä. :D Täällä ei ole käynyt henkilöä joka sen olisi voinut viedä, se esine oli lyhyen aikaa. Taskulampun kanssa on etsitty hyllyistä, asunto on pieni.
Pikkutyttönä olin saanut vihreät varvastossut ja kiipeiltiin sellasessa vanhanaikaisessa kiipeilytelineessä, joita 70-luvulla oli. Tiputin varvastossut siihen maahan ja kun tulin hetken päästä alas, niin varvastossuja ei ollut enää missään. Olen edelleen aivan vakuuttunut, että ne varasti musta kissa, joka juoksi pihan poikki silloin kun olimme kiipeilemässä. Ja tästä on yli 40 vuotta ja se kissa ei vieläkään palauttanut mun uusia vihreitä varvastossuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuulkaa. Minä olen niin hajamielinen, että jatkuvasti häviää tavaroita. Laspuudessa hävisi kokonainen kassillinen barbeja ja niiden tavaroita. Leikimme usein barbeilla kavereiden luona ja olin sen varmaan itse unohtanut jonkun kaverin luo (joka ei kertonut) tai ehkä olin poikennut leikkipuistoon kotimatkalla ja unohtanut sen sinne. Avaimia havisi lukemattomia lapsuudessa.
Aikuisena hävisi pieni mp3-soitin. Ei aavistustakaan minne.
Usein ”hävinneet” tavarat myöhemmin ilmestyvät jostain, kassista, kaapista, lajiteltu pyykistä vahingossa väärän perheenjäsenen kaappiin jne.
Tällä hetkellä minulta on kateissa yksi takki ja yhdet housut. Vielä on toivoa, että ne löytyvät.Valitettavasti lasteni kohdalla omena ei ole pudonnut kauas puusta. Avaimia hukkuu jatkuvasti. Kerran lapsi ilmoitti, ettei ole nähnyt polkupyöräänsä kuukausiin (ei koskaan löydetty). Puhumattakaan pipoista, hanskoista jne. Tarvittavat koulukirjat ovat usein unohtuneet pulpettiin ja sitä rataa.
Add? Herra Ylppö ei saa enää pankkikorttia, koska tuosta vaivasta kärsivänä on hävittänyt liian monta.
Kerran hänen yltään hävisi nahkatakki.
Adhd- omaiseni siirtelee tavaroita paikoista toiseen, vaikka niillä olisi säilytyspaikkakin. Usein ei ole. Yhtä usein hän laskee tavaran käsistään puhuen samalla jotain ja katsoo eri suuntaan. Tavarat jäävät siihen, mutta hän ei tiedä mihin. Toisinaan ne ovat ihan nenän edessä, mutta hän ei havaitse niitä. Kerran hän kuukausien matkalle lähtiessään siivosi jääkaapin ja laittoi sinne ruokia. Kun asunnossa käytyäni ihmettelin sitä, hän väitti kaapin olleen tyhjä.
Joo... yhdellä lapsella oli alakoulussa ADHD-diagnoosi (on kasvanut ulos siitä, ei varmaan täyttäisi kriteereitä enää), toisella juuri pohditaan onko lievää autismin kirjon häiriötä. Vanhempia ei ole tutkittu, mutta ei yllättäisi, jos jotain jäisi haaviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuulkaa. Minä olen niin hajamielinen, että jatkuvasti häviää tavaroita. Laspuudessa hävisi kokonainen kassillinen barbeja ja niiden tavaroita. Leikimme usein barbeilla kavereiden luona ja olin sen varmaan itse unohtanut jonkun kaverin luo (joka ei kertonut) tai ehkä olin poikennut leikkipuistoon kotimatkalla ja unohtanut sen sinne. Avaimia havisi lukemattomia lapsuudessa.
Aikuisena hävisi pieni mp3-soitin. Ei aavistustakaan minne.
Usein ”hävinneet” tavarat myöhemmin ilmestyvät jostain, kassista, kaapista, lajiteltu pyykistä vahingossa väärän perheenjäsenen kaappiin jne.
Tällä hetkellä minulta on kateissa yksi takki ja yhdet housut. Vielä on toivoa, että ne löytyvät.Valitettavasti lasteni kohdalla omena ei ole pudonnut kauas puusta. Avaimia hukkuu jatkuvasti. Kerran lapsi ilmoitti, ettei ole nähnyt polkupyöräänsä kuukausiin (ei koskaan löydetty). Puhumattakaan pipoista, hanskoista jne. Tarvittavat koulukirjat ovat usein unohtuneet pulpettiin ja sitä rataa.
Add? Herra Ylppö ei saa enää pankkikorttia, koska tuosta vaivasta kärsivänä on hävittänyt liian monta.
Kerran hänen yltään hävisi nahkatakki.
Adhd- omaiseni siirtelee tavaroita paikoista toiseen, vaikka niillä olisi säilytyspaikkakin. Usein ei ole. Yhtä usein hän laskee tavaran käsistään puhuen samalla jotain ja katsoo eri suuntaan. Tavarat jäävät siihen, mutta hän ei tiedä mihin. Toisinaan ne ovat ihan nenän edessä, mutta hän ei havaitse niitä. Kerran hän kuukausien matkalle lähtiessään siivosi jääkaapin ja laittoi sinne ruokia. Kun asunnossa käytyäni ihmettelin sitä, hän väitti kaapin olleen tyhjä.Joo... yhdellä lapsella oli alakoulussa ADHD-diagnoosi (on kasvanut ulos siitä, ei varmaan täyttäisi kriteereitä enää), toisella juuri pohditaan onko lievää autismin kirjon häiriötä. Vanhempia ei ole tutkittu, mutta ei yllättäisi, jos jotain jäisi haaviin.
Siis syytetäänkö tässä jotakuta?
A vei pyöräni avaimen
T vei useammat pikkarini
Sukista toinen pari useammasta parista. Yksin kun asun nyt niin enää ei katoa.
Kesällä rannalla viltiltä katosivat 4v tytön pikkuhousut. Rauhallinen lähiranta eikä sieltä ole koskaan mitään varastettu. Kävimme uimassa ja sillä välin oli pikkuhousut kadonneet. Eväskori, viltti, hellehatut, minun ja tytön isän vaatteet tallella, jopa puhelimet.
Ainoastaan lapsen pikkuhousut joku vienyt sillä pienellä sekunnilla kun emme katsoneet viltille päin. Miksi?
Vein parvekkeelle ylikuumentuneen kattilan jäähtymään, kun otti jo liekkiä (täynnä lihakeittoa) Siivosin keittiön ja sillä välin kattila oli kadonnut. (3 litran kattila, ei ihan lähde minkään oravan/harakan kuljettamana ja asuin viidennessä kerroksessa)
Kun olin lapsi niin iso lyhty pihastamme joulun aikoihin katosi. Joku on aivan varmasti nyysinyt sen. Hävytöntä pilata toisten jouluja varastelemalla vieläpä TOISTEN pihoilta.
Postikortti, jonka vuosia sitten ostin ystävän lapselle syntymäpäiväkortiksi. Kortin kuvassa oli Peppi, Annika ja Tommi. Laitoin kortin kotona kirjoituspöydän laatikkoon eikä sitä sen jälkeen enää löytynyt. Puhuin katoamisesta kotona eikä kukaan tunnustanut, että olisi ottanut sen.
Jouluna oltiin jätetty lahja-säkki ulko-oven taakse ja hetken päästä kun meidän lasten ne piti hakea sieltä niin sitä säkkiä ei enää ollut :(
Ajatus oli, että pukki jättäisi sinä vuonna vierailematta ja jättänyt lahjat oven taakse.
Huomenlahjaksi saamani ankkuri-sydän-risti-riipus. Nyt leskenä harmittaa tosi paljon...
Mihinköhän nämä korut tosiaan häviää? Minulta hävisi äidiltäni saatu kultainen rannekoru. Ei vaan enää ollut kotelossaan. Harmittaa ihan vietävästi etenkin nyt, kun äiti on kuollut.