Miten kuntoutua masennuksesta?

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 13:30"]Pyri siihen, että sinulla on selvä päivärytmi. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta kun asetat tavoitteet päiväksi tai viikoksi kerrallaan, jokapäiväistä elämää on helpompi hallita. Ulkoilu todella auttaa, sen huomaa jo viikonkin jälkeen selvästi. Käy kävelemässä joka päivä pieni lenkki. Jos työmatkasi on lyhyt, voit aloittaa ulkoilun siitä että kävelet töihin ja kotiin. Yritä tehdä jotain sinusta mukavaa joka päivä. Jokin ihan pienikin asia riittää, esimerkiksi juurikin tuo aamukahvin juominen rauhassa. Läheisten tuki on äärimmäisen tärkeää, eli jos sinulla on joku sellainen ihminen, jolle voit asioistasi puhua, puhu. Mikäli tällaista läheistä ei ole, suosittelen menemään puhumaan ihan jollekin ammattilaiselle. Ja vaikka olisikin, on ammattilaisen keskustelu- ja kuuntelutaito masentuneelle ihmiselle tärkeä. Viikonlopulle kannattaa ihan ensiksi asettaa tavoitteeksi se, että pääset sängystä ylös. Puet päivävaatteet päälle ja peset hampaat. Niin pienestä se lähtee silloin, kun masennus on pahimmillaan. 

[/quote]

Tätä kokeilen. Siis, että askel kerrallaan. Yritän myös laittaa tavarat paikalleen eli pestä pyykkiä, laittaa roskat roskiin, tiskata ja syödä. Muulla ei väliä. Tuntuu, että ne käy ihan kokopäivätyöstä...

Ap

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 13:29"]

Tuo lamaannus. Syksyllä oli ihan sairaita ajatuksia, suunnittelin itsemurhaa. Olen saanut varattua ajan mt-toimistoon. Siinä kaikki. Missään ei ole mieltä ja kaikki on turhaa. Läheiseni kuoli ja sitten romahdin kunnolla. Ylikorostunut syyllisyydentunto.

[/quote]

Olen hirveän pahoillani kokemastasi. :(

Melkein tekisi mieleni sanoa, että tärkeintä mitä voit nyt tehdä itse ennen tuota mt-aikaa, niin lepää paljon ja syö ja juo riittävästi. Olisiko sinulla ketään ihmistä, jota voisit pyytää ihan rehellisesti kotiisi avuksi? Puoliso, omat vanhemmat, ystävä...? Tarkoitan siis, että pahimman vaiheen aikana olisi joku konkreettinen, joka auttaisi arjen asioissa. Se kuulostaa varmasti aikuisen silmissä oudolta, mutta mikä tahansa mikä auttaa. 

Minä en pystynyt omaa lamaannustani "reippailemaan" pois, valitettavasti. Minulle isoin apu oli, kun äitini istutti minut vierassänkyyn ja soitti puolestani terveyskeskukseen, ja tarjoutui jopa kuljettamaan ja olemaan tukena paikan päällä. Yksin toki sinne paikan päälle ajoin ja lääkärille selitin oireet, mutta se soittaminen puolestani oli paras teko mitä oli. 

Onko kenelläkään kokemusta minkään tyyppisestä "auttavasta puhelimesta" jne? Minä löysin tällaisen linkin, mutta en ole koskaan tällaisiin itse soittanut. 
http://soita.me/?gclid=CNfbqd2Hpr0CFTTItAodjxwA_g

"Kuulostaa aikuisen KORVISSA." Ei silmissä. Silmillä harvoin kuunnellaan. Sori. :D

Mulle on antanut kuntoilu, varsinkin jooga. Eikä tarvitse lähteä kotoa. Kun on kaikkein paskin olo etsi youtubesta joogavideo ja lähde tekemään sitä rennosti vesilasi vieressä. Tässä esim.

auttanut*

Ehkä lääkkeet auttaa, kun vaan saan reseptin ja jaksan lähteä ulkoilmaan. Siis sitten aikanaan. Syödä en oikein enää osaa eli olen päiväkausia välillä syömättä. Juon kyllä maitoa, mutta se ei taida riittää?

Ruoka- ja seksihalu myös kateissa! Ihan kuin zombiena.

Mä lähden nyt ulos hetkeksi. Yritän ainakin.

T. Ap

Viimeisin paha masennusjakso vei sairaalaan. Sinne pääsin kun itsemurha oli suoritusta vaille valmis. Perussairautena on kaksisuuntainen joten se toki vaikuttaa sairaudenkulkuun, ja pysyvä lääkitys sen takia.

Minulle kiitettiin uutta lääkettä vanhojen ohella mutta se oli sivuvaikutusten myötä tuomittu epäonnistumaan. Muita ei kokeiltu.

Reilun kuukauden mittaisen sairaalajakson alussa en nähnyt tulevaisuutta, en mitään keinoa päästä tilanteen yli. Ainoa mahdollisuus mielessäni oli itsemurha koska minä olin pelkkä ongelma läheisillenikin, tai niin siis koin.

En tule koskaan kuntoutumaan kokonaan, sen olen hyväksynyt jo kauan sitten. Sairaalajakson loppupuolella huomasin kuitenkin jo toivon palaavan, ajattelin jo tulevaisuutta valoisin mielin. Ainakin hetkittäin.

Henkilökohtaisesti sanoisin että asiat jotka minua parhaiten auttavat ovat rutiinit. Keskusteluapu joka auttaa avaamaan ongelmia. Lääkitys, joskin olen iloinen ettei tällä kertaa jouduttu itsellä sitä lisäämään.

Hetki ja päivä kerrallaan. Kun saat apua ongelmaan huomaat toivottavasti jossain vaiheessa että osaat taas iloita, edes hetkittäin. Ja sitten vähän pidempiä hetkiä. Päästä eroon siitä tuskaisesta ahdistuksesta, toivottomuudesta joka ei pyydä lupaa.

Päivän saldo: hetki ulkona ja 1.5h neulomista.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 13:01"]

Itse asiassa olen päässyt tähän jo. Mutta sitten tökkää. Alan miettiä: miksi? mikä tän kaiken tarkoitus on? Tärkeitä asioita kyllä nuo mitkä mainitsit. Olen ajatellut shoppailla uusia kevätvaatteita yms. pientä.

Ap

[/quote]

Ei kannata alkaa miettimään mikä tän kaiken tarkoitus on, kukaan ei tiedä.

rutiinit, liikunta ja ulkoilu, ystävät, lemmikit, terveellinen ruokavalio, mielekäs työ...rutiinesita kannattaa aloittaa :)

Liikunta. Kävin aikoinaan pilateksessa ja se oli ihanaa! Kuin terapiaa.

Monta kertaa paha olo haihtui.

Mieti että muitakin ihmisiä on eli jos ryvettyy omassa liemessään, ei se siitä kummene.