Itku tulee, kun luen vähävaraisten lapsiperheiden joululahjatoiveita
Kurahousut, sadetakki, lämpimät rukkaset, talvikengät, sukkia, villahaalari, jouluruokaa jne Lahjoitankin heti ihan uudet tyttöjen talvikengät, jotka eivät olleetkaan omalle tytölle hyvät.
Kommentit (1734)
Mitäs jos hyvin toimeentulevien lapsilisät suunnattaisiin näille köyhille?
Saisivatko sitten talvikengät ja kurikset vai menisikö uuteen telkkariin ja kuriksia pyydettäisiin sitten joululahjaksi?
Ainakin järjestöillä voisi olla rekisteri, ettei sama perhe voi saada joka joulu sitä uutta pleikkaa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei itketä vaan suututtaa, jos lapsiperheillä ei ole varaa hankkia lapsilleen tavallisia käyttövaatteita eikä lastensuojelu puutu asiaan millään tavalla. Jos lapsi on päiväkodissa tai koulussa liian pienissä tai rikkinäisissä kengissä tai talvipakkasilla lapsi kulkee kesäkengissä, eikö päiväkodin tai koulun henkilökunnalla ole nykyisin velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus? Miksi ei tehdä tai miksei lastensuojelu toimi? Ja varsinkin, jos sama ongelma koskee perheen kaikkia lapsia ja vieläpä toistuu samanlaisena joka vuosi?
Olen avustanut vähävaraisia jo monta vuotta, erityisesti joulun alla. Pyrin kuitenkin aina katsomaan, että tarvitsijalla on edes jotain yritystä saada tilanteensa paremmaksi (esim opiskelee uuteen ammattiin tai on juuri muuttanut edullisempaan asuntoon). Rähmälleen tuleen makaamaan jääneitä en avusta. Jouluavustusteni tarkoitus ei ole pitää nälkä poissa tai hankkia jotain sellaista, mikä asianomaisen on hankittava joka tapauksessa (esim lapselleen kegät). Mun jouluapuni on jotain ylimääräistä, sellaista jouluun liittyvää, mikä ei ole kuitenkaan välttämätöntä. Tavallista jouluruokaa "ylellisempiä" ruokia, joita monissa perheissä jouluisin syödään, mutta vähävaraisilla ei ole sellaisiin varaa. Tai sitten jokin lahja, joka ilahduttaa saajaansa, mutta ilmankin saaja tulisi toimeen.
Millä tavoin oikein luulet lastensuojelun auttavan lapsiperheitä köyhyydessä? Et taida olla ihan kartalla mitä se ”apu” on. Tietysti, jos vanhemmat ryyppää ja polttaa rahansa, eikä osta lapselle vaatteita/kenkiä, lasu on oikea osoite. Mutta miten luulet lasun auttavan köyhiä perheitä, joiden rahat ei kertakaikkiaan riitä elämiseen, vaikka niitä ei laiteta mihinkään väärään, vaan perhe yrittää kaikin keinoin selvitä niillä resursseilla. Miten luulet lasun auttavan?
No sinä tässä et tunnu olevan kartalla. Ei, lasu ei auta köyhän perheen lasta ottamalla sitä suoriltaan köyhyyden takia huostaan (niinkuin tänne varmaan kohta joku lasutrolli keksii tulla väittämään) vaan auttaa perhettä mm. myöntämällä harkinnanvaraista tukea vaikka niiden talvivarusteiden ostoon. Vaikka iso osa lasuasiakkaista taitaakin olla näitä moniongelmaisia, stereotyyppisiä lasuperheitä, kyllä siellä asiakkaina taitaa olla niitäkin perheitä jossa ongelmana on vaan jotkut (järkevästä, poikkeuksellisesta syystä johtuvat) toimeentulovaikeudet.
Selain noita Jouluapua-ilmoituksia ja hämmästytti se miten monessa perheessä toivottiin "Villasukkia ja hygieniatuotteita". Onko tuo joku koodisana jolla tarkoitetaan jotain ihan muuta? Villasukkia saa pilkkahintaan eikä hygieniatuotteet (oletan että saippua, hammastahna, shampoo, hoitoaine, deodorantti) maksa melkein mitään. Onko kyseessä joku kupletti jossa otetaan yhteyttä avunpyytäjään ja sieltä pamahtaakin iso lista tavaraa jota lapset toivovat, vai odotetaanko että avunantaja herkistyy vaatimattomista toiveista ja tuokin sukkien lisäksi sitä sun tätä ekstraa?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos hyvin toimeentulevien lapsilisät suunnattaisiin näille köyhille?
Saisivatko sitten talvikengät ja kurikset vai menisikö uuteen telkkariin ja kuriksia pyydettäisiin sitten joululahjaksi?
Ainakin järjestöillä voisi olla rekisteri, ettei sama perhe voi saada joka joulu sitä uutta pleikkaa tms.
Voi että jos omakin elämä vain tulisi onnelliseksi siitä, että saa sen uusimman pleikan. Kahdehdin. Valitettavasti näin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No parempia nuo on kuin uusin iPhone jne.
Mutta sekin, jos tuntuu että kerran elämässä on mahdollisuus saada jotain mitä ei ehkä sillä koulun cooleimmallakaan tyypillä vielä ole... Onhan se päihdyttävä ajatus jonka ymmärrän ihan täysin. Köyhässä perheessä itsekin kasvoin.
Tämä.. eivätkä lapset ymmärrä tavaroiden rahallista arvoa. Meidän 5v toivoi JOKO omaa taloa tai sellaista pientä Muumi karkkipussia joka maksaa 60cent. Ihan sama kuulemma kumpi.
Vierailija kirjoitti:
Selain noita Jouluapua-ilmoituksia ja hämmästytti se miten monessa perheessä toivottiin "Villasukkia ja hygieniatuotteita". Onko tuo joku koodisana jolla tarkoitetaan jotain ihan muuta? Villasukkia saa pilkkahintaan eikä hygieniatuotteet (oletan että saippua, hammastahna, shampoo, hoitoaine, deodorantti) maksa melkein mitään. Onko kyseessä joku kupletti jossa otetaan yhteyttä avunpyytäjään ja sieltä pamahtaakin iso lista tavaraa jota lapset toivovat, vai odotetaanko että avunantaja herkistyy vaatimattomista toiveista ja tuokin sukkien lisäksi sitä sun tätä ekstraa?
Mitä ne raukat enää uskaltaa pyytää, kun mammaraati löytää kaikesta jotain epäilyttävää?
Turhuuksien torilta löytyi tällainen joululahja:
https://www.stockmann.com/iittala-vulpes-punaselka--lasikettu/117048128…
ilmeisesti rikkaat ostavat näitä niille, "joilla on jo kaikkea".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viekää Hopeen teidän lasten vanhat lelut ja vaatteet + harrastusvälineet niin näin voitte auttaa joulun alla vähävaraisia hyvällä omatunnolla. ❤️👍🏻
Hope ottaa joululahjaksi vain uusia leluja ja vaatteita.
Tämä on erikoista, koska itse keskituloisena olen juuri ostanut 11-14 -vuotiaille lapsilleni kirppikseltä joululahjaksi käytettynä kirjoja ja pelejä. En käsitä sitä ajatusmaailmaa, että lasten joululahjojen pitäisi olla uusia. Käytetty voi olla hyvässä käyttökunnossa. Samalla lapsi myös oppii, että uuden ostamisessa / saamisessa ei ole mitään erityistä arvoa.
Mielelläni lahjoittaisin Hopen tms. kautta käytöstä jääneitä lasten vaatteita ja leluja joululahjoiksi, mutta ei kelpaa.
On eri asia saada köyhänä käytettyä kun muuhun ei ole koskaan mahdollisuutta, kuin sellaisena lapsena joka saa ihan varmasti joskus uusiakin asioita. Esim omat lapseni ovat käytetystä ihan yhtä innoissaan kuin uusista asioista, koska eivät koe olevansa millään lailla huonommassa asemassa kuin muutkin.
Sen sijaan kun lapsen annetaan tehdä toive kerran elämässään johonkin Hopelle tms, niin onhan hänellä oikeus saada jotain ihan hänelle ostettua ja uutta. Se voi oikeasti olla ensimmäinen kerta senkin lapsen elämässä.
On niin miljoona kertaa helpompaa sanoa varakkaana että hei, ei sillä materialla ole väliä, kun mistään ei ole puutetta. Silloin on myös helpompi kasvattaa lapset siihen että tavara on vain tavaraa ja muilla asioilla elämässä on suurempi merkitys. Varsinkin kouluikäiset lapset ikävä kyllä elävät omissa sosiaalisissa piireissään, joihin kuuluu myös koulukaverit ja jos olet aina saanut vaatteesi sisareltasi käytettynä tai serkuiltasi tai kirppikseltä, on ihan oikeasti paljon merkittävämpää saada asia joka on vielä kaupan paketissa ja jossa on tarrat paikoillaan.
Juuri näin, kyllä itsekin olin lapsena tyytyväinen käytettyyn koska sain myös upouusia lahjoja jotka olivat ainoastaan minulle ostettuja eikä perheessä ollut rahasta erityisesti puutetta. Aikuisiällä vähävaraisissa perheissä kasvaneet kaverit ovat kertoneet sitä miten saivat vain käytettyjä tavaroita kirpputorilta lahjaksi ja miten kurjalta tuntui lapsena, kun ei saanut mitään "omaa". Sillä on iso merkitys saada jotain minkä on saanut itse ottaa uutena paketista ja tehdä omakseen. Siksi ostaisin vähävaraisen perheen lapselle ihan jonkun oikeasti kivan ja toivotun lelun tai laitteen kuin kaataisin syliin läjän kirppariroinaa ja käskisin olemaan iloinen että saa edes jotain.
Asia erikseen tietty ne jotka pyytävät kotiteatteria ja uusinta pleikkaria, mutta nämä lapset ovat yleensä niistä perheistä joissa vanhemmilla on elämän- ja rahanhallinnan ongelmia eikä varsinaista köyhyyttä ja toiveet tulevat enemmän kasvattajilta kuin lapsilta itseltään.
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajaäiti, jolla seitsemän lasta. Perheeseen odotetaan vauvaa. Perhe elää tuilla eikä tukiverkkoa oikein ole. Lasten isä on "vaihtelevasti mukana elämässä".
Tää on ihan kauhee, voiko olla enää ihan täysillä käyvä nainen? Ei ole kummonen elämänlaatu varmaan näillä lapsilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei itketä yhtään. Kaikki perheet saa tt-tukea, työkkäriä, asumistukea, lapsilisää ja yh't elatusmaksuja. Miten ei ole varaa kurahousuihin tai ruokaan?
Ensinnäkin, asumistuki, elarit ja jopa lapsilisä lasketaan tuloiksi tt-tuessa. Eli niitä et saa jos olet tt-tuella. Lisäksi lähes kaikki vuokra-asunnot ovat kalliimpia kuin ne kelan hyväksymät kohtuulliset asumismenot, jopa kaupungin asunnot, kaikkia lääkkeitä ei kela suinkaan korvaa.
Et taida puhua nyt ihan totta. Ja miksi moni peukuttaa virheellistä tietoa?
Asumistukea ei lasketa tuloksi kun lasketaan tt-tukea, mutta elarit, lapsilisät, yms. kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Selain noita Jouluapua-ilmoituksia ja hämmästytti se miten monessa perheessä toivottiin "Villasukkia ja hygieniatuotteita". Onko tuo joku koodisana jolla tarkoitetaan jotain ihan muuta? Villasukkia saa pilkkahintaan eikä hygieniatuotteet (oletan että saippua, hammastahna, shampoo, hoitoaine, deodorantti) maksa melkein mitään. Onko kyseessä joku kupletti jossa otetaan yhteyttä avunpyytäjään ja sieltä pamahtaakin iso lista tavaraa jota lapset toivovat, vai odotetaanko että avunantaja herkistyy vaatimattomista toiveista ja tuokin sukkien lisäksi sitä sun tätä ekstraa?
On tästä jo useampia vuosia, kun törmäsin ensimmäisen kerran tuohon sanaan Facebookin avustusryhmissä. Ryhmissä suurin tarve on ruoka-avulle, mutta koska shampoot, saippuat, vessapaperit jne eivät ole ruokaa, alkoi ilmoituksessa olla erikseen maininta hygieniatuotteista. Silloin avustaja tiesi, että perhe tarvitsee ruuan lisäksi muutakin eli just pesuaineita, vessapaperia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selain noita Jouluapua-ilmoituksia ja hämmästytti se miten monessa perheessä toivottiin "Villasukkia ja hygieniatuotteita". Onko tuo joku koodisana jolla tarkoitetaan jotain ihan muuta? Villasukkia saa pilkkahintaan eikä hygieniatuotteet (oletan että saippua, hammastahna, shampoo, hoitoaine, deodorantti) maksa melkein mitään. Onko kyseessä joku kupletti jossa otetaan yhteyttä avunpyytäjään ja sieltä pamahtaakin iso lista tavaraa jota lapset toivovat, vai odotetaanko että avunantaja herkistyy vaatimattomista toiveista ja tuokin sukkien lisäksi sitä sun tätä ekstraa?
Mitä ne raukat enää uskaltaa pyytää, kun mammaraati löytää kaikesta jotain epäilyttävää?
No en ihan oikeasti usko että koko perheen lapset 3-vuotiaasta 10-vuotiaaseen pyytävät saippuaa ja villasukkia. Jotain outoa tuossa kuviossa on.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat kateellisia jopa köyhyydestä ja etenkin siitä, jos joku toinen saa jotain ilmaiseksi.
Älkää siis mummelot pahoittako mieltänne noilla avustussivuilla. Ajatus niissä on hyvä. Tarjota jollekin jotain, mitä hän omin avuin ei ikinä voisi itse hankkia. Varsinkin jos lahjoittajia on useampia- etäisistä haaveista saattaa tulla toteutumiskelpoisia.
Etenkin sakkaa nuo, jotka räksyttävät lasten painoista. Siis nämä ihmiset saavat jo perustoimeentulonsa vuoksi tehdä tarkkaa tiliä kaikesta. Sitten vielä joutua jonkun mammaraadin ruodittavaksi ja paheksuttavaksi, vaikka kyse on siis hyväntekeväisyydestä, tai avustamisesta ilman taka-ajatuksia ym. velvoitteita ja motkotuksia "elämänhallinnasta". Kuinkahan monella mammalla on elämänhallinta hakusissa, kun päivät pitkät roikkuvat tällä palstalla?
Köyhyys ei ole sama asia kuin normaalitulojen tuhlaaminen ja muilta kerjääminen.
Mä saan työmarkkinatukea ja muutaman kympin tt-tukea ja epidemiatuen itselle ja lapselle.
En tiiä mikä on mitta kun normaalisti on noin 750e käyttörahaa, siitä puhelinlasku, pari pientä osa-maksua niin rahaa jää silti paljon. Mun lapsella on aina uudet vaatteet, mn helly hansenin takki jne. Nyt vielä ku ei oikeen mitkään ruokaravintoloihin mee rahaa niin on tosi hyvä taloudellinen tilanne.
Mä en polta ja jos joskus juon niin juon tasan yhden. Asumme kaupungin kaksiossa niin ei rahat hassaannu kalliiseen asumiseen. En oikeesti tajua mihin ihmisten rahat menee jos ei saa jotain kuriksia ostettua. Työttömänä on aikaa selata tori.fi tai ostaa kaupasta 20e kurikset ja halvemmallakin saa. Sitten niinä kuukausina kun ei ulkovaatteita tarvi ostaa niin laittaa muutaman kympin säästöön.
Muutamana yksittäisinä päivinä voi olla ettei voi kaupasta valita ihan mitä huvittaa, mutta muuten ei oo koskaan pulaa. Syödään kasvisruokaa ja smoothieita menee muutaa viikossa. Lapsi saa pari kertaa viikossa tuoreita mustikoitakin yms. Ja silti vaan raha riittää.
Vierailija kirjoitti:
Mua ei itketä yhtään. Kaikki perheet saa tt-tukea, työkkäriä, asumistukea, lapsilisää ja yh't elatusmaksuja. Miten ei ole varaa kurahousuihin tai ruokaan?
No kaikilla ei vanhemmat todellakaan hoida asioita. Lapset ei ole siihen syyllisiä mitenkään mihin vanhemmat pistävät rahansa. Kyllä itselle tekee pahaa jos 15v teini pyytää esim. hygieniatarvikkeita ja sukkia joululahjaksi esim. Hopen kautta.
Äitini kertoi että joskus hänen ollessa päiväkodissa töissä hän joutui useaan kertaan sanomaan yhdelle äidille että lapsi tarvitsee uudet haalarit kun edelliset ovat olleet jo pitkään liian pienet ja rikki. Äiti oli sitä mieltä että pärjää kyllä vielä tämän vuoden kun hänen piti saada ripset ja kynnet laitettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selain noita Jouluapua-ilmoituksia ja hämmästytti se miten monessa perheessä toivottiin "Villasukkia ja hygieniatuotteita". Onko tuo joku koodisana jolla tarkoitetaan jotain ihan muuta? Villasukkia saa pilkkahintaan eikä hygieniatuotteet (oletan että saippua, hammastahna, shampoo, hoitoaine, deodorantti) maksa melkein mitään. Onko kyseessä joku kupletti jossa otetaan yhteyttä avunpyytäjään ja sieltä pamahtaakin iso lista tavaraa jota lapset toivovat, vai odotetaanko että avunantaja herkistyy vaatimattomista toiveista ja tuokin sukkien lisäksi sitä sun tätä ekstraa?
Mitä ne raukat enää uskaltaa pyytää, kun mammaraati löytää kaikesta jotain epäilyttävää?
No en ihan oikeasti usko että koko perheen lapset 3-vuotiaasta 10-vuotiaaseen pyytävät saippuaa ja villasukkia. Jotain outoa tuossa kuviossa on.
No siinähän myötäillään vain katkeruudessa muhivan mammaköörin märkää päiväunta: ei mitään paheksuttavaa tai turhaa. Sopivasti tukee kuvaa vähävaraisista likaisina ja epäilyttävinä, jotka ovat kaiken mahdollisien hygienia- avun tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No parempia nuo on kuin uusin iPhone jne.
Mutta sekin, jos tuntuu että kerran elämässä on mahdollisuus saada jotain mitä ei ehkä sillä koulun cooleimmallakaan tyypillä vielä ole... Onhan se päihdyttävä ajatus jonka ymmärrän ihan täysin. Köyhässä perheessä itsekin kasvoin.
Tämä.. eivätkä lapset ymmärrä tavaroiden rahallista arvoa. Meidän 5v toivoi JOKO omaa taloa tai sellaista pientä Muumi karkkipussia joka maksaa 60cent. Ihan sama kuulemma kumpi.
No odota muutama vuosi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei itketä yhtään. Kaikki perheet saa tt-tukea, työkkäriä, asumistukea, lapsilisää ja yh't elatusmaksuja. Miten ei ole varaa kurahousuihin tai ruokaan?
Eivät saa ja tavararoiden lahjoittaminen on sikäli hyvä, että rahat voivat mennä vaikka vanhemman peli- tai päihdeongelmaan. Tosin härskeimmät myyvät nuo lahjoitetut tavarat.
Mikä keräys tässä on kyseessä? Voisin osallistua.
Jouluapua.fi
Eli peliriippuvaisia,ammattikerjääjiä, juoppoja ketjupolttajia, tuhlareita ja mustalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat kateellisia jopa köyhyydestä ja etenkin siitä, jos joku toinen saa jotain ilmaiseksi.
Älkää siis mummelot pahoittako mieltänne noilla avustussivuilla. Ajatus niissä on hyvä. Tarjota jollekin jotain, mitä hän omin avuin ei ikinä voisi itse hankkia. Varsinkin jos lahjoittajia on useampia- etäisistä haaveista saattaa tulla toteutumiskelpoisia.
Etenkin sakkaa nuo, jotka räksyttävät lasten painoista. Siis nämä ihmiset saavat jo perustoimeentulonsa vuoksi tehdä tarkkaa tiliä kaikesta. Sitten vielä joutua jonkun mammaraadin ruodittavaksi ja paheksuttavaksi, vaikka kyse on siis hyväntekeväisyydestä, tai avustamisesta ilman taka-ajatuksia ym. velvoitteita ja motkotuksia "elämänhallinnasta". Kuinkahan monella mammalla on elämänhallinta hakusissa, kun päivät pitkät roikkuvat tällä palstalla?
Köyhyys ei ole sama asia kuin normaalitulojen tuhlaaminen ja muilta kerjääminen.
Eivät ne sinulta kerjääkään, vaan esittävät toiveensa foorumilla, joka on asiaa varten perustettu. Pidä vain huoli omista asioistasi.
Joo, on aika sielutonta jauhaa, että materia on materiaa. Ei osata yhtään eläytyä toisen ihmisen kenkiin. Se voi olla lapselle valtava kokemus, jos yhdenkin kerran köyhässä lapsuudessa saa jonkun asian jota on paljon toivonut, vaikka on tiennyt miten epätodennäköistä sen saaminen on.