Lue keskustelun säännöt.
Miksi luonteeltaan ailahtelevaiset ihmiset ovat usein myös tavattoman vetovoimaisia?
17.11.2020 |
Onko vauvakansalla kokemuksia siitä, miten teillä on lähtenyt ns. jalat alta kohdatessanne luonteeltaan haastavamman persoonan? Itsellä kävin jokin aika sitten niin, ja onhan tässä eron jälkeen mennyt ihmetellessä, että mitä hemmettiä tapahtui. :D
Kohtasin taannoin naisen ja ollaan ikäluokaltamme nelikymppisiä. Nainen oli ulkoisesti normaalin viehättävä ikäisensä nainen, ei mitään erityishuomioita suuntaan tai toiseen. Mutta heti alussa hänet erotti aiemmista kokemuksista aktiivisuus tuoreen suhteen eteenpäin viemiseen. Tämän koin tietysti positiivisena, enkä ahdistavana/tms.
Mutta hyvin nopeasti myös se ailahtelevainen luonne ja "räväkkyys" pyrki esiin. Riitaa oltiin haastamassa mitä oudoimmistakin asioista, ja sellaista pientä piikittelyä lähes päivittäin. Itse hän piti tätä sarkasmina, mutta suoralta kettuilulta se minusta vaikutti. Ehkä en vaan ymmärtänyt. :D Kaikki oli aina minun syytä, eikä koskaa nähnyt mitään väärää toiminnassaan, eikä pyytänyt anteeksi. Lopussa aloin automaattisesti varomaan sanomisiani, mikä oli tietysti väärin. Valitsin vaan sen helpoimman tien, koska en jaksanut enää mitään draamaa pikkuasioista.
Riitojen jälkeen asiat piti tietenkin sopia punkassa, kuten asiaan kuulemma kuuluu. Seksi olikin hänen kanssaan täydellistä, vaikka tähän ikään on ehtinyt jo kaikenlaista kokea. Sängyssä oli mieletön yhteys ja se miten hän huomioi miestä oli ennenkokematonta, hän osasi vaan olla niin läsnä siinä tilanteessa ja nauttia. Antoi ja otti haluamansa, ja oli aktiivinen.
Negatiiviset piirteet hänessä veivät kuitenkin voiton suhteesta, enkä voinut enää jatkaa yrittämistä. Temperamenttinen ja räväkkä luonne yhdistettynä adhd:n, niin siinä on kyllä kestettävää kenella tahansa, vaikka pitkäpinnainen olenkin. Mutta edelleen kaipaan näin muutaman kuukauden jälkeen sitä fyysistä yhteyttä ja kemiaa, mitä sain hänen kanssaan kokea. Enkä usko, että ihan heti kohtaankaan vastaavaa, liekö koskaan enää sattuu kohdalle.
Oletteko kohdanneet elämässänne mitään vastaavaa, ja oletteko havainneet erityistä vetovoimaisuutta luonteeltaan ailahtelevaisten ihmisten kanssa?
P.S: Joku saattaa sanoa, että mitäs läksit, mutta eipä näitä piirteitä heti alussa näytetäkään, vaan vasta sitten kun ollaan koukussa.
Kommentit (71)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Manipuloiva.
Halveksii niitä jotka uskoo häntä. Niitä arvostaa jotka kyseenalaistavat hänet.
Tunnistan itse olleeni tuollainen ihminen. Terapia auttoi minua, nyt olen suhteessa jota en ole tuhoamassa omilla ongelmillani.
Tosi hienoa itsesi kannalta, AP, että sinulle jäi jotain hyviäkin muistoja.
Ailahtelevaiset miehet eivät ollenkaan vetoa minuun. Päin vastoin pidän puoleensavetävimpinä rauhallisia ja tasaisia miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se kuitenkin on jokin muu piirre/piirteet kuin ailahtelevaisuus, joka vetää puoleensa.
Vierailija kirjoitti:
Karisma.
Täsmennätkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävakaat ja ailahtelevat ihmiset eivät ole mielestäni vetovoimaisia ollenkaan enkä ole muidenkaan huomannut heistä erityisesti viehättyvän. Aivan päinvastainen miellyttää miehissäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se on sellaisen ihmisen tapa elää juuri siinä hetkessä.
No eivät kyllä ole. Ehkä riippuu siitä millaisissa piireissä liikut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin naisena sanoisin, että ilmeisesti ollut melkoinen narskubitch luonteeltaan, joka sopii parhaiten, yllätysyllätys, vain panopuuhiin. Ei vaimo/äitimatskua, ei jatkoon.
Siskoni oli erittäin hankala ja aiheutti juuri tuollaista munankuorilla kävelemis-oloa ihmisissä. Tätä kuulin hänen exiltä ja kavereilta, joilla meni lopulta häneen hermot. Meilläkin meni lopulta välit kun hän sanoi ja teki anteeksiantamattomia asioita - mutta ei edes ajatellut, että pitäisi pyytää anteeksi. Sitä en onko hyvä sängyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä hankalasti ja ilkeillen käyttäytyviä ihmisiä puoleensavetävinä ja sen takia tuo kuvauksesi yhdistettynä ajatukseen, että muut ajattelevat samalla tavalla kuin itse ajattelet tuntuu vähän oudolta. Yleensä kettuilevista ja draamailevista tyypeistä hankkiudutaan eroon paitsi jos on liian kiltti ja jää jotenkin koukkuun. Huono itsetunto tai vastaavaa. Tuollaiseen käytökseen sopeutuminen ei ole mielestäni ihan tervettä.
Ehkä siis paremmin vastamaan sopisi joku, joka myös kokee ailahtelevaisuuden puoleensavetävänä.
Veikkaan, että voi olla vetovoimainen persoona, mutta luonne on sitten heikompana puolena. Eli ei niin mahtava kun olisi mukavammalla luonteella.
No ainahan minä olen niihin hulluihin ihastunut, kun ovat jostain syystä aina jotenkin fyysisesti seksikkäitäkin.
Ehkä yleisellä tasolla ailahteleva käytös aiheuttaa enemmän tunnekokemuksia ihmisissä. Piikittely on huomiota sinulle, sinusta. Se viehättää ja ärsyttää samaan aikaan. Mutta ennen kaikkea se saa tuntosarvet pystyyn.
Ehkä samanlainen kuin ap ja myös se kuvailtu nainen. Huomasin että en voi olla itseni kaltaisen ihmisen kanssa.
Ehkä se vetovoimaisuus liittyy siihen, että huomioi sinut heti alussa ja oli aktiivinen ja huomioiva seksissä, mihin et ilmeisesti ole tottunut. Hurmaannuit siis siihen, että sinua pidettiin erityisenä.
Itselleni sellainen toimii enemmänkin varoitusmerkkinä, että pyritään hurmaamaan jalat alta, koska siitä voi arvata, ettei suinkaan ole ainoa, jota näin on hurmattu. Varoituskellot alkavat soida.
On kokemusta vastaavista miehistä, ja olen itsekin aika pitkälti kuvailemasi nainen. Monesti samantyyppiset ajautuvat suhteeseen, ehkä sinussakin on enemmän jotain sen tyyppistä kuin haluatkaan uskoa?
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tasaisen tyypin kanssa olen sellainen itsekin suhteessa, ja ailahtelevaisen kanssa menee helposti kuvailemaasi touhuun.