Elämäänsä tyytyväiset työttömät

Eikö tilinpäätösten tekeminen kuulu tilitoimistolle?

Mulla oli myös onnellisin aika elämääni, kun olin työtön. Aineellineen köyhyys ei haitannut mitään, kun kumminkin oli katto pään päällä ja ruokaa sai ostettua tuilla. Ja oli pois kaikki nämä mitä nyt on taas kun olen "päässyt" alani töihin: stressi, levottomuus, karkin ja alkoholin himot, nukkuminen vain 3-4 tuntia yössä, jokapäiväinen pelko ja ahdistus.

Alkaisin mielelläni työttömäksi. En kestä normaalia työelämää yhtään, herkkä introvertti täälläkin. Tarvitsen myös kroonisen sairauden vuoksi todella paljon unta ja lepoa päivän aikana. Voisin ehkä tehdä jotain 15-20 tuntia per viikko työtä, mutta en enempää. Sellaisia töitä ei kuitenkaan ole tarjolla. Haluan elää elämää, nauttia olostani enkä olla kuoleman kielissä järki menossa seuraavat 50- vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tilinpäätösten tekeminen kuulu tilitoimistolle?

Myös tilitoimistot, mutta eihän kaikki yritykset ulkoista taloushallintoaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli myös onnellisin aika elämääni, kun olin työtön. Aineellineen köyhyys ei haitannut mitään, kun kumminkin oli katto pään päällä ja ruokaa sai ostettua tuilla. Ja oli pois kaikki nämä mitä nyt on taas kun olen "päässyt" alani töihin: stressi, levottomuus, karkin ja alkoholin himot, nukkuminen vain 3-4 tuntia yössä, jokapäiväinen pelko ja ahdistus.

Varsinkin nyt korona aikaan on helpompi olla työtön kun ei ”tarvitse” käyttää niin paljon rahaa esim matkusteluun.

Mielummin otan itsekin stressittömän elämän vaikka on vähemmän käytössä rahaa.

Nyt keitän teetä ja alan katsomaan Netflixistä hyviä ruotsalaisdekkareita.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Alkaisin mielelläni työttömäksi. En kestä normaalia työelämää yhtään, herkkä introvertti täälläkin. Tarvitsen myös kroonisen sairauden vuoksi todella paljon unta ja lepoa päivän aikana. Voisin ehkä tehdä jotain 15-20 tuntia per viikko työtä, mutta en enempää. Sellaisia töitä ei kuitenkaan ole tarjolla. Haluan elää elämää, nauttia olostani enkä olla kuoleman kielissä järki menossa seuraavat 50- vuotta.

I feel you.

Itse kyllä tein myös näitä 50% työpäiviä vain huomatakseni, että työmäärä, vastuu ja paine on yhtä suurta kuin kokopäivätyössä, mutta vain puolta pienemmällä palkalla.

Ja tämä stressin lisäksi stressasin vielä työpaikan ihmissuhteista. Ei kiitos enää :D

Ap

Ei työttömänä ole kivaa, mutta nukun sentään paremmin. Kaupassa täytyy aina laskea mihin on varaa ja maksullisia videopalveluita ei enää ole. Onneksi on edes siedettävä netti, areena ja kirjaston ilmaiset leffat/sarjat 😊

Olin myöskin onnellisimmillani ollessani työtön. En kuitenkaan joutunut olemaan huolissani taloudellisesta tilanteestani silloin, koska oli säästöjä. Mä olen ihan lapsesta saakka tottunut hyvää elintasoon ja toisekseen mieheni haluaa tietynlaisen elintason ja tiedän, ettei siihen riitä työttömyystuet. Siksi kärvistelen työelämässä. En koe, että olisi minulta reilua kääntää kelkkaani ja vaatia mieheltä joko sitä että hän maksaa elämämme tai että hänen pitäisi luopua aika paljosta, jotta voin maksaa puolet. Jos siis olisin yksin, niin todennäköisesti vetäisin kuluni ihan niin alas, kuin pystyisin ja koko ajan alemmas, jotta loppujen lopulta olisin siinä pisteessä, että voisin ainakin vähentää työskentelyä tosi paljon.

On mielestäni tosi surullista, että työelämä on niin sekaisin, että ihmiset mielummin jää pois töistä. Mutta ymmärrän näitä ihmisiä niin hyvin. Olisin mielelläni yksi teistä!

Täällä myös yksi onnellinen työtön korvessa, missä ei onneksi te - toimiston "työtarjoukset" ole kovin paljoa elämääni häirinneet.

Mieluummin työtön päiväseltään kissojen kanssa seurustellen ja pihalla pieniä askareita tehden kuin pakkososiaalisuus ja kiire työpaikalla, sitä ei edes mikään raha korvaa. En mene enää ikinä yhteenkään työpaikkaan jos voin sen jollain välttää, onneksi sairaudet ja ikä +50v. suojelee jo aika hyvin.

En kaipaa ulkomailla matkustelua, ulkona syömiseen riittää minulla joku PizzaRax tms., syön vaatimattomasti lähinnä kotimaista ruokaa, vaatteita ostan kun edelliset reikiintyvät, Ellokselta, Tokmannilta jne. En keksi yhtäkään syytä, miksi haluaisin enää työelämään tuhlaamaan kallista aikaani, olen mieluummin vapaa kuin rahoissani enkä tarvitse ulkomaailmalta arvostusta. Minulla on jo se, mitä halusin, omat ihanat kissat jotka viihtyvät seurassani sekä oma talo oman ison tontin keskellä, täältä näkee tähtitaivaan ilman valosaastetta ja saa kuunnella omien puiden huminaa.

Työttömänä on sentään aikaa ja energiaa elää. Rahaa vain on silloin vähän nihkeästi. Mielummin kuitenkin työtön. Nyt valitettavasti töissä.

Joo ei ollu toi työelämän kiireenkultti mua varten ilmeisesti. Siis kaikki pitivät sitä itsestäänselvänä, että kilpailit jonkun koneen kanssa tehokkuudesta. Automatisaatio vaan kehittyy, mutta joo. Totta kai sinä koneen voitat. Ihan älytöntä touhua.

> Saako tästä puhua?

Totta kai saa. Mutta heti, jos alkaa vihapuhe meitä työttömiä vastaan viuhumaan, niin minä ainakin ilmiannan ketjun.

Miten voi olla kivaa olla vaan kotona? Työelämä on raskasta mutta antoisaa.

Työttömyyskin stressaa.

Itsehän olen työelämässä laittamassa kapuloita kiireen rattaisiin :)

Työttömyys aiheuttaa ongelmia avioliitossa, pelkoa, ahdistusta ja stressiä.

Töissä stressaa jos vaaditaan liikaa tehokkuutta et pitää hoitaa toistenkin työt ja jatkuva kiire. Sekä se jos mikään ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Työttömyyskin stressaa.

Mua ei stressannut ollenkaan. Kun jäin työttömäksi, myin heti auton pois ja luovuin asumisoikeusasunnosta, ja muutin halpaan vuokrayksiöön. En ollut koskaan kuulunut liittoihin tai työttömyyskassaan, joten tipahdin aikalailla minimituille, joten esim. auton pitoon ei ollut varaa. Mutta mihinpä sitä autoa tarvisinkaan, jos ei tarvi töissä käydä?

Asuin ja asun tosiaan yksin joten ei ollut murehdittavana lasten harrastusten tms maksuja. Omaan ruokaan, nettiyhteyteen ja muuhun pakolliseen tuet riitti eikä ollut mitään stressiä köyhyydestä. En ole koskaan edes työssäkäyvänä välittänyt esim. ravintoloissa käynnistä, matkustelusta tms joten ei ollut mitään ihmeempää mistä olisi pitänyt luopua. Mutta nyt oli aikaa lukea paljon, katsella sarjoja Netflixistä, kokeilla käsitöitä ja taidemaalausta, olla vapaaehtoisena vanhusten ulkoiluttajana ja luomupiirin työntekijänä jne. Valtavan antoisaa se oli.

- 2

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla kivaa olla vaan kotona? Työelämä on raskasta mutta antoisaa.

Meinaat että työttömät ei tee mitään muuta kuin on kotonaan? Missään ei koskaan käydä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla kivaa olla vaan kotona? Työelämä on raskasta mutta antoisaa.

Meinaat että työttömät ei tee mitään muuta kuin on kotonaan? Missään ei koskaan käydä?

Kun olin työtön, niin ihmettelin kovasti ihmisiä, joiden mielestä työtön makaa vain sohvalla. Mitä niin mielikuvitukseton ja luomaton ihminen voi tehdä työkseen? Jotain todella yksinkertaista? Mulla oli paljon tekemistä, sekä itseni hyväksi että muiden hyväksi. Tein käsitöitä hyväntekeväisyyteen, lenkkeilin, marjastin, kävin ahkerasti kirjastossa, opiskelin omatoimisesti sekä kansalaisopistossa - kansalaisopiston kursseja sai ainakin siihen aikaan työttömänäkin käydä ihan julkisesti. Tosin mä myös etsin töitä ahkerasti ,eli töihin oli kova pyrkimys ja halu ja lopulta sitten pääsinkin.