Lue keskustelun säännöt.
Keliakialiitto teki selvityksen gluteenittomien tuotteiden hintaerosta
15.03.2014 |
Viime päivinä mediassa on ollut kovastikin esillä vertailu gluteenittomien ja tavallisten tuotteiden hintaerosta. Selvityksen teki Keliakialiitto ja Tampereen amk.
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/art-1288665416107.html
http://www.slideshare.net/Keliakialiitto/hintaselvitys-ja-ylimriset-kustannukset-2014
Itse keliaakikkona joudun myös käyttämään gluteenittomia. Leipää ei tule enää niin usein ostettua, kun ei ihan niin hyvääkään ole... Mutta silloin tällöin nappaan pakkasesta paketin, jos ei muutakaan evästä ehdi seuraavan päivän työvuorolle tekemään. Hintaero on tosiaan kova, pieni sämpyläpakettini (sis.4 sämpylää) maksaa n. ~4€.
Pastaa on myös välillä mukava syödä. Ja juu, sitä ei välttämättä tarvitsisi, kuten joku tulee nyt heti ylpeänä kommentoimaan. Mutta kuulkaas, se muutaman kuukauden kikkailu viljattoman ruokavalion kanssa on pikkuisen eri juttu, kuin ruokavalio joka aikuisten oikeasti kestää hautaan saakka. Kuidun saanti on myös meikäläisille tärkeää, ja sitä saa muunmuassa juurikin näistä pastoista. En muista enkä ehdi alkaa joka päivä vetelemään kuitulisiä (kuten veteen sekoitettua Fibrexiä) joten mielummin natustan kuidut nälän häätämisen yhteydessä. Lisäksi en ole ruokavaliolla vapaaehtoisesti, koska en valinnut itselleni sairautta, joten koen, että minulla on oikeus syödä edes hieman samaan tapaan kuin ennen sairautta.
Joka tapauksessa, pastan hinta on myös todella törkeä. Ei löydy enää edes pientä pasta- tai makaronipakettia alta kolmen euron. Eikä siitä paketista tosiaan riitä kun pariin kertaan. Ei tosiaan kata 23,60€/kk kaikkia tavallisen ruokavalion ylittäviä kustannuksia.
Mitenkä muut gluteenittomalla olijat?
Kommentit (123)
Huolissani olen myös tästä ns. gluteenittomalla dieetillä olevasta kansanosasta, saamme ehkä markkinoille lisää valikoimaa, mutta kun buumi laantuu myynti tippuu menetämme loputkin tuotteet, kun unohtuu, että osa ihmisistä ihan oikeasti ei pärjää ilman näitä tuotteita. Lisäksi Suomessa taitaa nämä autoimmuunisairaudet joihin keliakiakin kuulua olla osana tautiperintöä, ja tämä on alidiagnosoitu sairaus. Osaa ihmisistä hoidetaan väärällä diagnoosilla (ärtyneen suolen oireyhtymä tai stressivatsa tai jotain muuta muodikasta) Taustalla saattaa olla gluteeniyliherkkyys - jopa keliakia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 11:11"][quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 11:06"]
Kannattaisko ap:n ostaa riisi-tai papunuudeleita halvalla itämaisesta kaupasta. Kun voi sitä muutakin syödä, kun niitä ruokia, mihin oli ennen tottunut. Leivän sijaan sitten vaikka puuroa jostain sopivasta viljasta. Luuleeko ap, että keliakia on ainoa ruokarajoite, kun on noi vaikeaa, ettei edes kuitulisää pysty päivittäin ottamaan.
[/quote]
Eipä satu olemaan itämaisia kauppoja kadun kulmassa, tuleeko siitä sitten oikeasti halpaa jos täytyy lähteä toisesta kaupungista niitä hakemaan. Ihan näin matkakustannuksia ajatellen.
Puuroa on vähän vaikea lähteä keittelemään n. 10 min kahvitauon aikana. Hirssipuuro vaatii sen parikymmentä minuuttia keittelyyn, kauraa en voi käyttää.
Ja juu, ei ole keliakia ainoa. Sehän tieto tosin ei minua paranna, eikä varmaan ole minun tai muiden keliaakikoiden syytä, että vilja-allergikot eivät saa Kelalta ruokavaliokorvausta.
[/quote] En tiedä keliakiasta mitään , myönnän heti aluksi. voisitko itse leipoa pakkaseen sopivia leipiä js sämpylöitä? tulisko se yhtään halvemmaksi? jos edellisiltana tekisi vaikka puuroa ja seuraavana päivänä ottaisi sitä mukaan? itsellä vaan laktoosi intoletanssi joten pääsen helpolla. lapsella pienenä ruoka allergiaa joka meni onneksi ohi.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 11:55"]
Huomioikaa myös kaikki ns. luontaisesti gluteenittomat tuotteet eivät ole gluteenittomia, valmistus tai pakkausprosessin epäpuhtaudesta johtuen. Eli läheskään kaikki meistä keliaakikoista ei voi syödä niitä ns. gluteenittomia ilman merkintää olevia tuotteita. Itse en uskaltaisi noita itämaisten kauppojen tuotteita käyttää valitettavasti osa meistä saa oireita hurjan pienistä määristä gluteenia, joten tuotantoprosessi täytyy olla puhdas pellolta pöytään.
[/quote]
Näinpä. Nythän esimerkiksi Fazer on merkinnyt lähes kaikki tuotteensa "saattaa sisältää vehnää" - vastuunsiirtomerkinnällä. Itse oireilen myös erittäin herkästi, joten en voi tuollaisia tuotteita syödä. Nythän meitä herkimpiä varten kehitellään sitä gluteenisiepparia, mutta varmasti menee vielä vuosia, ennenkuin päätyy turvallisena apteekin tuotevalikoimaan.
Ymmärrän kyllä, etteivät terveet ymmärrä kuinka monessa yllättävässäkin tuotteessa on gluteenia, kun esim. tärkkelys ja maltodekstriinikin voivat olla vehnästä ja ohrasta johdettuja, mutta ainakin "suurimmalle osalle" keliaakikoista ok. Herkille sitten taas ei. Mutta kannattaako silloin välttämättä alkaa pätemään, että jättäkää vain leipä syömättä? Tai ylipäätään ottaa sitä ylimielistä asennetta koko sairauteen, jos ei ihan oikeasti asiasta kunnolla tiedä.
Joillakin ilmeisesti on myös vaikea ajatella, että meillä on tämä sairaus koko ajan, ihan päivin ja öin, kotimaassa ja ulkomailla, kotona ja kylässä.
On se kotona helpompi kikkailla ruokavalion kanssa ja valmistaa alusta asti gluteenitonta, mutta kun elämä ei ole aina sitä, että ollaan turvallisesti kotona. Ei me oikein nälässäkään voida olla, jos tulee vaikkapa työn puolesta matka johonkin. Tai sitten jos pitäisi varata evästä johonkin pieneen reissuun, on se vähän nälkäistä banaania ja kylmää perunaa syödä, samaan aikaan kun muut mutustavat täyteläisiä reissumiesleipiään.
Kun sairastuin keliakiaan, niin ruokavalio ei ollut suurin järkytys. Järkyttävämpää oli huomata, kuinka itsekkäästi osa ihmisistä suhtautuu muiden ihmisten sairauksiin, osa haluaisi jopa tuen kokonaan pois koska allergikotkaan eivät sitä saa.
Mutta jos se tuki poistettaisiin, niin eikö sitten olisi aiheellista keskustella myös lääkkeiden kelakorvauksen poistamisesta? Etenkin kun ajatellaan itse aiheutettuja sairauksia, niin olisihan se hassua että niiden hoitoa tuetaan, mutta keliakiaa ei vaikka on täysin itsestään riippumaton sairaus.
No eihän siinä olisi mitään järkeä. Tuen poistaminen aloittaisi ketjun, että kaikkien on huolehdittava itse itsestään ja on kuoltava tai sairastuttava erittäin vakavasti, mikäli tähän itsensä hoitamiseen ei ole varaa.
Haluammeko ihan oikeasti Suomesta sellaisen maan?
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 12:06"]
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 11:11"][quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 11:06"]
Kannattaisko ap:n ostaa riisi-tai papunuudeleita halvalla itämaisesta kaupasta. Kun voi sitä muutakin syödä, kun niitä ruokia, mihin oli ennen tottunut. Leivän sijaan sitten vaikka puuroa jostain sopivasta viljasta. Luuleeko ap, että keliakia on ainoa ruokarajoite, kun on noi vaikeaa, ettei edes kuitulisää pysty päivittäin ottamaan.
[/quote]
Eipä satu olemaan itämaisia kauppoja kadun kulmassa, tuleeko siitä sitten oikeasti halpaa jos täytyy lähteä toisesta kaupungista niitä hakemaan. Ihan näin matkakustannuksia ajatellen.
Puuroa on vähän vaikea lähteä keittelemään n. 10 min kahvitauon aikana. Hirssipuuro vaatii sen parikymmentä minuuttia keittelyyn, kauraa en voi käyttää.
Ja juu, ei ole keliakia ainoa. Sehän tieto tosin ei minua paranna, eikä varmaan ole minun tai muiden keliaakikoiden syytä, että vilja-allergikot eivät saa Kelalta ruokavaliokorvausta.
[/quote] En tiedä keliakiasta mitään , myönnän heti aluksi. voisitko itse leipoa pakkaseen sopivia leipiä js sämpylöitä? tulisko se yhtään halvemmaksi? jos edellisiltana tekisi vaikka puuroa ja seuraavana päivänä ottaisi sitä mukaan? itsellä vaan laktoosi intoletanssi joten pääsen helpolla. lapsella pienenä ruoka allergiaa joka meni onneksi ohi.
[/quote]
Kyllähän se hieman halvemmaksi tulee, mutta kun ne jauhotkaan ei ole ilmaisia. Kun juttu on niin, että niidenkin hinta tavallisiin nähden on aivan sikamainen.
Muutoin kyllä tykkään leipoa ja tehdä itse gluteenittomia leivonnaisia, mutta eipä sitäkään kauhean usein tehdä jauhojen kalleuden takia.
Toki vehnätärkkelystä sisältävät jahot ovat halvempia, mutta itse en voi vehnätärkkelystä käyttää vaan on oltava luontaisesti gtonta.
Ap:llä on pointti. Jos haluaa syödä hyvin ja edullisesti mutta terveyssyistä joutuu noudattamaan gluteenitonta ja laktoositonta, yms. ruokavaliota, niin eihän se helppoa ole.
Mä en itse saa Kelan korvaustakaan ruoasta, koska ongelmani ei ole keliakia vaan gluteenisensitiivisyys ja ärtyneen suolen oireyhtymä sekä totaalinen laktoosi-intoleranssi. Sairastan pehmytkudosreumaa ja harrastan kuntoliikuntaa, joten tärkeää on ylläpitää terveyttä ruokavaliolla.
Asun Helsingissä, joten tarjonta on hyvää. Halpaa ei ole, mutta vähemmän kalliita tuotteita voi etsiskellä. Jos omalla asuinpaikalla ei ole kauppoja, voi kuivatavaraa tilata netistä.
Monien luontaisesti gluteenittomien tuotteiden kalliimpi hinta johtuu osittain siitä, että ne ovat myös luomua.
Itse ostan kinoamuroja, hirssiä, popamarantteja yms. Stockmannilta luomuitsevalintapisteestä: kilohinta on 11,70 e kun muualla saa maksaa vähintään tuplasti.
Peruskamaa tai luomua kohtuuhinnalla löytyy ihan marketeista. K-marketeista löytyy myös Keskisen myllyn tattarimakaronia, joka maksaa 2,90 e - okei paketti on pieni, mutta maku hyvä ja keittoaika lyhyt. Alle kolmen euron saa netistä King Soba -nuudeleita.
Ostan edullisesti myös riisinuudeleita yms. aasialaisista kaupoista.
Aasialaisissa olisi paljon vaihtoehtoja teoriassa, on riisinuudelit, mungpapunuudelit, tattarinuudelit. En osaa käytännössä vaan sanoa miten turvallisia ovat keliaakioille, eli käsitelläänkö samassa tehtaassa vehnää.
Itse ostan myös kalliimpia tuotteita, mutta käytän niitä sitten pienempia määriä, kenties sekoitettuna keittoon, salaattiin yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on pelko vähästä kuidunsaannista, niin kannattaa syödä hedelmiä. Esimerkiksi banaanit ovat hyvin edullisia (halvempia kuin mitkään gluteenimattomat leivän ja pastan korvikkeet). Voin sanoa, että kyllä maha toimii. Esimerkiksi kolme banaania aamiaiseksi on hyvä tapa aloittaa päivä terveellisesti. Ja tietysti mitkä tahansa hedelmät käyvät, joista sattuu tykkäämään!
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 12:22"]
Jos on pelko vähästä kuidunsaannista, niin kannattaa syödä hedelmiä. Esimerkiksi banaanit ovat hyvin edullisia (halvempia kuin mitkään gluteenimattomat leivän ja pastan korvikkeet). Voin sanoa, että kyllä maha toimii. Esimerkiksi kolme banaania aamiaiseksi on hyvä tapa aloittaa päivä terveellisesti. Ja tietysti mitkä tahansa hedelmät käyvät, joista sattuu tykkäämään!
[/quote]
Aika vähäisesti on banaanissa kuitua. 100 grammassa on noin 1,6 g kuitua, kun aikuisen saantisuositus päivässä olisi 30-35 grammaa.
Aika monta banaania saisi päivässä puputtaa saadakseen tuon täyteen.
Linkissä taulukko eri ruoka-aineiden kuitupitoisuuksista:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihanneksia ja hedelmiä saa mussuttaa valtavat määrät että saisi saman kuitumäärän kuin viljoista.
Lisäksi hedelmiä ei kannata sokerin takia mässyyttää liikaa niitkäkään.
Aasiassa matkailleena tiedän, jotta siellä ei tiedetä keliakiasta mitään, eli erittäin varoen suhtautuisin aasiakauppojen elintarvikkeisiin. Muistakaa myös, että soijakastikkeet sisältävät yleensä vehnää! Eli aito keliaakikko joka oireilee herkästi, ei kyllä asioi aasiapuljuissa, koska merkinnät ja varmuus puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gluteeniton + RADI oli muuten helvetillinen yhdistelmä. Kaikki gluteenittomat leivät sisältävät järjettömästi enemmän hiilareita kuin normi leipä puhumattakaan mysleistä muroista yms. 35HH/g / ateria on pirun vaikea toteuttaa gluteenittomana niin, että saisi riittävästi kuituja.
Aika yllättävää ettei keliaakikkojen yleisin kuolinsyy ole kuidunpuute, kun se kuidun saanti on niin penteleen vaikeaa ja kallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käytä itse mitään gluteenittomia tuotteita vaan leivon viljatonta leipää itse mantelijauhoista. Olen huomannut että oireilen myös gluteenittomista tuotteista joten täysi viljattomuus ollut jo 3 vuotta. Leipiin tulee gluteenin korvikkeeksi psylliumia joka on kuituvalmiste, leivissä on sama kuitumäärä kuin esim runsaskuituisessa ruisleivässä. Lisäksi laitan siemeniä joista tulee extrakuitua ja purutuntumaa. Olen itse kokenut gluteenittomat kalliit valmistuotteet täysin tarpeettomiksi, perunajauhoista saa kakkuja, mantelijauhoista samaten, niistä voi leipoa monipuolisesti myös pikkuleipiä. Teen leipiä pari pellillistä viikossa, ja aina on pieni pussi niitä pakkasessa. Rahaa säästyy ja vatsa kiittää :)
En ole keliaakikko eikä lähipiirissä sellaista ole. Silti olen sitä mieltä että tuo reilu 20€ korvausta on silkkaa vittuilua, joku 50€ olis jo vähän parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelijuus ja keliakia on kyllä aivan lyömätön yhdistelmä. Onneksi minulla on sentään jonkun verran säästöjä, joilla pystyn pitämään itseni hengissä. Kaikessa muussa säästettävä koko ajan, lähes kaiken tavaran ostan käytettynä. Tämänhän voi tietysti nähdä hyvänä ekologisena puolenakin.
Mutta kylläpä välillä ketuttaa, varsinkin silloin, kun joku jotenkin kuvittelee että olen tämän itse valinnut ja olen todella tarkka ihan ilkeyttäni. Ja sitten kun tällaiset trendikeliaakikot levittävät jatkuvasti väärää tietoa. Mutta positiivinen asenne kantaa aika pitkälle, ja onneksi myös ystävät auttavat.
Miten te tosi herkät keliaakikot, voitteko te syödä ravintolassa, jossa kaikki ruoka ei ole gluteenitonta? Eli aina on vaara, että gluteenilaskeumia on teidänkin perunoissa.
Pellavansiemenrouhe, sitä lisää vaikka jogurttiin tai kaurapuuroon (puhdas kaura käy ja siinäkin on kuituja) pari ruokalusikallista, saa kuitua.
Se on tosi kevyttä, mutta täyttä tavaraa.
Ravintosisältö / 100g:
Energia 2050 kJ (490 kcal)
Proteiini 24 g
Hiilihydraatti 1,6 g
Ravintokuitua 27 g
Rasva 28 g
Pellavansiemenrouhetta voi käyttää leivontaan tai syödä sellaisenaan jogurtin, puuron tai viilin lisäkkeenä. Siemenissä on noin 30 prosenttia, rouheessa 20 prosenttia siemenöljyä. Öljyssä on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Määrästä noin 60 prosenttia on alfalinoleenihappoa, 20 prosenttia linolihappoa.
Pellavansiemenrouheella autat vatsaasi toimimaan säännöllisesti. Samalla saat myös tärkeitä rasvahappoja, hyvälaatuista proteiinia, kuitua ja kivennäisaineita.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 14:26"]Aasiassa matkailleena tiedän, jotta siellä ei tiedetä keliakiasta mitään, eli erittäin varoen suhtautuisin aasiakauppojen elintarvikkeisiin. Muistakaa myös, että soijakastikkeet sisältävät yleensä vehnää! Eli aito keliaakikko joka oireilee herkästi, ei kyllä asioi aasiapuljuissa, koska merkinnät ja varmuus puuttuu.
[/quote]
Keliaakikot voivat syödä soijakastiketta, sillä siinä vehnä on fermentoitunutta, ja gluteeni on pilkkoontunutta. Siis ainakin keliakialiitto sanoo näin. Eri asia tietty, jos oireilee tosi herkästi. Mutta tavalliselle keliaakikolle soijakastike sopii.
Huomioikaa myös kaikki ns. luontaisesti gluteenittomat tuotteet eivät ole gluteenittomia, valmistus tai pakkausprosessin epäpuhtaudesta johtuen. Eli läheskään kaikki meistä keliaakikoista ei voi syödä niitä ns. gluteenittomia ilman merkintää olevia tuotteita. Itse en uskaltaisi noita itämaisten kauppojen tuotteita käyttää valitettavasti osa meistä saa oireita hurjan pienistä määristä gluteenia, joten tuotantoprosessi täytyy olla puhdas pellolta pöytään.