Lue keskustelun säännöt.
Vuodeosastoje potilaat on heitteillä- mitä hoitajat tekee?
14.03.2014 |
4hlö huone, omahoitajasysteemi (24 potilasta,ainakin 5 hoitajaa). Yksi kivulias liikuntakyvytön, yksi lähes suoraa huutoa huutava levoton sänkypotilas, yksi muistamaton haahuilija ja yksi joka kärrätään aamulla päiväsaliin.
4h aikana, heti aamupesujen jälkeen huoneeseen tuotiin ruokatarjottimet ja haettiin ne pois, muuten ei käynyt _ketään_ edes ovella kurkkaamassa. Uskomatonta.
Ihan rauhassa olisi saanut kuolla/pudota sängystä/tukehtua oksennukseen/mitä vaan.
Missä hoitajat oikein päivänsä viettää?
Kommentit (151)
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:37"]
Kädet pestään vessakäyntien yhteydessä tai kun ne ovat näkyvästi likaiset.
[/quote]
Tämä siis kommentoijalle 111
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnärillä sama meininki nykyään. Antibiootti ja särkylääkkeet unohdettiin tuoda, vaikka painoin summeria sovittuina tunteina. Kun painoin pari kertaa uudestaan, tiuskaistiin vaan jotain. Laahustin hakemaan itse, silloinkaan ei meinannut olla aikaa antaa niitä käteen.
Monessa paikassa valitettavasti on ihan totta täällä mainitut jutut. :(
Syömisistä on sanottava, että monet vanhukset ovat kyllä pieniruokaisempia kuin työikäiset. Mutta se energiantarve osastohoidossa on laskettu todella pieneksi, joten sairaalaruuilla vanhukset laihtuvat. Ei sitä kukaan paperille tohdi painaa, mutta vanhusten laihtumista pidetään myös ihan toivottavana asiana. Joku hoitaja on sanonutkin mulle joskus, että yli 80 kg painavan potilaan kääntäminen on työterveyden vaarantamista...
Viikonloppuisin yleensä myös ruokailukertoja on harvemmin. Pahimmillaan olen nähnyt kolme ruokailukertaa päivällä plus päiväkahvi klo 17.30. Puoli kuudella sunnuntai-iltana saa siis kahvia tai teetä ja sen sentin paksuisen pullaviipaleen (100 kcal). Seuraava ruoka on sitten seuraavana aamuna...
Totta on myös tuo, että vanhuksia ei aina syötetä ja juoteta. Ruoka tuodaan eteen ja saatetaan viedä koskemattomana pois puoli tuntia myöhemmin. Passiivista eutanasiaahan se on, vaikka kuinka asia yritetään muotoilla nielemisvaikeuksiksi ja ruokahaluttomuudeksi. Tottahan sekin on, ettei muutaman päivänkään osapaastonkaan jälkeen ruoka uppoa normaaliin tapaan ja isoa ateriaa seuraa vatsanväänteet. Tänhän tietää jokainen kunnon laiharillakin ollut! Ratkaisu ei kuitenkaan ole jatkopaasto vaan tasainen ravinnonsaanti monta kertaa vuorokaudessa.
Moni vanhus koettaa olla vähällä juomisella, ettei tarvitse niin paljon vessassa ravata. on se myös osasyy olla juottamatta potilaita "liikaa". Vanhuksilla janon tunne tulee huonommin kuin työikäisillä, ja nestettäkin pitäisi juoda ihan juomisen vuoksi eikä vain janon yllättäessä. Varsinkin monilääkityillä on usein kuiva suu, ja siihenkin veden juominen on hyvä apu.
Vaipat osastolla vaihdetaan kahdesti vuorokaudessa. Vaipan vaihtoon menee, öö, 3 minuuttia? Kahden hoitajan voiminkin tehtynä vuodepotilaan vessatus vie 12 minuuttia päivässä. Kaatuilevat potilaat huomaavat myös usein olevansa vaipallisia potilaita... Suihku kerran viikossa vie noin 20 minuuttia työaikaa, toivon mukaan pesulapulla hieman pari minuuttia pesaistaan myös vaipanvaihdon ulkopuolellakin.
Lääkkeiden kanssa värkkääminen vie joillain osastoilla toki paljon aikaa. Pitkäaikaishoidossa lääkkeet tulevat yleensä annosjakeluna, ja niiden anniskelu vie juuri sen ajan kun se nappien antaminen vie... Insuliini ei tietty tule annosjakeluna, se on jonkun annosteltava erikseen, ja yleensä osastolta parikin insuliinihoitoista diabetesta sairastavaa löytyy.
Luojalle kiitos tuosta annosjakelusta! Lääkelaskut perustuvat täysin alakoulun matematiikkaan. Silti ne ovat huomattavalle osalle hoitohenkilöstöstä harjoittelun jälkeenkin todella vaikeita ja osalle jopa mahdottomia. Väärät lääkkeet saa potilas pelottavan usein, ja kyllähän nämä suurimmalta osalta onnistutaan hautaamaan hiljaisuudessa. Toki edelleen on mahdollista saada jonkun toisen lääkkeet, ja sattuuhan sitä joskus pistämään insuliinit vääräänkin potilaaseen. Jos potilas menee tajuttomaksi saatuaan jonkun toisen insuliinit, on sitten pistäjän omatunnosta kiinni, raportoiko hän virheensä kenellekään. Levottoman potilaan voi tehokkaasti rauhoittaa myös yliannostelemalla insuliinia. Näin eivät onneksi tee kuin julkisuudessa ristiinnaulitut myrkkyhoitajat, eikö niin?
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:06"][quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:02"]
Ainakin 5 hoitajaa siellä oli paikalla. Todella kammottavaa ja pelottavaa.
Ne syö ketkä pystyy ja ne ketkä ei pysty niin todetaan "eikö maistunut" ja viedään eväät pois.
Huutoon ei reagoida mitenkään mikä kyllä varmasti lisää muidenkin potilaiden stressiä.
Ymmärrän että välillä on kiire ja "katastrofitilanteita" mutta että monta tuntia ilman että kukaan edes kurkkaa miten potilaat voi :(
[/quote]
Joo joo. Uskotaan jo, että hoitajat ovat työtä pakoilevia, jotka ihan vaan silkaa pahuttaa kiusaavat potilaita.
Pidä huoli omaisistasi.
[/quote]
Ei omaisistaan voi pitää huolta itse, jos he ovat sairaalassa. Itselläni sama kokemus vuodeosastolta, todella kamalaa ja apua ei saa.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:43"]Monessa paikassa valitettavasti on ihan totta täällä mainitut jutut. :(
Syömisistä on sanottava, että monet vanhukset ovat kyllä pieniruokaisempia kuin työikäiset. Mutta se energiantarve osastohoidossa on laskettu todella pieneksi, joten sairaalaruuilla vanhukset laihtuvat. Ei sitä kukaan paperille tohdi painaa, mutta vanhusten laihtumista pidetään myös ihan toivottavana asiana. Joku hoitaja on sanonutkin mulle joskus, että yli 80 kg painavan potilaan kääntäminen on työterveyden vaarantamista...
Viikonloppuisin yleensä myös ruokailukertoja on harvemmin. Pahimmillaan olen nähnyt kolme ruokailukertaa päivällä plus päiväkahvi klo 17.30. Puoli kuudella sunnuntai-iltana saa siis kahvia tai teetä ja sen sentin paksuisen pullaviipaleen (100 kcal). Seuraava ruoka on sitten seuraavana aamuna...
Totta on myös tuo, että vanhuksia ei aina syötetä ja juoteta. Ruoka tuodaan eteen ja saatetaan viedä koskemattomana pois puoli tuntia myöhemmin. Passiivista eutanasiaahan se on, vaikka kuinka asia yritetään muotoilla nielemisvaikeuksiksi ja ruokahaluttomuudeksi. Tottahan sekin on, ettei muutaman päivänkään osapaastonkaan jälkeen ruoka uppoa normaaliin tapaan ja isoa ateriaa seuraa vatsanväänteet. Tänhän tietää jokainen kunnon laiharillakin ollut! Ratkaisu ei kuitenkaan ole jatkopaasto vaan tasainen ravinnonsaanti monta kertaa vuorokaudessa.
Moni vanhus koettaa olla vähällä juomisella, ettei tarvitse niin paljon vessassa ravata. on se myös osasyy olla juottamatta potilaita "liikaa". Vanhuksilla janon tunne tulee huonommin kuin työikäisillä, ja nestettäkin pitäisi juoda ihan juomisen vuoksi eikä vain janon yllättäessä. Varsinkin monilääkityillä on usein kuiva suu, ja siihenkin veden juominen on hyvä apu.
Vaipat osastolla vaihdetaan kahdesti vuorokaudessa. Vaipan vaihtoon menee, öö, 3 minuuttia? Kahden hoitajan voiminkin tehtynä vuodepotilaan vessatus vie 12 minuuttia päivässä. Kaatuilevat potilaat huomaavat myös usein olevansa vaipallisia potilaita... Suihku kerran viikossa vie noin 20 minuuttia työaikaa, toivon mukaan pesulapulla hieman pari minuuttia pesaistaan myös vaipanvaihdon ulkopuolellakin.
Lääkkeiden kanssa värkkääminen vie joillain osastoilla toki paljon aikaa. Pitkäaikaishoidossa lääkkeet tulevat yleensä annosjakeluna, ja niiden anniskelu vie juuri sen ajan kun se nappien antaminen vie... Insuliini ei tietty tule annosjakeluna, se on jonkun annosteltava erikseen, ja yleensä osastolta parikin insuliinihoitoista diabetesta sairastavaa löytyy.
Luojalle kiitos tuosta annosjakelusta! Lääkelaskut perustuvat täysin alakoulun matematiikkaan. Silti ne ovat huomattavalle osalle hoitohenkilöstöstä harjoittelun jälkeenkin todella vaikeita ja osalle jopa mahdottomia. Väärät lääkkeet saa potilas pelottavan usein, ja kyllähän nämä suurimmalta osalta onnistutaan hautaamaan hiljaisuudessa. Toki edelleen on mahdollista saada jonkun toisen lääkkeet, ja sattuuhan sitä joskus pistämään insuliinit vääräänkin potilaaseen. Jos potilas menee tajuttomaksi saatuaan jonkun toisen insuliinit, on sitten pistäjän omatunnosta kiinni, raportoiko hän virheensä kenellekään. Levottoman potilaan voi tehokkaasti rauhoittaa myös yliannostelemalla insuliinia. Näin eivät onneksi tee kuin julkisuudessa ristiinnaulitut myrkkyhoitajat, eikö niin?
[/quote]
Ja tuolla kommentillasi todistit, ettet tiedä asiasta, johon juuri otit kantaa, yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:43"]Monessa paikassa valitettavasti on ihan totta täällä mainitut jutut. :(
Syömisistä on sanottava, että monet vanhukset ovat kyllä pieniruokaisempia kuin työikäiset. Mutta se energiantarve osastohoidossa on laskettu todella pieneksi, joten sairaalaruuilla vanhukset laihtuvat. Ei sitä kukaan paperille tohdi painaa, mutta vanhusten laihtumista pidetään myös ihan toivottavana asiana. Joku hoitaja on sanonutkin mulle joskus, että yli 80 kg painavan potilaan kääntäminen on työterveyden vaarantamista...
Viikonloppuisin yleensä myös ruokailukertoja on harvemmin. Pahimmillaan olen nähnyt kolme ruokailukertaa päivällä plus päiväkahvi klo 17.30. Puoli kuudella sunnuntai-iltana saa siis kahvia tai teetä ja sen sentin paksuisen pullaviipaleen (100 kcal). Seuraava ruoka on sitten seuraavana aamuna...
Totta on myös tuo, että vanhuksia ei aina syötetä ja juoteta. Ruoka tuodaan eteen ja saatetaan viedä koskemattomana pois puoli tuntia myöhemmin. Passiivista eutanasiaahan se on, vaikka kuinka asia yritetään muotoilla nielemisvaikeuksiksi ja ruokahaluttomuudeksi. Tottahan sekin on, ettei muutaman päivänkään osapaastonkaan jälkeen ruoka uppoa normaaliin tapaan ja isoa ateriaa seuraa vatsanväänteet. Tänhän tietää jokainen kunnon laiharillakin ollut! Ratkaisu ei kuitenkaan ole jatkopaasto vaan tasainen ravinnonsaanti monta kertaa vuorokaudessa.
Moni vanhus koettaa olla vähällä juomisella, ettei tarvitse niin paljon vessassa ravata. on se myös osasyy olla juottamatta potilaita "liikaa". Vanhuksilla janon tunne tulee huonommin kuin työikäisillä, ja nestettäkin pitäisi juoda ihan juomisen vuoksi eikä vain janon yllättäessä. Varsinkin monilääkityillä on usein kuiva suu, ja siihenkin veden juominen on hyvä apu.
Vaipat osastolla vaihdetaan kahdesti vuorokaudessa. Vaipan vaihtoon menee, öö, 3 minuuttia? Kahden hoitajan voiminkin tehtynä vuodepotilaan vessatus vie 12 minuuttia päivässä. Kaatuilevat potilaat huomaavat myös usein olevansa vaipallisia potilaita... Suihku kerran viikossa vie noin 20 minuuttia työaikaa, toivon mukaan pesulapulla hieman pari minuuttia pesaistaan myös vaipanvaihdon ulkopuolellakin.
Lääkkeiden kanssa värkkääminen vie joillain osastoilla toki paljon aikaa. Pitkäaikaishoidossa lääkkeet tulevat yleensä annosjakeluna, ja niiden anniskelu vie juuri sen ajan kun se nappien antaminen vie... Insuliini ei tietty tule annosjakeluna, se on jonkun annosteltava erikseen, ja yleensä osastolta parikin insuliinihoitoista diabetesta sairastavaa löytyy.
Luojalle kiitos tuosta annosjakelusta! Lääkelaskut perustuvat täysin alakoulun matematiikkaan. Silti ne ovat huomattavalle osalle hoitohenkilöstöstä harjoittelun jälkeenkin todella vaikeita ja osalle jopa mahdottomia. Väärät lääkkeet saa potilas pelottavan usein, ja kyllähän nämä suurimmalta osalta onnistutaan hautaamaan hiljaisuudessa. Toki edelleen on mahdollista saada jonkun toisen lääkkeet, ja sattuuhan sitä joskus pistämään insuliinit vääräänkin potilaaseen. Jos potilas menee tajuttomaksi saatuaan jonkun toisen insuliinit, on sitten pistäjän omatunnosta kiinni, raportoiko hän virheensä kenellekään. Levottoman potilaan voi tehokkaasti rauhoittaa myös yliannostelemalla insuliinia. Näin eivät onneksi tee kuin julkisuudessa ristiinnaulitut myrkkyhoitajat, eikö niin?
[/quote]
Ja tuolla kommentillasi todistit, ettet tiedä asiasta, johon juuri otit kantaa, yhtään mitään.
[/quote]
ugh, mahtiargumentoija on puhunut! :D
Outoja kommentteja. Ainakin meillä sairaalassa herätetään potilaat ja aletaan aamupesuille riudaamaan, huone kerrallaan. Ruokailu, jaetaan ruuat ja autetaan syömisessä. sitten 15 min kahvitauko. Sitten mittausten ottamista, aamupesujen jatkamista, suihkutuksia listan mukaan, vatsantoimittamisia, vaippojen vaihtoa ja kuivitusta jne. Siinä se aamupäivä menee ja syömään nnennkuin potilaiden ruoka tulee ja sit taas ruokalussa auttaminen jne. Joka huoneessa 4 potilasta, huoneita 3 ja hoitajia yhteensä 4. Potilaita kaikkiaan 12. Tässä ideaali päivärytmi, siihen sitten kun yksi oksentelee, toisella happea tarvitaan, kolmannen haavahoito, neljännellä eristykseen laitto kun ripulia, jne. Jossain välissä pitäisi istua toimistossa koneella, kirjata jokaisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on vakipaikka, niin osa hoitajista surffaa päivät netissä tai puhuu omia asioitaan puhelimessa, aivan kuten monissa muissakin työpaikoissa on mätämunia.
Itseasiassa annosjakelu ei ole ratkaisu, kun tulee lääkemuutoksia. Poistat entisiä pusseista, lisäät, odotat että joku lääke alkaa viikon parin päästä tulla pusseissa. Jaat dosetissa sillä välin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:52"]nyky hoitajilla ei ole lainkaan moraalia, ammattitaitoa tai mitään muutakaan jota tarvittaisiin sairaiden ihmisten kanssa! laiskoja, tyhmiä ja ikäviä ihmisiä 90%. hoitajaksi pääsee melkeen kuka vaan idiootti ja sen kyllä huomaa
[/quote]
Ja mikähän mahtaa olla noin fiksuja kirjoittavan ammatti vai oletko käynyt mitään koulua peruskoulun jälkeen? Et ainakaan tekstisi perusteella ole itsekään mikään järjenjättiläinen!
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:52"]nyky hoitajilla ei ole lainkaan moraalia, ammattitaitoa tai mitään muutakaan jota tarvittaisiin sairaiden ihmisten kanssa! laiskoja, tyhmiä ja ikäviä ihmisiä 90%. hoitajaksi pääsee melkeen kuka vaan idiootti ja sen kyllä huomaa
[/quote]
Ja mikähän mahtaa olla noin fiksuja kirjoittavan ammatti vai oletko käynyt mitään koulua peruskoulun jälkeen? Et ainakaan tekstisi perusteella ole itsekään mikään järjenjättiläinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 22:39"]
Itseasiassa annosjakelu ei ole ratkaisu, kun tulee lääkemuutoksia. Poistat entisiä pusseista, lisäät, odotat että joku lääke alkaa viikon parin päästä tulla pusseissa. Jaat dosetissa sillä välin...
[/quote]
Niin, aina on olemassa niitä poikkeustilanteita, mutta eihän se hyvää systeemiä huonoksi tee. Ei se pyykkikonekaan elämää helpota silloin, kun pyykinpesuaine on loppu. Silti pyykkikoneet ovat tosi käteviä olemassa. :)
Pyykkikone ei ole kätevä, jos teet 2 viikkoa nyrkkipyykkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 17:10"]
Sitä mietin että miksi järjestelmä on sellainen että höperöistä vanhuksista pitää kirjata joka päivä pitkä lista tietoa. Tod. näköisesti kukaan ei niitä lue. Jos mummo saa kohtauksen niin ei kukaan siinä vaiheessa käy katsomassa koneelta menneen viikon happisaturaatioita.
[/quote]
1) Kirjallisella raportoinnilla ennaltaehkäistään mm. hoitovirheitä
2) Jos virheitä sattuu, niitä länkytyksiä todellakin sitten luetaan. On älyttömän tärkeää että hoidosta löytyy mustaa valkoisella, jotta voidaan tarkistaa mitä on tapahtunut ja mikä tähän on johtanut.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 18:24"]
Suomalaiset hoitajat jotka olivat menneet Englantiin töihin kokivat kulttuurishokin kun siellä joutui tekemään töitä.
[/quote]
Olen työskennellyt hoitajana sekä Suomessa että Englannissa ja työn määrä on kummassakin sama. Kummassakaan en ole peukaloitani pyöritellyt. Työn laadussa sen sijaan oli eroja. Suomessa sairaanhoitajan työ on itsenäisempää ja enemmän asiantuntijatehtäviä. Englannissa sen sijaan tehdään enemmän sellaisia töitä, jotka Suomessa kuuluvat perus/lähihoitajille.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 18:24"]
Suomalaiset hoitajat jotka olivat menneet Englantiin töihin kokivat kulttuurishokin kun siellä joutui tekemään töitä.
[/quote]
Olen työskennellyt hoitajana sekä Suomessa että Englannissa ja työn määrä on kummassakin sama. Kummassakaan en ole peukaloitani pyöritellyt. Työn laadussa sen sijaan oli eroja. Suomessa sairaanhoitajan työ on itsenäisempää ja enemmän asiantuntijatehtäviä. Englannissa sen sijaan tehdään enemmän sellaisia töitä, jotka Suomessa kuuluvat perus/lähihoitajille.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 17:09"]
Ihmettelen, minkä takia vielä tehdään niitä potilashuone sairaaloita. Olin itse puolitoista vuotta sitten leikkauksen jälkeen avo-osastolla, jossa hoitajat olivat kokoajan samassa tilassa. Siinä hoitajat näki kokoajan ja hoisivat ihan luonnollisesti potilaita tarpeen vaatiessa. Hoitajia näki kokoajan, eikä heitä kaivannut, mutta aina säännöllisesti muistivat moikata. Nyt olin 3 potilaan huoneessa ja hoitajat kävivät jakamassa lääkkeet ja lääkärin kierroksella. Kun pääsin itse ylöskin, hoitajat oli siellä lasin takana, eivätkä ottaneet mitään kontaktia.
Nyt kokoajan tuntui, että hoitajilla oli paljon tärkeämpää hoitaa tietokoneen tietokantaa tai jotain muuta siinä näytöllä, kun avo-osastolla hoitajien ollessa jatkuvasti läsnä tunsi heidän läsnäolonsa. Ihan pienet tervehdykset ratkaisevat paljon. Luultavasti molemmilla osastoilla oli ihan yhtä kiire syöttää tietoja tietokantaan ja tarkastella tietokoneelta kaikkea muuta mahdollista. Yhdellä puolella tervehdykset ja se läsnäolo sai olon tuntumaan hoidetulta. Toisella osastolla niiden puute sai tuntemaan itsensä kipujen keskellä aika heitteillejätetyksi.
[/quote]
Joihinkin paikkoihin avo-osasto sopii, toisaalle ei. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi sairaanhoitajat tarvitsevat myös sellaisen työtilan, joka on äänieristetty. Kaikkien asioita ei voi puhua kaikkien kuullen. Tietyt lääkkeiden jako ja laimennus tehtävät on virheiden välttämiseksi hyvä tehdä siten, että ei tule jatkuvasti keskeytetyksi.
Kuulin että Savossa yhdessä paikassa hoitajat sanovat potilaita olioiksi.
Luoja minua varjelkoon koskaan joutumasta tuollaiselle avo-osastolle vailla intimiteettisuojaa ja edes hetken hiljaisuutta.
Kädet pestään vessakäyntien yhteydessä tai kun ne ovat näkyvästi likaiset.