Lue keskustelun säännöt.
Pelkään itseäni
14.03.2014 |
Poissa on kaikki itseni kunnioittaminen, välittäminen. Pää käskee lopettamaan tämän,mutta sydän ei anna tehdä. Rakastan miestäni ja lapsiani enemmän kuin elämää ja haluaisin pelastaa heidät minulta. Kaikki kaatuu niskaan....en vaan jaksa enää... Elän kahvilla ja tupakalla, näöksi syön jotain joskus muiden kanssa. Ruoka saa voimaan minut pahoin. Yksin ollessani syön ja paljon ja usein pakotan itseni oksentamaan fyysisen pahan olon pois. Sitten onkin vielä kurjempi olla. Viiltelen itseäni ja syön lääkkeitä isoja annoksi kerralla. Voi kunpa alämä loppuisi.
Kommentit (7)
Älä ota lapsiltasi pois äitiä, mieheltäsi vaimoa. Älä aiheuta heille suunnatonta surua ja menettämisen tuskaa. Hae apua, heti,pystyt siihen! Asiat muuttuvat varmasti paremmaksi. Hurjasti voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menetän heidät kuitenkin kerron tai en...on niin suurista asioista kyse.
Oikeesti harkitsen luovuttamista,se on ainut keino ulos tästä omasta helvetistäni.
Voimia sinulle!!! Tiedän tunteesi, olen mielenterveyspotilas ja tiedän mitä on ahmia ja inhota itseään totaalisesti ja pitää itseään täysin arvottomana.. Hae apua, se ei ole helppo tie tai mitään mutta parempi kuin olla hakematta.. Pääset puhumaan ammattilaiselle, saat lääkityksen ja diagnoosinkin, saat pitkän sairasloman ellet jo ole sillä jne.
Nyt on oikea aika hakea apua. Voimia sinulle.
Voi muista aina, että asiat muuttuvat. Pyydä apua jostain. Voi kun osaisin auttaa. Kyllä pääset tuosta tunteesta jossain vaiheessa. Tiedän olin siellä joskus kauan sitten. Terapian ja pienten muutosten kautta sain uuden elämän. Sinulla on samat mahdollisuudet. En voinut silloin kuvitella, joskus olevani onnelline. Näin kuitenkin on käynyt. Usko, että niin käy sinullekin. itse olisin antanut lapseni adoptioon vain pelastaakseni hänet minulta. Mutta lapsi on onnelinen ja olen tosiaan paras äiti hänelle. Rakkaus riittää pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa uskoa,että rakkaus enää kantaa. Tiedän,että mieheni rakastaa minua ja lapsetkin tottakai ja minäkin rakastan heitä kaikkia. Paljon enemmän kuin itseäni. Sen takia haluaisinkin pelastaa heidät itseltäni. Olen suunnitellut joku ilta ottavani pari pakettia käsikauppalääkkeitä ja käyväni nukkumaan,toivottavasti nukun lopullisesti! Junaraiteetkin menee aika lähellä...siinäkin olis lopetus kerrasta.
Hae ihmeessä apua pahaan oloosi! Voimia sinulle!