Lue keskustelun säännöt.
Kävimme eilen tyttären kanssa ensimmäisen homokeskustelun Salkkareiden takia :)
13.03.2014 |
Elias ja se uusi poikaystävä pussasivat, 11v tyttö ihmetteli tätä. Sanoin, että ovat homoja. Kaksi miestä tai kaksi naista voivat rakastaa toisiaan samalla tavalla kuin mies ja nainen toisiaan. Tyttö vähän hämmillään kysyi, että voiko hän rakastua tyttöön. Kerroin, että mikään ei estä. Rakkaus ei katso sukupuolta.
Kommentit (37)
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:17"]
Sitten kun sattuukin niin, että lapsi on homo, alkaa vanhempi ajatella, että kun on suhtautunut aina avarasti kaikkeen ja opettanut sen lapsilleen, vaikuttaako se lapsen omaankuvaan?
Jos tuossa iässä on hyviä ja mukavia tyttökavereita ja niiden kanssa on aina hauskaa, tajuaako lapsi sen, ettei se tarkoita sitä, että on homo?
Nyt puhun ihan omasta kokemuksesta ja nuoresta lapsestani, joka kertoo olevansa homo.
Osaan käsitellä asian ja uskon, että synnytään joksikin jne.. mutta silti nykyään on niin paljon homoja, että asia alkaa vaivaamaan, onko se sitten kuitenkin kasvatuksen tulos?
Monesti nuorilla on tarve seurustella jonkun kanssa ja jos sitten ei sitä vastakkaista sukupuolta olevaa kaveria heti löydy, onko helpompi sanoa olevansa homo?
Ahatuksia?
[/quote]
Minusta olet pahasti metsässä. NykyäänKÄÄN ei ole mitenkään helppoa teinin sanoa olevansa homo tai lesbo. Kuten joku tuossa jo kertoikin, lapset käyttävät ko. sanoja haukkumasanoina. Joten vaikka mediassa homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan ymmärtävästi, käytännössä varsinkin teinit ovat hyvin konservatiivisia ja homoutta on vaikea myöntää. Kukaan ei siten "ala homoksi" siksi, ettei ole saanut kaipaamaansa ystävää vastakkaisesta sukupuolesta.
Ja hei: samaten kukaan ei harrasta seksiä ainakaan paria uteliasuuskertaa enempää oman sukupuolen kanssa, jos se ei tyydytä seksuaalisesti eli siihen ole synnynnäistä taipumusta. Se, että homoseksuaaleja on nykyään enemmän kuin aiemmin johtuu ihan siitä, että kaapista on helpompi nyt tulla - eli heitä on ennenkin ollut, mutta heistä ei ole puhuttu.
Kannattaa vaikkapa lukea Valdemar Melangin kirja Puistohomot Helsingin homoista 1960-luvulla. Homous oli siihen aikaan vielä rikos (vuoteen 1971 asti), joten ei ole ihme, että sitä ei julkisesti näkynyt.
"
Vuosina 1889-1971 homous oli rikos. Suomessa siit
ä tuomittiin tuhatkunta ihmistä, vaikka tietenkin homoseksuaaleja oli enemmän.
Kaikki olivat kaapissa.
Homomiesten ratkaisuksi muodostui kruisailu eli satunnaisen seksiseuran etsiminen julkisilta paikoilta. Tapaamispaikkoja olivat yleiset k
äymälät ja puistot.
Julkisella paikalla seksin harrastaminen ei silloinkaan ollut lain silmiss
ä suotavaa, mutta käytännössä muut vaihtoehdot olivat vähäisiä. Viisikymmentä vuotta sitten Helsingissä salaisia tapaamispaikkoja oli useita: Seurasaari, Esplanadi, Mäntymäki (tai miestenkielellä Venuskukkula tai Kyrpävuori)."
http://www2.nyt.fi/20120621-miesten-metsaessae-pussataan-muttei-puhuta/
Naisten osalta maailman sivu on ollut yhdessä asuvia ystävättäriä.... heidän seksistään ei puhuttu, koska ei oikein edes ymmärretty osan naisista VOIVAN arvostaa enemmän naista sänkykumppanina kuin miestä. Koko ajatus oli vielä 1900-luvun alun miehillekin täysin utopistinen ;-)
11
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:17"]
Sitten kun sattuukin niin, että lapsi on homo, alkaa vanhempi ajatella, että kun on suhtautunut aina avarasti kaikkeen ja opettanut sen lapsilleen, vaikuttaako se lapsen omaankuvaan?
Jos tuossa iässä on hyviä ja mukavia tyttökavereita ja niiden kanssa on aina hauskaa, tajuaako lapsi sen, ettei se tarkoita sitä, että on homo?
Nyt puhun ihan omasta kokemuksesta ja nuoresta lapsestani, joka kertoo olevansa homo.
Osaan käsitellä asian ja uskon, että synnytään joksikin jne.. mutta silti nykyään on niin paljon homoja, että asia alkaa vaivaamaan, onko se sitten kuitenkin kasvatuksen tulos?
Monesti nuorilla on tarve seurustella jonkun kanssa ja jos sitten ei sitä vastakkaista sukupuolta olevaa kaveria heti löydy, onko helpompi sanoa olevansa homo?
Ahatuksia?
[/quote]
En usko että nuoretkaan voisivat sanoa olevansa homoja ilman että todella voisi kuvitella ihastuvansa samaa sukupuolta olevaan.. Eli ehkä se homo voi tarkoittaa sitten biseksuaalia tai halua olla luokittelematon. Enkä todellakaan usko, että vanhempien sanomisilla on mitään vaikutusta lapsen seksuaaliseen suuntautumiseen.
Anteeksi outo kappalejako, Hesarin jutusta on vaikea kopioida, tuntuu aina olevan jotain häikkää.
11/23
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:23"]
Homoseksuaalisuus on toki osittain perinnöllistä, jopa, mutta yhteiskunnan vaikutus tekee oman tehtävänsä. Homoseksuaaleja on ollut aina, mutta nykyään he uskaltavat tulla paremmin esille, johtuen hyväksyvämmästä maailmankuvasta. Ennen vanhaan se oli rikos, ja sairaus. Et uskaltanut toimia omana itsenäsi peläten henkesi puolesta.
Ei nykyään homoseksuaaleja sen enempää ole, kuin ennen, ovat vaan enemmän esillä. Ja media haluaa heitä myös tuoda esille.
Minulla ei ole homoseksuuleja vastaan ihmisinä, mutta homoutta asiana en hyväksy. Voin silti olla hyvissä väleissä ja homoseksuaalin ystävä, mutta en hyväksy sitä asiaa. Eikä se mun asiani edes olekaan, jokainen rakentaa oman elämänsä omien halujensa mukaan.
[/quote]
Mitä tarkoitat ettet hyväksy homoutta? Mitä hyväksymistä siinä on?
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:28"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:17"]
Sitten kun sattuukin niin, että lapsi on homo, alkaa vanhempi ajatella, että kun on suhtautunut aina avarasti kaikkeen ja opettanut sen lapsilleen, vaikuttaako se lapsen omaankuvaan?
Jos tuossa iässä on hyviä ja mukavia tyttökavereita ja niiden kanssa on aina hauskaa, tajuaako lapsi sen, ettei se tarkoita sitä, että on homo?
Nyt puhun ihan omasta kokemuksesta ja nuoresta lapsestani, joka kertoo olevansa homo.
Osaan käsitellä asian ja uskon, että synnytään joksikin jne.. mutta silti nykyään on niin paljon homoja, että asia alkaa vaivaamaan, onko se sitten kuitenkin kasvatuksen tulos?
Monesti nuorilla on tarve seurustella jonkun kanssa ja jos sitten ei sitä vastakkaista sukupuolta olevaa kaveria heti löydy, onko helpompi sanoa olevansa homo?
Ahatuksia?
[/quote]
Minusta olet pahasti metsässä. NykyäänKÄÄN ei ole mitenkään helppoa teinin sanoa olevansa homo tai lesbo. Kuten joku tuossa jo kertoikin, lapset käyttävät ko. sanoja haukkumasanoina. Joten vaikka mediassa homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan ymmärtävästi, käytännössä varsinkin teinit ovat hyvin konservatiivisia ja homoutta on vaikea myöntää. Kukaan ei siten "ala homoksi" siksi, ettei ole saanut kaipaamaansa ystävää vastakkaisesta sukupuolesta.
[/quote]
En nyt oikeen tajua, kuinka olen metsässä?
Enkö saa ajatella asiaa ja kaikkea mahdollisesti siihen liittyvää?
Kun on kyse nuoresta, olen hieman skeptinen sen suhteen, että silloin nuo asiat on itselleenkään vielä selvillä. Ei hänellä edes ole muuta kuin joku kaukosuhde ja eivät ole koskaan tavanneet, siis seksuaalisesti kokemusta ei ole kummastakaan sukupuolesta.
Miten nettituttu voi tuntua siltä omalta ja oikealta?
Olen ihan oikeasti miettinyt näitä, enkä todellakaan siksi, etten hyväksy lastani juuri sellaisena kun on, vaan ihan aidosti ihmettelen tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 17:19"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:28"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:17"]
Sitten kun sattuukin niin, että lapsi on homo, alkaa vanhempi ajatella, että kun on suhtautunut aina avarasti kaikkeen ja opettanut sen lapsilleen, vaikuttaako se lapsen omaankuvaan?
Jos tuossa iässä on hyviä ja mukavia tyttökavereita ja niiden kanssa on aina hauskaa, tajuaako lapsi sen, ettei se tarkoita sitä, että on homo?
Nyt puhun ihan omasta kokemuksesta ja nuoresta lapsestani, joka kertoo olevansa homo.
Osaan käsitellä asian ja uskon, että synnytään joksikin jne.. mutta silti nykyään on niin paljon homoja, että asia alkaa vaivaamaan, onko se sitten kuitenkin kasvatuksen tulos?
Monesti nuorilla on tarve seurustella jonkun kanssa ja jos sitten ei sitä vastakkaista sukupuolta olevaa kaveria heti löydy, onko helpompi sanoa olevansa homo?
Ahatuksia?
[/quote]
Minusta olet pahasti metsässä. NykyäänKÄÄN ei ole mitenkään helppoa teinin sanoa olevansa homo tai lesbo. Kuten joku tuossa jo kertoikin, lapset käyttävät ko. sanoja haukkumasanoina. Joten vaikka mediassa homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan ymmärtävästi, käytännössä varsinkin teinit ovat hyvin konservatiivisia ja homoutta on vaikea myöntää. Kukaan ei siten "ala homoksi" siksi, ettei ole saanut kaipaamaansa ystävää vastakkaisesta sukupuolesta.
[/quote]
En nyt oikeen tajua, kuinka olen metsässä?
Enkö saa ajatella asiaa ja kaikkea mahdollisesti siihen liittyvää?
Kun on kyse nuoresta, olen hieman skeptinen sen suhteen, että silloin nuo asiat on itselleenkään vielä selvillä. Ei hänellä edes ole muuta kuin joku kaukosuhde ja eivät ole koskaan tavanneet, siis seksuaalisesti kokemusta ei ole kummastakaan sukupuolesta.
Miten nettituttu voi tuntua siltä omalta ja oikealta?
Olen ihan oikeasti miettinyt näitä, enkä todellakaan siksi, etten hyväksy lastani juuri sellaisena kun on, vaan ihan aidosti ihmettelen tätä.
[/quote]
Totta kai saat miettiä asiaa, olin vaan sinun kanssasi täysin eri linjoilla johtopäätöksistäsi.
Joku "olen vissiin homo" ei ole edes mitään homoutta. Siinä vaan lapsi etsii itseään ja miettii ääneen eri vaihtoehtoja.
Sinä kumminkin kirjoitit, että KUN lapsi ON homo...
Ihan hyvähän noista on jutella lapsen kanssa niin, että hän ei vielä voi tietää, mikä hänen seksuaalisuutensa on aikuisena. Että nyt on aikaa ihastua ja seurustella kumman sukupuolen kanssa tahansa, mutta se ei kerro mitään varmaa siitä, miten hän aikuisena suuntautuu. Biseksuaalisuus on myös hyvin yleistä.
Pääasia, että me vanhempina emme ala arvottaa kumpaakaan, koska JOS se lapsi sitten kumminkin on oikeastikin homoseksuaalinen, vanhemman tuomitseva asenne voi pahimmillaan olla tuhoisa.
PS: minä en ottanut siis kantaa sinuun ja lapseesi, ainoastaan noihin oletuksiisi siitä, että homous olisi trendikästä ja helppoa tunnustaa ja että se aikaansaisi homoutta ihmisissä.
11
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 17:32"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 17:19"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:28"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:17"]
Sitten kun sattuukin niin, että lapsi on homo, alkaa vanhempi ajatella, että kun on suhtautunut aina avarasti kaikkeen ja opettanut sen lapsilleen, vaikuttaako se lapsen omaankuvaan?
Jos tuossa iässä on hyviä ja mukavia tyttökavereita ja niiden kanssa on aina hauskaa, tajuaako lapsi sen, ettei se tarkoita sitä, että on homo?
Nyt puhun ihan omasta kokemuksesta ja nuoresta lapsestani, joka kertoo olevansa homo.
Osaan käsitellä asian ja uskon, että synnytään joksikin jne.. mutta silti nykyään on niin paljon homoja, että asia alkaa vaivaamaan, onko se sitten kuitenkin kasvatuksen tulos?
Monesti nuorilla on tarve seurustella jonkun kanssa ja jos sitten ei sitä vastakkaista sukupuolta olevaa kaveria heti löydy, onko helpompi sanoa olevansa homo?
Ahatuksia?
[/quote]
Minusta olet pahasti metsässä. NykyäänKÄÄN ei ole mitenkään helppoa teinin sanoa olevansa homo tai lesbo. Kuten joku tuossa jo kertoikin, lapset käyttävät ko. sanoja haukkumasanoina. Joten vaikka mediassa homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan ymmärtävästi, käytännössä varsinkin teinit ovat hyvin konservatiivisia ja homoutta on vaikea myöntää. Kukaan ei siten "ala homoksi" siksi, ettei ole saanut kaipaamaansa ystävää vastakkaisesta sukupuolesta.
[/quote]
En nyt oikeen tajua, kuinka olen metsässä?
Enkö saa ajatella asiaa ja kaikkea mahdollisesti siihen liittyvää?
Kun on kyse nuoresta, olen hieman skeptinen sen suhteen, että silloin nuo asiat on itselleenkään vielä selvillä. Ei hänellä edes ole muuta kuin joku kaukosuhde ja eivät ole koskaan tavanneet, siis seksuaalisesti kokemusta ei ole kummastakaan sukupuolesta.
Miten nettituttu voi tuntua siltä omalta ja oikealta?
Olen ihan oikeasti miettinyt näitä, enkä todellakaan siksi, etten hyväksy lastani juuri sellaisena kun on, vaan ihan aidosti ihmettelen tätä.
[/quote]
Totta kai saat miettiä asiaa, olin vaan sinun kanssasi täysin eri linjoilla johtopäätöksistäsi.
Joku "olen vissiin homo" ei ole edes mitään homoutta. Siinä vaan lapsi etsii itseään ja miettii ääneen eri vaihtoehtoja.
Sinä kumminkin kirjoitit, että KUN lapsi ON homo...
Ihan hyvähän noista on jutella lapsen kanssa niin, että hän ei vielä voi tietää, mikä hänen seksuaalisuutensa on aikuisena. Että nyt on aikaa ihastua ja seurustella kumman sukupuolen kanssa tahansa, mutta se ei kerro mitään varmaa siitä, miten hän aikuisena suuntautuu. Biseksuaalisuus on myös hyvin yleistä.
Pääasia, että me vanhempina emme ala arvottaa kumpaakaan, koska JOS se lapsi sitten kumminkin on oikeastikin homoseksuaalinen, vanhemman tuomitseva asenne voi pahimmillaan olla tuhoisa.
PS: minä en ottanut siis kantaa sinuun ja lapseesi, ainoastaan noihin oletuksiisi siitä, että homous olisi trendikästä ja helppoa tunnustaa ja että se aikaansaisi homoutta ihmisissä.
11
[/quote]
No jos lapsi on sanonut itse olevansa homo, miten sen muutat, että olisi sanonut noin??
Kirjoitin "Nyt puhun ihan omasta kokemuksesta ja nuoresta lapsestani, joka kertoo olevansa homo."
Mistä sait tuon "olen vissiin homo" juttusi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salkkarit on hyvä ohjelma mun luokalta kaikki muut kattoo sitä paitsi yks jota kiusataan sen takia 3 mun luokkalaista poikaa jotka on mun kavereita niin hakkaa homot ihan paskaks sairaalaan joutu joku kerran että suosittelisin että sun lapset olis normaaleita niin niitä ei kiusatais ainakaan sen takia
Salkkarit on hyvä ohjelma mun luokalta kaikki muut kattoo sitä paitsi yks jota kiusataan sen takia 3 mun luokkalaista poikaa jotka on mun kavereita niin hakkaa homot ihan paskaks sairaalaan joutu joku kerran että suosittelisin että sun lapset olis normaaleita niin niitä ei kiusatais ainakaan sen takia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein kaikki kiusaa sitä onhan se aika surkeeta kun se on 12v ja samalla luokalla kiusaajien kanssa
Olin ala-asteikäinen, kun Salkkareissa käsiteltiin Kallen homoutta. Äitini piti sitä sairaana ja homo oli lähellä kirosanaa kotona. On ollut aika vaikeaa yrittää muuttaa mielipidettä homoudesta ja oppia hyväksymään asia, joka ei oikeasti vaikuta omaan elämääni juuri mitenkään. Vieläkin joskus ajattelen, että homous on outoa ja vähän "hyi", mutta useimmiten asia on minulle ok ja mielestäni homoparienkin pitäisi saada oikeus avioliittoon ja adoptioon. Asiaa on auttanut nykyinen tieteellisesti tutkittu tieto homoudesta ja se, että olen myös tutustunut mukaviin homoseksuaaleihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:16"]
Tyttö kertoi myös, että koulussa pojat homottelevat toisiaan. Sanoin, että se on yhtä typerää kuin vammaiseksi haukkuminen. Se, mikä särähti korvaani oli, kun tyttö sanoi "En halua tykätä tytöistä, koska kaikki nauraisivat minulle". Ei ihan noin nuori voi tietää seksuaalista suuntautumistaan, uskon sen kehittyvän murrosiässä kun etsitään omaa identiteettiään. Sanoin, että minulle voi aina tulla kertomaan ja puhumaan asioista, ei tarvitse nyt 'pelätä' mitään.
Ap
[/quote]
Tyttösi pelkää rakastuvansa tyttöön, onneksi olkoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:23"]
Homoseksuaalisuus on toki osittain perinnöllistä, jopa, mutta yhteiskunnan vaikutus tekee oman tehtävänsä. Homoseksuaaleja on ollut aina, mutta nykyään he uskaltavat tulla paremmin esille, johtuen hyväksyvämmästä maailmankuvasta. Ennen vanhaan se oli rikos, ja sairaus. Et uskaltanut toimia omana itsenäsi peläten henkesi puolesta.
Ei nykyään homoseksuaaleja sen enempää ole, kuin ennen, ovat vaan enemmän esillä. Ja media haluaa heitä myös tuoda esille.
Minulla ei ole homoseksuuleja vastaan ihmisinä, mutta homoutta asiana en hyväksy. Voin silti olla hyvissä väleissä ja homoseksuaalin ystävä, mutta en hyväksy sitä asiaa. Eikä se mun asiani edes olekaan, jokainen rakentaa oman elämänsä omien halujensa mukaan.
[/quote]
Olisiko kivaa jos sun heteroutta ei jostain ihmeen kumman syystä hyväksyttäisi?
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:35"]
Kasvatus normin mukaan kaikille ja normit vaihtuvat ajan mittaan. Hyvin toimittu siis, kansalainen!
[/quote]
No mutta mikäs jumalolento se tämän kommentin eksyi tänne av:lle kirjoittamaan?
Hienoa ap, tulin aidosti iloiseksi tästä ja toivottavasti joku tätä keskustelua lukenut saa vinkkejä siihen miten omalleen asian esittäisi.
Mielestäni huomattavasti vaikeampaa selittää lapselle esim. Miksi joku narkkaa? Polttaa tupakkaa? Vetää viinaa päivittäin? Ts. Miksi joku valitsee esim. Terveydelle haitallisen tien. Ja nimenomaan valitsee. Homoseksuaalisuutta ei voi valita, joten sen olemassa olon voi todeta ja esittää asian juuri kuten ap lapselleen.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 16:08"]
Mitä aiot kertoa lapsellesi, kun televisiossa näkyy nuoren naisen ja vanhemman miehen välinen suhde, jossa isä ja tytär ovat seksuaalisesti rakastuneet toisiinsa? Aiothan silloinkin sanoa, että sukulaisuus ei katso sukupuolta?
[/quote]
Voisitteko viimeinkin lopettaa nämä sairaat vertaukset joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa.