Kun nainen käy läpi kriisiä, hän leikkaa hiuksensa lyhyeksi

Mun täytyy olla siis poikkeus sääntöön. En leikannut hiuksiani kun lapseni kuoli. Värjäsin kyllä ja aloin taas pukeutua muodikkaammin.

Ja kun miehellä on jokin kriisi, hän joko kasvattaa parran tai ajaa parran pois kokonaan. Miksi? Lisäksi mies voi ajella päänsä kaljuksi, jonkun kriisin yhteydessä tai siitä selvittyään. Miksi?

Ehkä hiustenleikkuu vaan keventää päätä... raikastaa oloa ja nainen/mies haluaa ehkä tehdä jotain tavallista poikkeavaa. Jokin muutos täytyy tehdä, mikä näkyy ulospäin. Eihän se sinänsä ehkä auta sisäistä pahaa oloa, mutta ulospäin voi antaa sellaisen vaikutelman, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan. Mistä näitä voi kukaan tietää. Me ihmiset haluamme yrittää tehdä jotain kun paha kriisi tulee. Joku leikkaa hiuksensa, joku antaa niiden vaan kasvaa, joku luopuu kaikenmaailman turhakkeista jne. Riippuu niin kriisistä. Asioiden tärkeysjärjestykset voivat muuttua paljon. Ja hiukset kasvaa aina takaisin... Ei mikään lopullinen "menetys".

Mä leikkasin ala- ja yläluokkien aikana moneen kertaan lyhyeksi hiukset. Ja kait se oli jonkinlaista kriisin poikasta siihen aikaan. Ja nyt sama malli, pitkä tukka kokoajan. Olenkohan käynyt jo kaikki kriisit läpi ,ku en halua lyhyttä tukkaa ;).

Kieltämättä koin oman Britney Spears momenttini, kun erosin muutama vuosi sitten. Keskellä yötä keittiön saksilla vetelin. Nyt naurattaa jo, mutta silloin ei.. :-D

Onko tästä jotain tieteellistä näyttöä? Keski-iässä naiset usein leikkauttavat lyhyemmän hiusmallin sillä hiukset eivät enää ole nuoruuden loistossaan. Senikäisillä naisilla saattaa olla muitakin elämänmuutoksia alla, mutta tuskin se hiusten pituuteen vaikuttaa. Tää on jotain romanttisten komedioiden typerää hapatusta siitä millainen "nainen" on ja mitä se tekee kun on kriisi. Vaihtaa tietty ulkonäköä kun naiset ovat niin pinnallisia jne.

Pitkien hiuksien leikkaaminen ihan lyhyiksi vaikuttaa muuhunkin kuin ulkonäköön. Se tuntuu erilaiselta, kevyeltä.

Minä leikkasin myös äitini kuoleman jälkeen pitkät hiukseni lyhyiksi.

Ap on oikeassa. Moni mun kaveri tai työkaveri, joka on eronnut, on leikannut lyhyet plus joku shokeeraava väri, pahimmassa tapauksessa se kaksväri eli mustat ja otsalla vaaleanpunainen tai violetti tupsu. Monilla tulee varmaan jotenkin tarve ilmaista sisäistä muutosta ulkoisestikin. Ehkä jotain kapinaa sitä paskaa eksää kohtaan, tyyliin "en oo enää se sama, mä muutuin ja katos tällaseks rempseemmäksi ja rohkeammaksi.

Monet alkaa myös laihduttaa, ainakin yrittää.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 12:23"]

Hirvittävän moni nainen tekee näin. Miksi ihmeessä? Puhutaan muutoksesta tai ilmeen uudistamisesta, mutta koskaan muutos ei jää hiusten värjäämiseen tai vastaavaan, tukka kynitään yleensä ihan lyhyeksi. Onko se joku tiedostamaton puhdistumisriitti?

[/quote]

Mielenkiintoinen aihe. Omaa kokemusta sen verran,että kun poikaystävä oli puoli vuotta masentunut ja veti samalla minutkin suohon,nyrhin hetken mielijohteesta ihanat hartiapituist hiukseni lyhyiksi,ja se harmitti jälkikäteen. En niinkään kokenut että kyseessä olisi ollut puhdistautumisriitti,vaan enemmänkin jonkinlaista itsetuhoisuutta. Ei ole ikinä ollut edes houkutusta esim. viillellä itseäni,sen sijaan puran pahaa oloa pilaamalla ulkonäköni. Näin siis minun kohdallani yhteys kriiseillä ja hiustenleikkuulla,en osaa muista naisista sanoa.