Lue keskustelun säännöt.
Kun nainen käy läpi kriisiä, hän leikkaa hiuksensa lyhyeksi
13.03.2014 |
Hirvittävän moni nainen tekee näin. Miksi ihmeessä? Puhutaan muutoksesta tai ilmeen uudistamisesta, mutta koskaan muutos ei jää hiusten värjäämiseen tai vastaavaan, tukka kynitään yleensä ihan lyhyeksi. Onko se joku tiedostamaton puhdistumisriitti?
Kommentit (49)
Tää on niin totta! Sain eilen uudet silmälasit, enkä tiedä haluanko niitä sittenkään. Näytän jotenkin typerältä ne päässä, jos hiukset on auki (pitkät, luonnonkiharat). Niinpä leikkasin taas ainakin 3cm latvoista ja aamulla vielä pari senttiä lisää. Mulle käy aina näin, ku tulee joku kriisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 12:35"]
Jaa. Tänne tuli sitten lyhythiuksisia loukkaantumaan. Selvennämpä asiaa:
Ei, en tarkoittanut että kaikilla lyhythiuksisilla naisilla olisi kriisi. Jos leikkaat hiuksesi lyhyeksi, sinulla ei välttämättä ole kriisiä, MUTTA olen huomannut, että KUN naisella on kriisi, hän leikkaa hiuksensa lyhyeksi. Siihen tässä haen vastausta, että miksi?
-ap
[/quote]
Täällä palstalla jokaisesta aloituksesta joku keksii jotain negatiivista ja valittamista. MUTTA kun erosin n. 3vuotta sitten ja oli raastava ero minä tosiaan alkoholi päissäni napsaisin pitkät hiukseni! Enkä vieläkään ymmärrä miksi :D
Jokaisessa suuremmassa kriisissä (avioero, lapsen kuolema, omien vanhempien kuolema, työttömyys) elämässäni mulla on keho reagoinut niin että hiukset ovat ohentuneet HUOMATTAVASTI, jopa kaljuja länttejä tullut...
Siinä ei ole oikein ollut muuta mahdollisuutta kuin leikata hiukset sellaiseen malliin, että näyttäisivät tuuheammilta ja yleensä lyhyempi malli sopinut tarkoitukseen paremmin...
Eikös Raamatussa tuskissaan ajella päänsä?
Tuttava leikkasi kananpersetukan ja otti tatuoinnin juhlistaessaan 40 v syntymäpäiväänsä. On nyt 42 v ja kasvattanut tukkaa takaisin. Tatuoinnista en ole kysynyt, että onko edelleenkin kiva.
pitkätukkainen ja tatuoimaton
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä siksi, kun hiukset vaikuttavat ulkonäköön ehkä kaikkein eniten, siis että saa aikaan minuutissa valtavan muutoksen. Ja esim. avioeron aikaan tarvitsee sitä muutosta ja hiuksissa se onnistuu simsalabim.
Tavallaanhan on vallan luonnollista, että kriisissä sitä yrittää panna edes jonkun elämänalueen kuntoon, olkoon se sitten vaikka ulkonäkö. Uskon kyllä, että moni näin ajattelee.
Olen minäkin viime vuosien aikana käynyt hiustenleikkuussa saadakseni edes ulkonäön toimivaksi että hakeakseni vähän uskottavuutta olemukseeni esim ennentärkeitä esiintymisiä tai neuvotteluja. Toisaalta olen ollut hiustenleikkuussa myös saadakseni kiireessä puolitoistatuntia lepoaikaa. Tosin mulla on ollut korvat peittävän lyhyet hiukset jo useamman vuoden, nämä eivät siinä suhteessa tee kovin isoja muutoksia. Leikkasin ne aikanaan ei-kriisitilanteessa saadakseni ulkonäkööni vähän glamouria ja huolittelua sen sinänsä kyllä paksun ja hyväkuntoisen mutta ah niin tylsän ja laittamattomanoloisen pitkän letin tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset on niin yksinkertaisia ja tyhmiä että ottavat kaiken niin tosissaan :D sen huomaa lähes jokaisesta ketjusta täällä.. Huono itsetunto oikein paistaa läpi. Jestas mitä sakkia
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 12:45"]
On muuten ihan totta ainakin omalla kohdallani. Olen kaksi kertaa leikannut hiukseni lyhyiksi, ja molemmat näin jälkeen päin ajateltuna liittyvät tietynlaisiin kriisiaikoihin. Enpä ole ennen tajunnutkaan!
[/quote]
Samoin minulla. Minulla oli 40v kriisi ja siihen tempaisin tukkani lyhyeksi. Osaltaan siihen vaikutti sekin, että olin epävarma luonteeltani ja taivuin ympäristön paineeseen, että aikuisella pitää olla lyhyt tukka, kun näyttää nuorekkaammalta.
No, kriisin ohitettuani kasvatin taas pitkäksi, koska koen ne omikseni ja olen päässyt siitä irti, että minun pitää kynsin hampain vielä viisikymppisenä yrittää näyttää mahdollisimman nuorekkaalta.
Mutta totta osaltaan ap,n aloitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnustan. Mun elämä ainakin oli yhtä kriisiä vajaa parikymppisestä reiluun kolmeen kymmeneen. Nyt mä oon jotenkin päässyt niiden asioiden yläpuolelle, vaikka kaikki eivät ole ratkenneet edelleenkään. Ja aina kun mun piti päästä jossakin asiassa eteenpäin, hiukset lyhenivät. Aika karseitakin kampauksia ehti itse asiassa olemaan. Toivottavasti mä en enää päädy yhtä pohjalle...
Minä päinvastoin kasvatin vieläkin pitemmäksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eron jälkeen leikkasin pitkät hiukset aivan lyhyiksi, tiedostamatonta uuden alun hakemista kenties.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 12:23"]
Hirvittävän moni nainen tekee näin. Miksi ihmeessä? Puhutaan muutoksesta tai ilmeen uudistamisesta, mutta koskaan muutos ei jää hiusten värjäämiseen tai vastaavaan, tukka kynitään yleensä ihan lyhyeksi. Onko se joku tiedostamaton puhdistumisriitti?
[/quote]
Olen eri mieltä. Kun naisella varsinkin reilusti yli kolmekymppisellä on kriisi niin hiuksia yritetään nimenomaan kasvattaa. Sitten kun kriisi on ohi niin huomataan että kampaus ei sovi ja on ryhdittömän näköinen ja ne taas leikataan. Nainnen joka elää, ainakin omasta mielestään hyvää elämää, uskaltaa poikaista hiukset, se vaatii melkoista itsetuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kyllä kriisin aikaan pahemmin ole jaksanut hiuksista välittää. Tosin kriisejäkin on erilaisia; vähän isompia, ei niin vakavia ja kaikkea siltä väliltä.
Minä leikkasin keskenmenon jälkeen pitkän tukkani lyhyeksi, tuosta vain, ja ihmettelin itsekin miksi.... pitää paikkansa minun kohdalla ainakin.
OT: Yleensähän pitkiä hiuksia yritetään pitää ja pitää, vaikka ne olisi ihan hirveät ohuet luihut. Niin minäkin. Viimeiseen saakka "nuoruudesta kiinni pitäen".
Ratkaisin ongelman vihdoin, kun en kertakaikkiaan enää kestänyt, leikkaamalla ne juuri ja juuri olkapäitä koskettaviksi, laittamalla permiksen tosi isoilla rullilla (näyttää lähinnä laineilta mutta tuo naisellista pehmeyttä ja runsautta hiuksiin) ja vaalentamalla ihan vaaleiksi. Tämä oli todellinen nuorennuskuuri entisen sotkuisenruskean luihuletin sijaan.
Täh? Mihin tää perustuu?
:D Mä leikkaan hiuksia lyhyemmäksi sen takia, että pidän lyhyemmistä hiuksista paljon enemmän kuin pitkistä! Mutta en koskaan ajaisi päätäni kynityksi, polkkamitta on ihana!
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:16"]
Täh? Mihin tää perustuu?
:D Mä leikkaan hiuksia lyhyemmäksi sen takia, että pidän lyhyemmistä hiuksista paljon enemmän kuin pitkistä! Mutta en koskaan ajaisi päätäni kynityksi, polkkamitta on ihana!
[/quote]
Ja sinäkään et lukenut ketjua ajatuksella:
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 12:35"]
Jaa. Tänne tuli sitten lyhythiuksisia loukkaantumaan. Selvennämpä asiaa:
Ei, en tarkoittanut että kaikilla lyhythiuksisilla naisilla olisi kriisi. Jos leikkaat hiuksesi lyhyeksi, sinulla ei välttämättä ole kriisiä, MUTTA olen huomannut, että KUN naisella on kriisi, hän leikkaa hiuksensa lyhyeksi. Siihen tässä haen vastausta, että miksi?
-ap
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 12:32"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 12:30"]
Kun mieheni kuoli, leikkasin pitkät hiukseni (ja kiehkuran jokaisen lapsen hiuksista) ja laitoin letin hänen käteensä hautaan. Hiustensa värjääminen olisi tuntunut siinä vaiheessa todella typerälle.
[/quote]
Sun miehes oli sellainen, joka vaati naiseltaan pitkää tukkaa?
[/quote]
Ei ollut, vaikka toki hiuskistani pitikin.
Saanko tehdä vastaoletuksen; Sinulla ei ole koskaan ollut aidosti onnellista parisuhdetta?
No mulla ei ollut kovin pitkät hiukset, mutta erottuani leikkautin ne ihan lyhyiksi. Sitten ihmiset kommentoi mua, että mitä sulle on oikein tapahtunut, oikein hehkut! No hehkuin kai kun pääsin miehestä eroon. Muutama on sanonut jälkikäteen, että ne lyhyet hiukset sopi mulle kaikkein parhaimmin. No, nyt on ylettynyt hartioille viimeiset 15 vuotta, ei kun uutta kriisiä odottelemaan :)