Lue keskustelun säännöt.
10 prosenttia suomalaisista ei osaa yhtään englantia
13.03.2014 |
HS kertoo, että reilut 10 prosenttia nykysuomalaisista ei osaa yhtään englantia. Tunnetko tällaista ihmistä? Miksi hän ei osaa?
Itse tunnen kaksi sukulaistani, mutta heillä on ilmiselvänä syynä korkea ikä. 83-vuotias ja 81-vuotias tekivät työuransa metsurina ja mielisairaanhoitajana ja pärjäsivät ilman kielitaitoa, jota heidän aikanaan ei koulussa saanut.
Minulla on kuitenkin kolme muutakin iäkästä (86, 84 ja 80) sukulaista, jotka osaavat englantia ainakin sen verran, että ovat hyvin pärjänneet esimerkiksi ulkomaanmatkoillaan. Nuoremmat tutut ja sukulaiset osaavat kaikki englantia, nuoriso jopa ihan loistavasti.
Kommentit (96)
Minusta tämä uutinen ei ollut mitenkään kummallinen muuten kuin siten, että 10% osaamattomuus kuulostaa yllättävän pieneltä. Omasta ikäluokastani (1950) kirjoitti ylioppilaaksi noin 20%, eivätkä hekään kaikki opiskelleet englantia pitkänä kielenä, koska 1960-luvulla saksakin oli vielä hyvä vaihtoehto.
Enemmänkin ihmettelen niitä lehtijuttuja, joiden mukaan 50% suomalaisista pystyy keskustelemaan vähintään kahdella (2) vieraalla kielellä. Tämä tosin on vastaajien oma arvio. Keskusteleminen vieraalla kielellä edellyttää minusta todella hyvää kielitaitoa, sillä ainakin itse ymmärrän keskustelemisella ihan muuta kuin esim. asioinnin kaupassa tai ravintolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen montakin, syrjäkylillä elämänsä eläneiden vanhempien ihmisten keskuudessa ei ole mitenkään harvinaista ettei osaa...
Äitini, n. 60 ei osaa juurikaan. Ihan muutaman fraasin. On käynyt kansakoulun ja ammattikoulun, ei niissä opetettu eikä ole tarvinnut/joutunut/halunnut tms. opiskella myöhemmin. Ulkomaanmatkoilla tms. isä hoitaa kommunikoinnin.
Tunnen vanhempia ihmisiä, jotka ovat opiskelleet esim. saksaa eikä englantiin ole panostettu samalla tavalla kuin nykypäivänä. Tunnen myös vanhempia ihmisiä, jotka ovat käyneet vain kansakoulun ja eivät osaa englantia.
Tunnen myös nuoria, jotka eivät osaa englantia, vaikka ikänsä puolesta kaiken järjen mukaan sitä ajattelisi osaavan, kun se on ollut pakollista koulussa. Jos on läpäissyt peruskoulun englannin arvosanalla 5 tai 6 ja on hyvin vähän opiskellut peruskoulun jälkeen eikä ole englantia missään käyttänyt, niin kielitaitoa ei ole.
Kaikkien pitäisi osata. Ja englanti kaikkiin EU maihin toiseksi kieleksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo lukuhan perustuu omaan ilmoitukseen. Voisi olla vähän toinen jos olisi testattu jollain oikealla testillä.
Kyllähän minäkin 'osaan' ruotsia, kun olen sitä koulussa opiskellut, mutta mitään en osaa ruotsiksi toimittaa enkä tajua suurinta osaa esim. riikinruotsalaisten puheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 10:49"]
Tunnen vanhempia ihmisiä, jotka ovat opiskelleet esim. saksaa eikä englantiin ole panostettu samalla tavalla kuin nykypäivänä. Tunnen myös vanhempia ihmisiä, jotka ovat käyneet vain kansakoulun ja eivät osaa englantia.
Tunnen myös nuoria, jotka eivät osaa englantia, vaikka ikänsä puolesta kaiken järjen mukaan sitä ajattelisi osaavan, kun se on ollut pakollista koulussa. Jos on läpäissyt peruskoulun englannin arvosanalla 5 tai 6 ja on hyvin vähän opiskellut peruskoulun jälkeen eikä ole englantia missään käyttänyt, niin kielitaitoa ei ole.
[/quote]
Siinä tutkimuksessa oli mittarina, ettei osaa yhtään, siis ei sanaakaan. En usko, että kukaan (nuori) olisi voinut mennä peruskoulun läpi ja muutenkin elää nykymaailmassa niin, että ei ole yhtä ainokaista sanaa oppinut.
Siis mitä, vain 10 prosenttia suomalaisista ei osaa ollenkaan englantia? Kertoo kyllä siitä, kuinka nopeasti suomalaisten koulutustaso on noussut, ja kuinka nopeasti englanti on syrjäyttänyt muut opiskeltavat kielet.
Otetaanpa esimerkiksi isäni, joka aloitti oppikoulun 1960-luvun alussa. Hänen aloittaessaan koulun oli tapahtunut jo suuri murros siinä, että 40 prosenttia ikäluokasta pääsi oppikouluun. 1930-luvull vai 10 prosenttia ikäluokasta kävi oppikoulua. Kaikki eivät suorittaneet ylioppilastutkintoa, monet lopettivat opinnot 6. luokkaan. Ylemmillä luokilla varsinkin jäätiin myös helposti luokalle (isänikin kerran).
Ensimmäinen vieras kieli, ns. pitkä kieli, aloitettiin oppikoulun alussa. Suomessa tämä kieli oli pitkään yleisesti saksa. Isäni aloitti pitkän saksan, mutta joutui koulunvaihdon myötä vaihtamaan kielen englantiin oppikoulun kolmannen luokan alusta. Isäni aloitti siis nykyistä seiskaluokkaa vastaavalla luokalla ummikkona uuden kielen, ja jatkoi saksaa lyhyenä kielenä. Seuraksena olivat ehdot enkusta käytännössä joka vuosi. YO-kirjoituksissa englannista tuli B, ja sitä pidettiin perheessä suurena voittona.
Isäni oli siis aivan ensimmäistä ikäluokkaa, jossa oli yleisempää opiskella vierasta kieltä kuin olla opiskelematta, ja jossa tuo kieli oli englanti. Eikä tästä ole tosiaan aikaa kuin 50 vuotta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempi ikäpolvi on heikoilla kielitaitonsa vuoksi, heidän koulunkäyntiaikaan ei kouluissa opetettu englantia. Maatalojen lapset jatkoivat useimmiten vanhempiensa jalanjäljillä ja koulutus viitottui sille tielle jossa edelleenkään ei opetettu englantia. Vain herrasmukulat opiskelivat lukiossa ja sen jälkeen yliopistoissa ym.
Pelto- ja metsähommissa oli ihan yksi ja sama osasiko englantia vaiko ei, puu kaatui ja vilja kasvoi, lehmätkin ymmärsi suomenkieltä :)
Itseäni hämmästyttää lähinnä suomalaisten englanninkielentaidossa se, että valtaosalla on äärettömän hyvä kirjallinen kielitaito, mutta auta armias kun saa kuulla sitä puhetta, huh huh.
Lähes poikkeuksetta se on todellista kapulakieltä, maailmaa kaikki kerjäläisetkin puhuvat paremmin. Yksi erinomainen esimerkki englantia surkeasti puhuvasta ihmisesta on Olli Rehn, sii voi jessus mitä siansaksaa ja mies kuitenkin merkkipaikalla EU:ssa.
Minusta on suorastaan omituista, että jos katsoo tv:tä, niin englanninkieliset ohjelmat on tekstitettyjä suomeksi, ihan väkisin luulisi oppivan vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni on 67v, ei osaa sanaakaan. Itse olen 45v. ja olen kirjoittanut sen ylioppilaskirjoituksissakin, mutta kielitaitoni on heikko. Puhun kyllä ruotsia kun sitä olen pitänyt yllä ja saksaakin osaan jonkin verran.
Äitini ei osaa. On syntynyt 1945, ja hän on käynyt vain 4 vuotta koulua, jonkun pakollisen minimin. Heillä tyttölapsia ei päästetty kouluihin, koska äidin isän mukaan menee vaan kallis oppi hukkaan kun kakaroita harva se vuosi pyöräytteleviä soossin sekoittajia naisista kumminkin tulee isona, miihin siinä kouluja tarvitaan...
Voisin myös laskea oikeastaan itseni osaamattomaan ryhmään. Olen 39, akateemisesti koulutettu. Osaan tosin kirjoittaa ja lukea englantia, mutta en ymmärrä sitä puhuttuna enkä osaa puhua. En ole tarvinnut kouluaikojen jläkeen, on unohtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhempani eivät osaa, heidän kouluaikanaan ei englantia opetettu.
Mainitsen myös, että appiukkoni (synt. -55) osaa englantia aika huonosti, koska hän on aikanaan lukenut koulussa pitkän saksan. On ihan yliopiston käynyt mies jne. mutta hänen kouluaikanaan englanti ei vielä ollut niin ylivertainen kieli kuin nykyään.
Aiheestahan juuri ilmestyi väitöstutkimuskin. Suomalaisilla on tosiaan hyvä kirjallinen englannintaito, mutta suullinen tökkii. Johtuu siitä, että kouluissa yhä edelleen satsataan siihen kirjalliseen osaamiseen ylioppilaskirjoitusten takia. Niissähän testataan vain kuullun ymmärtäminen, ei puheen tuottamista.
Ja puhutun kielen opettamisessa puolestaan tökkii se, että opetetaan vain ääntämään yksittäisiä sanoja sen sijaan että opetettaisiin intonaatiota, jolla se varsinainen sujuvuus saadaan aikaan.
Itselläni oli englanti yliopistossa sivuaineena, ja kun (vasta) siellä alkoi intonaation opetus, se oli varsinainen oivallus. Oma puheentuottamiseni parani kerta heitolla ihan huimasti.
Outoa on sekin, miten kömpelösti toimittajat puhuvat englantia (esim. elisessä Vaalien välissä -ohjelmassa haastatellessaan pohjoismaisia puolustusministereitä). Myös maikkarin aamu-tv:n viimevuotinen Ron Moss -haastattelu nostatti myötähäpeää ja kirvoitti naurunpurskahduksia.
9 vielä lisää, että vaikka 10 prosenttia perustuisi omaan ilmoitukseen, luku on matala.
Ensinnäkin suomalaisilla on jos ei aliarvioiva, niin realistinen kuva kielitaidostaan. Kysykääpä vaikkapa ranskalaisilta, osaavatko he mielestään englantia, ja alkakaa sitten keskustella heidän kanssaan sillä huonolla englannillanne. Paremmin osaatte sitä kuin ranskalaiset, vaikka nämä mielestään taitavat kielen. Yhdysvaltalaiset sitten ovat oma lukunsa, satuin kerran näkemään New Yorkin täydellisiä naisia, jossa kaksi mallina maailmalla toiminutta naista alkoi keskustella kielellä, jota kumpikin katsoi osavaansa. Se oli oikeasti sellaista tosi alkeellista kieltä, jonka maassa au pairina olevat tytöt oppivat 2-3 kuukaudessa.
Toiseksi monessa muussa maassa ei ole ollenkaan sanottua, että nuoret edes ymmärtävät vierasta kieltä sitä opiskeltuaan. Kielenopetus ei välttämättä sisällä kuullun ymmärtämistä, ja kun televisio-ohjelmatkin dubataan, mahdollisuus tutustua kieleen ovat huonojen internetyhteyksien päässä aika olemattomat.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 11:06"]
Vanhempi ikäpolvi on heikoilla kielitaitonsa vuoksi, heidän koulunkäyntiaikaan ei kouluissa opetettu englantia. Maatalojen lapset jatkoivat useimmiten vanhempiensa jalanjäljillä ja koulutus viitottui sille tielle jossa edelleenkään ei opetettu englantia. Vain herrasmukulat opiskelivat lukiossa ja sen jälkeen yliopistoissa ym.
Pelto- ja metsähommissa oli ihan yksi ja sama osasiko englantia vaiko ei, puu kaatui ja vilja kasvoi, lehmätkin ymmärsi suomenkieltä :)
Itseäni hämmästyttää lähinnä suomalaisten englanninkielentaidossa se, että valtaosalla on äärettömän hyvä kirjallinen kielitaito, mutta auta armias kun saa kuulla sitä puhetta, huh huh.
Lähes poikkeuksetta se on todellista kapulakieltä, maailmaa kaikki kerjäläisetkin puhuvat paremmin. Yksi erinomainen esimerkki englantia surkeasti puhuvasta ihmisesta on Olli Rehn, sii voi jessus mitä siansaksaa ja mies kuitenkin merkkipaikalla EU:ssa.
[/quote]
Onpa kiva huomata, että en ole ainoa Olli Rehnin puheita punastellut suomalainen. Miten on edes mahdollista, että komissaariksi pääsee ilman minkäänlaista suullista kielitaitoa? Ehkä se tekee työnsä sähköpostilla... Toinen järkyttävä tapaus oli Henna Virkkunen. Oli se kyllä noloa kuunnella kun hän kehuu suomalaista koulujärjestelmää johonkin PISA-propaganda ohjelmaa eikä osannut edes kolmannen persoonan ässää, joka oli kuitenkin siinä hirveässä mongerruksessa pienin ongelma.
Ja totta puhut kerjäläisistäkin. Ehkä se on suomen kielen rakenne, joka tekee luontevan englanninpuhuminen niin vaikeaksi niin monille suomalaisille.
Olen läpäissyt peruskoulun ja lukionkin hyvillä englannin arvosanoilla, suorittanut vieläpä ylemmän korkeakoulututkinnonkin, mutta en voi sanoa osaavani englantia. Olisi taatusti kökömpää kuin noiden toimittajien englanti, ja sekin kirvoittaa vain naurunpyrskähdyksiä.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 17:30"]
Neljä vuotta sitten kuollut isoisäni, syntynyt vuonna 1916, ei aukuisiällä olisi todennäköisesti osannut käydä sujuvasti keskustelua englanniksi. Hän oli sentään yliopiston professori, toisin sanoen käynyt oppikoulun, yliopiston ja vieläpä väitellyt. Oppikoulussa hän oli opiskellut saksaa, ranskaa ja jopa latinaa, mutta englantia ei tuolloin 20- ja 30-luvuilla vielä arvostettu. Yhdysvalloista tuli kuitenkin kunnon suurvalta vasta toisen maailmansodan jälkeen, ja englannista tuli tarpeellinen työkieli alalla kuin alalla vaarini jäätyä jo eläkkeelle.
Toki tuohon aikaan syntyneet ja kouluttautuneet, vaarini mukaan lukien, ovat aika paljon siirtyneet jo ajasta iäisyyteen. Silti en lähtisi tekemään oletuksia, että englantia osaamattomat ovat kouluttamattomia.
[/quote]
Siis isoisäsi olisi nyt liki 100 vuotias, eipä ole kovinkaan montaa promillea enää tuon ikäisten osuus suomalaisista. On harhaanjohtavaa vetää johtopäätöksiä suomalaisten vanhusten kielten opiskelusta 20-30 luvulla opiskeltujen aineiden perusteella, kun 1940 luvulla homma muuttui huomattavasti ja kuitenkin suurin osa vanhuksistamme ovat syntyneet vasta 30 luvulla, tai sen jälkeen ja käyneet siis koulunsa pääosin vasta 40-luvulla. Suurista ikäluokistakin (toisen maailmasodan jälkeen syntyneet) vanhimmat ovat jo liki 70 vuotiaita
On huomioitavaa, että tyttölyseoissa englanninopiskelu tuli mukaan jo 1918, mutta poikakouluissa ja oppikouluissa yllipäätään vasta 1941. On siis todellakin mahdollista, että nimenomaan 30-luvulla korkeastikin koulutettu mies ei ollut englantia opiskellut. Siis 1941 ja siitä eteenpäin englanti on ollut mukana oppikoulujen ja lukioiden opetuksessa vahvistaen asemaansa 1950 luvulla ja siitä eteenpäin on ollutkin keskeisin ulkomainen kieli.
Eli kyllä 1930 ja sen jälkeen syntyneet oppikoulun, tai ainakin lukion käyneet ovat jo englantia merkittävissä määrin opiskelleet. Kansakoululaisilla taas tilanne oli ihan toinen. Oikeastaan vasta 1960 luvulla on englantia ruvettu kansakouluissa opettamaan. Itse aloitin kansakoulun 60-70 luvun taitteessa ja meillä englanti tuli mukaan kolmannella, eli pari vuotta tuli englantia opiskeltua kansakoulussa, josta siirryin oppikouluun/keskikouluun ja siellähän se oli mukana heti ensimmäisestä luokasta lähtien.
Nykyiset 70-84 vuotiaat ylioppilaaksi lukeneet ovat siis erittäin suurella todennäköisyydellä englantia opiskelleet, kun taas samanikäiset pelkästään kansakoulun käyneet eivät ole englantia opiskelleet koulussa lähes poikkeuksetta ollenkaan.
Eli kyllä tämä valtaosalla elossa olevasta vanhusväestöstämme on puhtaasti koulutuskysymys. Minun vanhempani eivät ole opiskelleet englantia kumpikaan koskaan, eivätkä sitä myöskään osaa käytännössä lainkaan.