Erilaiset tulotasot avioliitossa
Niin. Vaikea aihe. Kaikille on selvää, että joku Kimi Räikkönen elättää puolisonsa. Tai Mailis Penttilän puoliso Mailiksen. Mutta missä kohti tavallisessa parisuhteessa rahoista tulisi edes vähän yhteisiä? Halutaan pitää ns omat tilit. Minkälaisella tuloerolla kun molemmat käy töissä, niin toisen "pitäisi" maksaa huomattavasti enemmän, eikä elettäisi vaan köyhemmän tulotasolla siten, että köyhän rahat ei riitä omiin juttuihin tai säästöön? Vai pitäiskö köyhän vaan kouluttautua ja tehdä parempipalkkaisia töitä ja lopettaa itkeminen?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisissa ollessa pitää puolisoilla olla sama elintaso. Se on laissa. Mutta avoliitossa ei.
Ainakaan Suomessa avioliittolaki ei tunne tuollaista, kummankin tulee osallistua elatukseen, ei taata toiselle tämän haluamaa elintasoa.
Elintaso tarkoittaa tässä tapauksessa kattoa pään päällä ja vähintään kaurapuuroa hengen pitimiksi. Heitteille et voi puolisoa jättää. Eri asia kuka ja kuinka puoliso tuollaista sietää ja on ajan kysymys milloin ero on edessä. Hintansa silläkin, riippuen ehdoista tai ehdottomuudesta.
No jos ei itsellä ole varaa kaurapuuroon ja asuntoon, niin sitäkö sitten elämä paranee, kun lähtee liitosta, mutta ei silti suostu tekemään töitä?
Kun lähtee avioliitosta jossa on taloudellisen väkivallan kohteena, saa kaikki tuet ja etuudet, joita avioliitossa ei saa puolison tulot huomioon ottaen. Näin ollen saa rahaa ja päätösvalta on itsellä.
Miksi siis alunpitäen mennä avioon, jos yhteiskunta maksaa matkat Karibialle ja merkkilaukut, ei siihen puolisoa näköjään tarvita.
Näissä tuskin on kysymys Karibian matkoista, paitsi ehkä paremmin tienaavan osalta joka haluaa alistaa puolisoaan rahalla. Jokainen normaali ihminen haluaa toiselle hyvää. Hyvä kuitenkin että tällainen laki on olemassa, kaikenlaisia henkisesti sairaita ihmisiä tässäkin maassa elää.
Sitä varten seurustellaan ennen avo- tai avioliittoa, jotta tuollaiset asiat selviävät. Itse en suostuisi muuhun kuin 50/50 lähtökohtaan. Sitten, jos toinen sairastuu vakavasti, toinen ottaa tietysti enemmän vastuuta (hoitovapaat eivät meillä enää ole ajankohtaisia, mutta jos olisin sen ikäinen että lapsia hankittaisiin niin olisin suostunut vain suhteeseen, jossa ne jaetaan puoliksi)..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisissa ollessa pitää puolisoilla olla sama elintaso. Se on laissa. Mutta avoliitossa ei.
Ainakaan Suomessa avioliittolaki ei tunne tuollaista, kummankin tulee osallistua elatukseen, ei taata toiselle tämän haluamaa elintasoa.[/quote]
Olen eri kuin kommentoimasi, mutta kukaan ei ole puhunut "haluamasta elintasosta" mitään, vaan oli kyse samasta elintasosta. Et varmaan tiennyt sitäkään, että avioliitossa ollessakin voidaan puoliso määrätä maksamaan elatusmaksua. Se siis on laitonta, että varakas elää herroiksi ja pakottaa pienituloisen puolison kituuttelemaan tai maksamaan kuluista puolet. Se on taloudellista väkivaltaa.
https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenoikeudetj…
Tuossa esitteessä sanotaan, että "Avioliiton aikana kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei siis edelleenkään sanaakaan samasta elintasosta! Sitä elatusmaksua ei joudu maksamaan, jos puoliso on kykenevä töihin, mutta ei mene töihin, vaan elareita on käytännössä maksettu puolisolle muutama satanen kuukaudessa siinä vaiheessa, kun eropäätöstä odotellaan.
Ei ole laitonta elää herroiksi ja vaatia toista maksamaan omia kulujaan edes avioliitossa.
Olen kotirouva ja mies maksaa kaiken. Näin on ollut jo pitkään ja hyvin menee. Emme ole superrikkaita, mutta kuitenkin sen verran, että elintaso on ihan mukava. En elä tuhlailevaa elämää, mies enemmänkin on luksuksen perään. Jos olisin yksin, eläisin erittäin vaatimattomasti eikä rahaa kuluisi juuri mihinkään. En kuitenkaan ole pihi, huvini ovat vain halpoja.
Mies tienaa tuplasti sen mitä minä, mutta tilanteetkin vaihtelee yllättäen ja ollaan välillä toinen ja välillä toinen työttömänä ja välillä jopa yhtä aikaa. Eihän tästä elämästä tulisi mitään, jos alettaisiin laskemaan mikä on kenenkäkin rahaa, koska silloin pitäisi jakaa myös tekeminenkin. Elämä on välillä raskasta muutenkin, niin ei tässä enää viitsi rahastakin tehdä asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisissa ollessa pitää puolisoilla olla sama elintaso. Se on laissa. Mutta avoliitossa ei.
Ainakaan Suomessa avioliittolaki ei tunne tuollaista, kummankin tulee osallistua elatukseen, ei taata toiselle tämän haluamaa elintasoa.
Elintaso tarkoittaa tässä tapauksessa kattoa pään päällä ja vähintään kaurapuuroa hengen pitimiksi. Heitteille et voi puolisoa jättää. Eri asia kuka ja kuinka puoliso tuollaista sietää ja on ajan kysymys milloin ero on edessä. Hintansa silläkin, riippuen ehdoista tai ehdottomuudesta.
No jos ei itsellä ole varaa kaurapuuroon ja asuntoon, niin sitäkö sitten elämä paranee, kun lähtee liitosta, mutta ei silti suostu tekemään töitä?
Kun lähtee avioliitosta jossa on taloudellisen väkivallan kohteena, saa kaikki tuet ja etuudet, joita avioliitossa ei saa puolison tulot huomioon ottaen. Näin ollen saa rahaa ja päätösvalta on itsellä.
Miksi siis alunpitäen mennä avioon, jos yhteiskunta maksaa matkat Karibialle ja merkkilaukut, ei siihen puolisoa näköjään tarvita.
Näissä tuskin on kysymys Karibian matkoista, paitsi ehkä paremmin tienaavan osalta joka haluaa alistaa puolisoaan rahalla. Jokainen normaali ihminen haluaa toiselle hyvää. Hyvä kuitenkin että tällainen laki on olemassa, kaikenlaisia henkisesti sairaita ihmisiä tässäkin maassa elää.
Miten voit alistaa rahalla? Kieltäytymällä ostamasta tavaroita, joita toinen haluaa, mutta hänellä ei ole niihin varaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisissa ollessa pitää puolisoilla olla sama elintaso. Se on laissa. Mutta avoliitossa ei.
Ainakaan Suomessa avioliittolaki ei tunne tuollaista, kummankin tulee osallistua elatukseen, ei taata toiselle tämän haluamaa elintasoa.[/quote]
Olen eri kuin kommentoimasi, mutta kukaan ei ole puhunut "haluamasta elintasosta" mitään, vaan oli kyse samasta elintasosta. Et varmaan tiennyt sitäkään, että avioliitossa ollessakin voidaan puoliso määrätä maksamaan elatusmaksua. Se siis on laitonta, että varakas elää herroiksi ja pakottaa pienituloisen puolison kituuttelemaan tai maksamaan kuluista puolet. Se on taloudellista väkivaltaa.
https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenoikeudetj…
Tuossa esitteessä sanotaan, että "Avioliiton aikana kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei siis edelleenkään sanaakaan samasta elintasosta! Sitä elatusmaksua ei joudu maksamaan, jos puoliso on kykenevä töihin, mutta ei mene töihin, vaan elareita on käytännössä maksettu puolisolle muutama satanen kuukaudessa siinä vaiheessa, kun eropäätöstä odotellaan.
Ei ole laitonta elää herroiksi ja vaatia toista maksamaan omia kulujaan edes avioliitossa.No voi hyvänen aika. Tässä on lisää aiheesta.
"Puolisoiden välistä yhdenvertaisuutta elatusvelvollisuus ilmentää avioliiton aikana myös silla tavalla, että sen tarkoituksena on taata kummallekin puolisolle keskenään samanlainen elintaso. Elintason ei tulisi tällöin olla riippuvainen siitä, miten puoliso täyttää oman elatusvelvollisuutensa. Elatusvelvollisuuden täyttäminen voi näin ollen muodostua hyvinkin erilaiseksi eri perheiden sisäisesti."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisissa ollessa pitää puolisoilla olla sama elintaso. Se on laissa. Mutta avoliitossa ei.
Ainakaan Suomessa avioliittolaki ei tunne tuollaista, kummankin tulee osallistua elatukseen, ei taata toiselle tämän haluamaa elintasoa.
Elintaso tarkoittaa tässä tapauksessa kattoa pään päällä ja vähintään kaurapuuroa hengen pitimiksi. Heitteille et voi puolisoa jättää. Eri asia kuka ja kuinka puoliso tuollaista sietää ja on ajan kysymys milloin ero on edessä. Hintansa silläkin, riippuen ehdoista tai ehdottomuudesta.
No jos ei itsellä ole varaa kaurapuuroon ja asuntoon, niin sitäkö sitten elämä paranee, kun lähtee liitosta, mutta ei silti suostu tekemään töitä?
Kun lähtee avioliitosta jossa on taloudellisen väkivallan kohteena, saa kaikki tuet ja etuudet, joita avioliitossa ei saa puolison tulot huomioon ottaen. Näin ollen saa rahaa ja päätösvalta on itsellä.
Miksi siis alunpitäen mennä avioon, jos yhteiskunta maksaa matkat Karibialle ja merkkilaukut, ei siihen puolisoa näköjään tarvita.
Niin, ketään ei pakoteta avioliittoon ja sinun ei varmasti kannata avioliittoon mennä, jolloin elättämiseltä vältyt vaikkapa puolison sairastuttua ja jouduttua työttömäksi. Myöskään kukaan ei silloin ole sinua elättämään, jos sairastut, vaan yhteiskunta hoitaa sen minimitasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisissa ollessa pitää puolisoilla olla sama elintaso. Se on laissa. Mutta avoliitossa ei.
Ainakaan Suomessa avioliittolaki ei tunne tuollaista, kummankin tulee osallistua elatukseen, ei taata toiselle tämän haluamaa elintasoa.[/quote]
Olen eri kuin kommentoimasi, mutta kukaan ei ole puhunut "haluamasta elintasosta" mitään, vaan oli kyse samasta elintasosta. Et varmaan tiennyt sitäkään, että avioliitossa ollessakin voidaan puoliso määrätä maksamaan elatusmaksua. Se siis on laitonta, että varakas elää herroiksi ja pakottaa pienituloisen puolison kituuttelemaan tai maksamaan kuluista puolet. Se on taloudellista väkivaltaa.
https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenoikeudetj…
Tuossa esitteessä sanotaan, että "Avioliiton aikana kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei siis edelleenkään sanaakaan samasta elintasosta! Sitä elatusmaksua ei joudu maksamaan, jos puoliso on kykenevä töihin, mutta ei mene töihin, vaan elareita on käytännössä maksettu puolisolle muutama satanen kuukaudessa siinä vaiheessa, kun eropäätöstä odotellaan.
Ei ole laitonta elää herroiksi ja vaatia toista maksamaan omia kulujaan edes avioliitossa.No voi hyvänen aika. Tässä on lisää aiheesta.
"Puolisoiden välistä yhdenvertaisuutta elatusvelvollisuus ilmentää avioliiton aikana myös silla tavalla, että sen tarkoituksena on taata kummallekin puolisolle keskenään samanlainen elintaso. Elintason ei tulisi tällöin olla riippuvainen siitä, miten puoliso täyttää oman elatusvelvollisuutensa. Elatusvelvollisuuden täyttäminen voi näin ollen muodostua hyvinkin erilaiseksi eri perheiden sisäisesti."
No jos tämä ei toteudu, ero vain yksi nopea allekirjoitus. Toinen joko laskee elintasoaan tai nostaa toisen elintasoa, siinäpä ne vaihtoehdot eron lisäksi. Kukin pariskunta päättää nämä keskenään.
Jos toisen nettopalkka on vaikkapa 2500€ ja toisen 2600€, niin olisi saivartelua alkaa jakaa kuluja tulojen suhteessa. Jos taas toisen netto on 1500 ja toisen 2500, niin on mielestäni jo kohtuullista tasata yhteisiä kuluja siten, että enemmän tienaava maksaa vähän enemmän.
Meillä mies tienaa hieman enemmän ja omistaa paljon enemmän plus hänellä mahdollisuus jonkin verran säädellä omaa tulotasoaan. Maksetaan saman verran taloustilille, josta käytännössä kaikki pakolliset menot maksetaan. Mutta mies maksaa sitten usein ekstrajutut ja ei pakolliset menot, kuten ravintolaillalliset. Lisäksi jos taloustililtä raha loppumassa niin mies laittaa tarvittaessa ekstraa. Tämä esim jos ostetaan uusi pesukone ja maksetaan se taloustililtä. Järjestely on toiminut hyvin eikä ole riidelty rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisissa ollessa pitää puolisoilla olla sama elintaso. Se on laissa. Mutta avoliitossa ei.
Ainakaan Suomessa avioliittolaki ei tunne tuollaista, kummankin tulee osallistua elatukseen, ei taata toiselle tämän haluamaa elintasoa.
Elintaso tarkoittaa tässä tapauksessa kattoa pään päällä ja vähintään kaurapuuroa hengen pitimiksi. Heitteille et voi puolisoa jättää. Eri asia kuka ja kuinka puoliso tuollaista sietää ja on ajan kysymys milloin ero on edessä. Hintansa silläkin, riippuen ehdoista tai ehdottomuudesta.
No jos ei itsellä ole varaa kaurapuuroon ja asuntoon, niin sitäkö sitten elämä paranee, kun lähtee liitosta, mutta ei silti suostu tekemään töitä?
Kun lähtee avioliitosta jossa on taloudellisen väkivallan kohteena, saa kaikki tuet ja etuudet, joita avioliitossa ei saa puolison tulot huomioon ottaen. Näin ollen saa rahaa ja päätösvalta on itsellä.
Miksi siis alunpitäen mennä avioon, jos yhteiskunta maksaa matkat Karibialle ja merkkilaukut, ei siihen puolisoa näköjään tarvita.
Näissä tuskin on kysymys Karibian matkoista, paitsi ehkä paremmin tienaavan osalta joka haluaa alistaa puolisoaan rahalla. Jokainen normaali ihminen haluaa toiselle hyvää. Hyvä kuitenkin että tällainen laki on olemassa, kaikenlaisia henkisesti sairaita ihmisiä tässäkin maassa elää.
Taloudellinen väkivalta parisuhteessa on aika yleistä. Se on juuri sellaista, että toisen rahankäyttöä säännöstellään, kytätään ja moititaan ilman selvää syytä ja syyllistetään heikommasta tulotasosta vaatien maksamaan puolet. Silloin on hyvä tehdä tiettäväksi, että samanlainen elintaso ja yhdenvertaisuus on avioliitossa lakiin kirjattuna.
Meillä muija tienaa selvästi vähemmän, joten elintaso määräytyy sen mukaan. Mulla jää siis hyvin rahaa sijoitettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisissa ollessa pitää puolisoilla olla sama elintaso. Se on laissa. Mutta avoliitossa ei.
Ainakaan Suomessa avioliittolaki ei tunne tuollaista, kummankin tulee osallistua elatukseen, ei taata toiselle tämän haluamaa elintasoa.[/quote]
Olen eri kuin kommentoimasi, mutta kukaan ei ole puhunut "haluamasta elintasosta" mitään, vaan oli kyse samasta elintasosta. Et varmaan tiennyt sitäkään, että avioliitossa ollessakin voidaan puoliso määrätä maksamaan elatusmaksua. Se siis on laitonta, että varakas elää herroiksi ja pakottaa pienituloisen puolison kituuttelemaan tai maksamaan kuluista puolet. Se on taloudellista väkivaltaa.
https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenoikeudetj…
Tuossa esitteessä sanotaan, että "Avioliiton aikana kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei siis edelleenkään sanaakaan samasta elintasosta! Sitä elatusmaksua ei joudu maksamaan, jos puoliso on kykenevä töihin, mutta ei mene töihin, vaan elareita on käytännössä maksettu puolisolle muutama satanen kuukaudessa siinä vaiheessa, kun eropäätöstä odotellaan.
Ei ole laitonta elää herroiksi ja vaatia toista maksamaan omia kulujaan edes avioliitossa.No voi hyvänen aika. Tässä on lisää aiheesta.
"Puolisoiden välistä yhdenvertaisuutta elatusvelvollisuus ilmentää avioliiton aikana myös silla tavalla, että sen tarkoituksena on taata kummallekin puolisolle keskenään samanlainen elintaso. Elintason ei tulisi tällöin olla riippuvainen siitä, miten puoliso täyttää oman elatusvelvollisuutensa. Elatusvelvollisuuden täyttäminen voi näin ollen muodostua hyvinkin erilaiseksi eri perheiden sisäisesti."
Minilex- Suomen lakia helpommin, yksinkertaistaen! Tosielämässä riittää se köyhemmän mahdollistama elintaso, ei varakkaamman. Lain perusteluissa ei ole mitään siitä, että puolisoilla tulee olla parempituloisen mahdollistama elintaso, siellä puhutaan minimistä. Eli sen parempituloisen tulee osaltaan mahdollistaa se, että lapsilla on sellainen elintaso, jonka molempien vanhempien vähempituloisen puolison tulotason mukaiset tulot mahdollistaisivat, huonotuloisen ei tarvitse yksin elättää lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisissa ollessa pitää puolisoilla olla sama elintaso. Se on laissa. Mutta avoliitossa ei.
Ainakaan Suomessa avioliittolaki ei tunne tuollaista, kummankin tulee osallistua elatukseen, ei taata toiselle tämän haluamaa elintasoa.
Elintaso tarkoittaa tässä tapauksessa kattoa pään päällä ja vähintään kaurapuuroa hengen pitimiksi. Heitteille et voi puolisoa jättää. Eri asia kuka ja kuinka puoliso tuollaista sietää ja on ajan kysymys milloin ero on edessä. Hintansa silläkin, riippuen ehdoista tai ehdottomuudesta.
No jos ei itsellä ole varaa kaurapuuroon ja asuntoon, niin sitäkö sitten elämä paranee, kun lähtee liitosta, mutta ei silti suostu tekemään töitä?
Kun lähtee avioliitosta jossa on taloudellisen väkivallan kohteena, saa kaikki tuet ja etuudet, joita avioliitossa ei saa puolison tulot huomioon ottaen. Näin ollen saa rahaa ja päätösvalta on itsellä.
Miksi siis alunpitäen mennä avioon, jos yhteiskunta maksaa matkat Karibialle ja merkkilaukut, ei siihen puolisoa näköjään tarvita.
Näissä tuskin on kysymys Karibian matkoista, paitsi ehkä paremmin tienaavan osalta joka haluaa alistaa puolisoaan rahalla. Jokainen normaali ihminen haluaa toiselle hyvää. Hyvä kuitenkin että tällainen laki on olemassa, kaikenlaisia henkisesti sairaita ihmisiä tässäkin maassa elää.
Taloudellinen väkivalta parisuhteessa on aika yleistä. Se on juuri sellaista, että toisen rahankäyttöä säännöstellään, kytätään ja moititaan ilman selvää syytä ja syyllistetään heikommasta tulotasosta vaatien maksamaan puolet. Silloin on hyvä tehdä tiettäväksi, että samanlainen elintaso ja yhdenvertaisuus on avioliitossa lakiin kirjattuna.
Ja pitää toivoa, että puoliso osaa lukea ja huomaa, että laissa ei ole sanaakaan siitä, että sen pitää olla parempituloisen mahdollistama elintaso!
Vierailija kirjoitti:
Jos toisen nettopalkka on vaikkapa 2500€ ja toisen 2600€, niin olisi saivartelua alkaa jakaa kuluja tulojen suhteessa. Jos taas toisen netto on 1500 ja toisen 2500, niin on mielestäni jo kohtuullista tasata yhteisiä kuluja siten, että enemmän tienaava maksaa vähän enemmän.
Meillä mies tienaa hieman enemmän ja omistaa paljon enemmän plus hänellä mahdollisuus jonkin verran säädellä omaa tulotasoaan. Maksetaan saman verran taloustilille, josta käytännössä kaikki pakolliset menot maksetaan. Mutta mies maksaa sitten usein ekstrajutut ja ei pakolliset menot, kuten ravintolaillalliset. Lisäksi jos taloustililtä raha loppumassa niin mies laittaa tarvittaessa ekstraa. Tämä esim jos ostetaan uusi pesukone ja maksetaan se taloustililtä. Järjestely on toiminut hyvin eikä ole riidelty rahasta.
Samalla tavalla se, joka maksaa enemmän, voi tehdä vähemmän kotitöitä. Laissa kun sanotaan, että molemmat osallistuvat kykynsä mukaan ja vähemmänmaksava tekee luonnollisesti enemmän kotitöitä ja osoittaa sillä sitoutumistaan liittoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisissa ollessa pitää puolisoilla olla sama elintaso. Se on laissa. Mutta avoliitossa ei.
Ainakaan Suomessa avioliittolaki ei tunne tuollaista, kummankin tulee osallistua elatukseen, ei taata toiselle tämän haluamaa elintasoa.
Elintaso tarkoittaa tässä tapauksessa kattoa pään päällä ja vähintään kaurapuuroa hengen pitimiksi. Heitteille et voi puolisoa jättää. Eri asia kuka ja kuinka puoliso tuollaista sietää ja on ajan kysymys milloin ero on edessä. Hintansa silläkin, riippuen ehdoista tai ehdottomuudesta.
No jos ei itsellä ole varaa kaurapuuroon ja asuntoon, niin sitäkö sitten elämä paranee, kun lähtee liitosta, mutta ei silti suostu tekemään töitä?
Kun lähtee avioliitosta jossa on taloudellisen väkivallan kohteena, saa kaikki tuet ja etuudet, joita avioliitossa ei saa puolison tulot huomioon ottaen. Näin ollen saa rahaa ja päätösvalta on itsellä.
Miksi siis alunpitäen mennä avioon, jos yhteiskunta maksaa matkat Karibialle ja merkkilaukut, ei siihen puolisoa näköjään tarvita.
Niin, ketään ei pakoteta avioliittoon ja sinun ei varmasti kannata avioliittoon mennä, jolloin elättämiseltä vältyt vaikkapa puolison sairastuttua ja jouduttua työttömäksi. Myöskään kukaan ei silloin ole sinua elättämään, jos sairastut, vaan yhteiskunta hoitaa sen minimitasolla.
Tai sitten kannattaa ihan itse turvata tilanteensa hankkimalla kiinteistöjä ja kunnon vakuutukset. Ei tarvita puolisoa maksajaksi vaan elämänkumppaniksi.
Avioliitossa kaikki on yhteistä. Myös ne rahat.
Minä (nainen) tienaan vitosella alkavaa palkkaa, mieheni kolmosella. Maksan enemmän lainoista ja esim asumiseen liittyvät laskut. Meillä on omat tilit mutta ei käytännössä mitään minun ja sinun rahat -vääntöä. Olemme tiimi ja samaa "yritystä". Kumpikin tuo kortensa kekoon ja tuloksista nautitaan yhdessä. Tilanteet ovat vaihdelleet elämän aikana ja niihin keksitään keinot yhdessä. Kumpikaan ei laita kaikkia rahoja haisemaan vaan isommista ostoksista jutellaan aina yhdessä.
15v naimisissa, ei ole tarvinnut tapella rahasta eikä paljon mistään muustakaan, kun ollaan _samalla puolella_, yhteistä etua ajatellen - emmekä toisiamme vastaan
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa kaikki on yhteistä. Myös ne rahat.
... niin kauan, kuin maksaja jaksaa odotella jotain tasapuolisuutta.
Kyllä on, laitoin linkin.