Onko viehättävä vai ärsyttävä piirre ihmisessä, jos hän ei tiedä olevansa esim. hyvännäköinen?

Vierailija kirjoitti:

Nuoressa teini-ikäisessä tai parikymppisessä se on kiehtovaa ja on ihanaa nähdä näiden ihmisten pikkuhiljaa ymmärtävän lahjansa ja auttaa heitä siinä. Sama juttu esim. huonossa avioliitossa tai kiusattuna olleen kohdalla, on hienoa seurata kun hänen itsetumto paremmassa ympäristössä nousee. Ja sama nuorten opiskelevien tai työuraa aloittelevien kohdalla, jotka vielä eivät näe vielä lahjakkuuttaan.

Mutta muuten, jos esim. 25 - 35 v ikäinen terveessä ympäristössä kasvanut ei vieläkään ymmärrä kauneuttaan niin mulle tulee hänestä vähän tyhmä vaikutelma.

Jos taas ymmärtää mutta ei tuo sitä esille, tulee erittäin hyvä vaikutelma.

Mistä sä voit tietää millaisessa ympäristössä kukakin on kasvanut? Vain katsomalla häntä? Ja kuka meistä ylipäätään kasvaa "terveessä" ympäristössä? Kokemukseni mukaan se, millaisessa ympäristössä ihminen on kasvanut korreloi hyvin vähän sen kanssa, miten ihminen tuo ulkonäköään esiin. Toiset tuovat koska se rohkaisee heitä, toiset vaikenevat koska se rohkaisee heitä, ja kaikkea siltä väliltä.

Vierailija kirjoitti:

On myös ihmisiä joita ei tippaakaan kiinnosta ulkonäkö, miltä näyttävät, miltä muut näyttävät tai mitä muut heistä ajattelevat. Ja yleensä nämä ovat niitä oikeasti kauneimpia.

Samalla lailla rikas ja kultalusikka suussa syntynyt sanoo, että eihän raha ole kaikkein tärkeintä. Ei heillä ole käsitystä, mitä sen puute tarkoittaa, joten helppoa mitätöidä koko asian vaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Voi ollakin viehättävä piirre. On ihmisiä, jotka eivät ole esim. kovin valokuvauksellisia mutta ovat livenä tosi kauniita. Usein se kauneus tulee jonkinlaisena säteilynä ja pienistä liikkeistä ja mikroilmeistä, jotka eivät sitten näy peiliin katsoessa tai valokuvista. Videokuvista se voi välittyä mutta harvempi itseään videokuvaa. 

Tämä voisi selittää sen, miksi minua kehutaan muka kauniiksi, vaikka oikeasti en ole, ja siten en myöskään ole korostetun vaatimaton tai nöyrä. Mistä tahansa valokuvasta voi nähdä, että en ole erityisen kaunis. Joten jos ihmiset eivät valehtele imarrellakseen jostain syystä, täytyy minulla olla ilmeitä ja eleitä, joilla teen vaikutelman kauneudesta.