Lue keskustelun säännöt.
Mitään tunneälyä ole olemassakaan Harvard-professori Jordan Petersonin mukaan. Koko käsitteen keksi itse asiassa journalisti
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Jos äly olisi perimäpohjaista eli aivojen rakenteeseen pohjaavaa
Mitä se sitten on jos ei aivojen rakenteeseen pohjaavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ns. tunneälykkäillä ihmisillä on herkät peilisolut, jotka reagoivat ärsykkeisiin siten, että ihmisen on helppo ja nopea tietää mitä toinen tuntee, haluaa jne. Toisaalta tällainen tunneälykäs voi hyötyä tästä ominaisuudesta suuresti, koska hän voi esimerkiksi tunnistaa epäaitouden "vaistonsa" perusteella, mikä kyllä parantaa hänen selviämismahdollisuuksiaan maailmassa, mitä voisi kai jollain lailla kuvailla älyn ilmentymäksi. Toisaalta hän ei pysty loogisesti päättelemään yhtään sen paremmin kuin kukaan muukaan normaaliälyinen, että mikä saattaisi olla laajempi agenda tuon epäaidon ihmisen mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneälyllä tarkoitetaan usein sosiaalista pelisilmää kun kohtaa erilaisia ihmisiä esim. työelämässä.
Mutta tätähän pystyy kehittämään valtavasti. Sen sijaan älyn tasoa ei pysty juurikaan korottamaan, vaikka kuinka harjoittaisi sitä.
No on siinä "unneälyssä" mukana älyn elementtejä mutta siinä on muutakin mukana. Pelkästä älystä siinä ei ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaks alkaa raapustamaan mitänä romaania, mutta sen sanon että Jordan Peterson on idiootti, jota ei kannata kuunnella. Muka-intellektuelli älykkö, joka nyhtää rahat ihmisiltä luennoillaan.
Miksi meidän sitten pitää jaksaa lukea sinun perustelematon mustatuntuu-mielipide, josta ei voi mitenkään jatkaa keskustelua? Yritä edes muotoilla jokin älyllinen lause, ei siis välttämättä älykäs..
Minuakin ihmetyttää, miksi keskustelija ei vaivaudu perustelemaan väitteitään. Hänellä kuitenkin tuntuu olevan tietoa, johon pohjaa väitteensä (se vaikutelma välittyy hänen viesteistään). Syy on ehkä sama kuin itselläni usein: olen niin vihainen, etten jaksa alkaa perustella väitteitäni, koska siinä vaiheessa vihaisuuteni vain kasvaa siinä ja energiaa on käytössä jo lähtökohtaisesti vähän. Eri mieltä oleminen kuluttaa paljon energiaa ja tekee uupuneeksi. Tämä jättää minut aika puolustuskyvyttömäksi nimenomaan silloin, kun olen jonkin väittämän tai aatemaailman kanssa eri mieltä. Ehkä tällä keskustelijalla on sama juttu? Siinä tapauksessa ymmärrän, miksi hän vain tyytyy haukkumaan Petersonia idiootiksi eikä suostu (jaksa alkaa) peruselemaan väitteitään. Ehkä hän on jopa jo moneen otteeseen tehnyt sen toisaalla, eikä jaksa taas alkaa samaa rallia alusta?
Mielestäni tuo yllä oleva pohdintani osoittaa tunneälyä? Ja juu, ennen kuin joku pillastuu, itsensä kehuminen on kammottavaa ja sosiaalinen kömmähdys, mutta koska keskustelun aihe on tunneäly, sanon näin ihan esimerkin vuoksi. Olen kuitenkin matemaattisesti surkea. Mutta kai tuo yllä oleva pohdiskeluni kuitenkin osoittaa vähintäänkin päättelykykyä, joka on kaiken älyn yksi osa-alue? Eli mitä se äly on? Mitä se on, että matemaattisesti lahjaton ihminen osaa kuitenkin ajatella, analysoida ja päätellä, ja päin vastoin, joku matemaattisesti lahjakas ei jäisi pennin vertaa miettimään, että keskustelijalla on jokin syy näennäisen kömpelön argumentointinsa takana?
Pohdiskelu älystä ja tunneälystä on todella monimutkaista. Itseäni vaivaa sekin, että olen sosiaalisissa tilanteissa keskimääräistä kömpelömpi, varsinainen norsu posliinikaupasa. SIlti pystyn funtsimaan omia ja toisten tunnetiloja. Mutta T´tunneälynhän pitäisi näkyä suoraviivaisesti nimenomaan menestymisenä sosiaalisissa tilanteissa ja elämässä ylipäänsäkin. Itselläni ei tosiaankaan näin ole ollut. Kaikki tunnelahjakkuus, jos niin voi sanoa, jää tuottamatta itselleni mitään hyötyä. Mutta ehkä en sitten ole tunneälykäs? Mutta jos en ole, miksi pystyn pysähtymään miettimään tämänkin keskustelijan kohdalla, että kenties hänen näennäisen tyhmän käytöksensä takana on syitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneälyllä tarkoitetaan usein sosiaalista pelisilmää kun kohtaa erilaisia ihmisiä esim. työelämässä.
Mutta tätähän pystyy kehittämään valtavasti. Sen sijaan älyn tasoa ei pysty juurikaan korottamaan, vaikka kuinka harjoittaisi sitä.
Niin, tämähän on se argumentti, jolla perustellaan sitä, miksi älyä voidaan mitata luotettavasti: koska älyn tasoa ei pysty korottamaan. Mutta, tämä EI pidä paikkaansa. Jos pitäisi, hmiskunnan äo:n ei pitäisi koko ajan kasvaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että näin tapahtuu. Esim. oli jokin tutkimus (en muista lähdettä), jossa Yhdysvaltojen merijalkaväen tai vastaavan alokkaiden mitattu äo kasvoi sukupolvi toisensa perään. Syyksi katsottiin jatkuvasti lisääntyvä koulutus ja mahdollisesti myös ravitsemus. Eli tämä jos mikä todistaa, ettei äly ole kiinteä, perinnöllinen ominaisuus, jonka tasoa ei pysty korottamaan vaan siihen vaikuttaa valtavasti erilaiset ympäristötekijät, kuten juuri mahdollisuus saada koulutusta ja ravintoa ja varmasti nykyaikana vaikuttaa myös sosiaalinen media ja internet kaikkine mahdollisuuksineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunne herra Petersonin ajatuksia, mutta siitä olen samaa mieltä, että tunneäly on väkisin keksitty ilmiö. Siinä on lähinnä se vika, että sitä nimitetään "älyksi". Jos nimitys olisi vaikka "tunteiden tunnistamistaito", ei ongelmaa olisi.
Ongelmana on se, että koska älykkyys on kiisteltyä ja kadehdittua, on keksitty kaikenlaisia lohdukkeita kuten tunneäly, taiteellinen äly ja jopa liikunnallinen äly. Ei niillä ole älyn kanssa mitään tekemistä.
Miksei olisi? Jos äly on ongelmanratkaisukykyä, niin aivoista se liikekin lähtee. Ei kuka vain opi tekemään tiettyjä tarkkoja liikkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne herra Petersonin ajatuksia, mutta siitä olen samaa mieltä, että tunneäly on väkisin keksitty ilmiö. Siinä on lähinnä se vika, että sitä nimitetään "älyksi". Jos nimitys olisi vaikka "tunteiden tunnistamistaito", ei ongelmaa olisi.
Ongelmana on se, että koska älykkyys on kiisteltyä ja kadehdittua, on keksitty kaikenlaisia lohdukkeita kuten tunneäly, taiteellinen äly ja jopa liikunnallinen äly. Ei niillä ole älyn kanssa mitään tekemistä.
Miksei olisi? Jos äly on ongelmanratkaisukykyä, niin aivoista se liikekin lähtee. Ei kuka vain opi tekemään tiettyjä tarkkoja liikkeitä.
Psycholgy Today -lehdessä oli kiinnostava artikkeli koskien merieläintä, joka vaeltelee kunnes löytää hyvän kasvupaikan. Sitten se kiinnittyy tähän paikkaan ja syö aivonsa. Se ei enää tarvitse niitä ja koska ne vievät paljon energiaa, niistä kannattaa hankkiutua eroon. Aivojen syömisen ja alustaan kiinnittymisen jälkeen tämä elikko alkaa elää kasvinomaista elämää. Artikkeli kytki tämän eliön käyttäytymisen joidenkin käänteiden jälkeen siihen päätelmään, että aivot ovat kehittyneet nimenomaan liikkumista varten. Joten siinä mielessä argumenttisi on enemmän kuin pätevä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mennäänkö asiaan? Esitä Petersonin jokin väite, joka on käsityksesi mukaan mieletön tai paikkansapitämätön.
Video kohdassa 5.50-5.56, "emotional intelligence was invented by a journalist".
John Mayer ja Peter Saloveyn artikkeli Emotional intelligence julkaistiin vuonna 1990 Imagination, Cognition and Personality tiedejulkaisussa. Daniel Golemanin kirja Emotional Intelligence ilmestyi vuonna 1995. Artikkelin julkaisun aikoihin John Mayer ja Peter Salovey olivat ja ovat edelleen professoreita. Tästä syystä väite "emotional intelligence was invented by a journalist" ei pidä paikkaansa, koska termi emotional intelligence esiintyy ensin akateemisessa julkaisussa ja vasta sitten yleistajuisessa selfhelp oppaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneälyllä tarkoitetaan usein sosiaalista pelisilmää kun kohtaa erilaisia ihmisiä esim. työelämässä.
Mutta tätähän pystyy kehittämään valtavasti. Sen sijaan älyn tasoa ei pysty juurikaan korottamaan, vaikka kuinka harjoittaisi sitä.
No on siinä "unneälyssä" mukana älyn elementtejä mutta siinä on muutakin mukana. Pelkästä älystä siinä ei ole kyse.
Nimenomaan. Kukaan, jolla on kovin alhainen äo ei voi olla tunneälykäs kuin tiettyyn pisteeseen saakka. Toisaalta kenen tahansa älykkään on mahdollista opiskella ainakin kognitiivista empatiaa, psykologiaa ja kehonkielen lukemista, niin, että ihmisten tunteiden tunnistamisesta pystyy ymmärtämään. Onhan lukemattomia esimerkkejä ihmisistä, jotka eivät tunne lähes ollenkaan empatiaa ja joiden tunne-elämä on hyvin rajoittunut ja epänormaali, mutta ovat pystyneet älynsä avulla varsin mittaviin manipulointeihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuossa mitään erityisen uutta tai järisyttävää ole. Jordan Peterson ei suinkaan ole ainoa, ensimmäinen tai (lähellekään) merkittävin tutkija joka tunneälyn olemassolon on kyseenalaistanut ja argumentille on itse asiassa varsin uskottavat perusteet joita tuossa lähinnä korkeintaan sivuttiin. Tunneälyn mittaamiseen yleisesti käytettyjen työkalujen reliabiliteetti, validiteetti ja ennustusarvo on pääsääntöisesti huono tai lähes olematon ja monet tuntuvat mittaavan pikemminkin yleistä älykkyyttä kuin jotain erityistä "tunneälykkyyttä". Rohkenisin jopa väittää että suurin osa eturivin tutkijoista on tuosta asiasta Petersonin kanssa samoilla linjoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneälyllä tarkoitetaan usein sosiaalista pelisilmää kun kohtaa erilaisia ihmisiä esim. työelämässä.
Mutta tätähän pystyy kehittämään valtavasti. Sen sijaan älyn tasoa ei pysty juurikaan korottamaan, vaikka kuinka harjoittaisi sitä.
No on siinä "unneälyssä" mukana älyn elementtejä mutta siinä on muutakin mukana. Pelkästä älystä siinä ei ole kyse.
Nimenomaan. Kukaan, jolla on kovin alhainen äo ei voi olla tunneälykäs kuin tiettyyn pisteeseen saakka. Toisaalta kenen tahansa älykkään on mahdollista opiskella ainakin kognitiivista empatiaa, psykologiaa ja kehonkielen lukemista, niin, että ihmisten tunteiden tunnistamisesta pystyy ymmärtämään. Onhan lukemattomia esimerkkejä ihmisistä, jotka eivät tunne lähes ollenkaan empatiaa ja joiden tunne-elämä on hyvin rajoittunut ja epänormaali, mutta ovat pystyneet älynsä avulla varsin mittaviin manipulointeihin.
Eivät tunne vai eivät näytä tunteitaan? Ihminen voi käyttäytyä hyvinkin kylmästi, epäempaattisesti ja tunteettomasti vaikka olisi kuinka empaattinen ja tunteellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamme suurajattelijoita, tämä Peterson. Mutta tällä palsalla joutuu pienen ja äänekkään klikin hampaisiin. Masinoitu viha haluaa esittää meillä ja maailmalla rakastetun filosofin epäluotettavassa valossa mutta minkä takia? Petersonhan on esittänyt oivallista kritiikkiä myös uusimmista feministisistä suuntauksista.
Ehkä tämä palstan "pieni ja äänekäs klikki" on juuri is-feministejä, jotka inhoavat sitä, kun Peterson viipaloi nyky-feminismin epämääräisen ajattelun viipaleiksi. Mutta kuten huomaamme, mitään todisteita ajatuksilleen (tai tunteilleen pikemminkin) he eivät kykene osoittamaan.
Niin, ei ole ihme jos eivät tykkää. Mitään vasta-argumentteje sensijaan ei esitetä vaan käytännössä vihapuhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne herra Petersonin ajatuksia, mutta siitä olen samaa mieltä, että tunneäly on väkisin keksitty ilmiö. Siinä on lähinnä se vika, että sitä nimitetään "älyksi". Jos nimitys olisi vaikka "tunteiden tunnistamistaito", ei ongelmaa olisi.
Ongelmana on se, että koska älykkyys on kiisteltyä ja kadehdittua, on keksitty kaikenlaisia lohdukkeita kuten tunneäly, taiteellinen äly ja jopa liikunnallinen äly. Ei niillä ole älyn kanssa mitään tekemistä.
Joku nainen kertoi täällä että hänen miehensä on älykäs matemaatikko, joka ei osaa käyttää pyykkikonetta tai tehdä ruokaa. Minusta tuollainen ihminen taas on tyhmä kuin saapas, oikeastaan vain lapsi.
Ennen eroteltiin maalaisjärki ja älykkyys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne herra Petersonin ajatuksia, mutta siitä olen samaa mieltä, että tunneäly on väkisin keksitty ilmiö. Siinä on lähinnä se vika, että sitä nimitetään "älyksi". Jos nimitys olisi vaikka "tunteiden tunnistamistaito", ei ongelmaa olisi.
Ongelmana on se, että koska älykkyys on kiisteltyä ja kadehdittua, on keksitty kaikenlaisia lohdukkeita kuten tunneäly, taiteellinen äly ja jopa liikunnallinen äly. Ei niillä ole älyn kanssa mitään tekemistä.
Joku nainen kertoi täällä että hänen miehensä on älykäs matemaatikko, joka ei osaa käyttää pyykkikonetta tai tehdä ruokaa. Minusta tuollainen ihminen taas on tyhmä kuin saapas, oikeastaan vain lapsi.
Sehän johtuu siitä ettet ole samalla tavalla älykäs koska osaa arvostaa matemaattista älykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne herra Petersonin ajatuksia, mutta siitä olen samaa mieltä, että tunneäly on väkisin keksitty ilmiö. Siinä on lähinnä se vika, että sitä nimitetään "älyksi". Jos nimitys olisi vaikka "tunteiden tunnistamistaito", ei ongelmaa olisi.
Ongelmana on se, että koska älykkyys on kiisteltyä ja kadehdittua, on keksitty kaikenlaisia lohdukkeita kuten tunneäly, taiteellinen äly ja jopa liikunnallinen äly. Ei niillä ole älyn kanssa mitään tekemistä.
Joku nainen kertoi täällä että hänen miehensä on älykäs matemaatikko, joka ei osaa käyttää pyykkikonetta tai tehdä ruokaa. Minusta tuollainen ihminen taas on tyhmä kuin saapas, oikeastaan vain lapsi.
Ennen eroteltiin maalaisjärki ja älykkyys?
Tämä erottelu on ennen kaikkea yhteiskuntaluokkaan sidottu. Maalaisjärki-käsite ilmaisee ennen kaikkea sitä, että vain korkeakoulutetun tai ylempiluokkaisten järkeily on merkityksellistä, jopa silloin, kun se ei sitä itse asiassa ole. Ylipäänsäkin äo on äärimmäisen sidoksissa tietyn yhteiskuntaluokan ja kulttuuritaustan arvostuksiin, ja mikä ettei myös miessukupuoleen. Jos olet keski- tai ylempiluokkainen länsimainen mieshenkilö, sinulla on lähtökohtaisesti kulttuurisesti parhaat valmiudet äo-testissä menestymiseen siitä huolimatta, että sen väitetään olevan kulttuuri- ja sukupuolineutraali. Väite on älytön ja vain todella typerä, tarkoitushakuinen tai naiivi ihminen voi väittää niin.
Eikä entisiä elämiä, joista jotka ovat kestosuosikkiaiheita mm astraaltv.ssä.
Elämme vain kerran.
Maalaisjärki ja kaupunkilaisjärki ovat sama asia.
Ajateltiin vain, että maalla asuvat joutuvat töiden puolesta järkeillä, koska mikään ei ole valmiina, kuten kaupungissa on.
Resilienssi on tärkeämpi taito kuin tunneäly.
Vierailija kirjoitti:
Resilienssi on tärkeämpi taito kuin tunneäly.
Jos olisit tunneälykäs, olisit viestissäsi kertonut lyhyesti, mitä resilienssi on, koska totta kai olisit jo viestiäsi kirjoittaessasi päätellyt, etteivät kaikki määritelmää kuitenkaan tiedä. Ja jos olisit tunneälyn lisäksi laajalti oppinut, tietäisit, että kyseisellä käsitteellä tarkoitetaan eri tieteenaloilla eri asioita, joten olisit antanut määritelmäsi senkin vuoksi.
Mutta tätähän pystyy kehittämään valtavasti. Sen sijaan älyn tasoa ei pysty juurikaan korottamaan, vaikka kuinka harjoittaisi sitä.