Lue keskustelun säännöt.
Hei äidit! Mitä neuvoja annatte esikoista odottaville ystäville?
10.03.2014 |
Itse olen sanonut että raskaudesta ei tarvitse nauttia, se ei tarkoita että olisi huono äiti vaikkei hehkumaan onnesta koko raskausajan.
Olen myös sanonut ettei kannata stressata imetyksestä, että vaikka itselläni imetys sujui hyvin niin se on jokaisen oma valinta imettääkö vai ei.
Perhepedistä olen sanonut että vaikka meidän lapset ovat olleet läheisyydenkaipuisia, niin toiset viihtyvät paremmin omassa sängyssä ja jokainen kyllä huomaa itse mikä on omalle perheelle paras tapa.
Ja olen "varoitellut" siitä että vatsa ei välttämättä toimi synnytyksen jälkeen ja että jälkisupistukset voivat olla karmeita.
Ja sanonut että itselleni se istukan poistaminen tuli jotenkin yllätyksenä vaikka kyllähän sen nyt tavallaan tiesi että pakko senkin on tulla sieltä =D
Kommentit (26)
En juuri mitään. Sanonut vain että nukkuu, lepää, lueskelee jne nyt oikein olan takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitään,kun ei niitä kavereita enään näy..
En mitään! Olen ottanut sen periaatteen, jos ei kysy/puhu niin puhutaan jostain ihan muusta kuin raskauteen ja äitiyteen liittyvistä asioista. Sillä ihan varmasti neuvojia riittää ilman minuakin.
Olen sanonut, että varaudu siihen, että se tulee sitten olemaan elämäsi isoin muutos ja isoin asia ylipäätään. Ymmärrät sen todella vasta sitten kun koet.
En haluaisi olla ystäväsi. Pelkästä aloituksestasi syntyi kauhukuvia ja suoritus paineita imetyksestä, raskaudesta, läheisyyden kaipuusta, ummetuksesta jne. Tulisi varmaan vedettyä kuuluva korvapuusti tuollaisen ystävän korville(syyttäisin raskaushormoneja), jos ystäväni tulisivat tuubaansa tuollaisista asioista länkyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tuputa neuvoja, mut yritän joskus olen sanonut, ettei kannata kuormittaa itseä turhalla stressillä, ja pyrkiä suhtautumaan muiden (mm. vauhkomammojen) mielipiteisiin neutraalisti ja välillä jopa suodattamaan ne.
En tuputa neuvoja, mut yritän joskus olen sanonut, ettei kannata kuormittaa itseä turhalla stressillä, ja pyrkiä suhtautumaan muiden (mm. vauhkomammojen) mielipiteisiin neutraalisti ja välillä jopa suodattamaan ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oonkohan antanut jotain... en muista. Oon kyllä pitänyt pari kestovaippaesittelyä.
En mitään neuvoja. Ellei erikseen pyydetä. Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin tyrkyttää omia näkemyksiään. Jokaisella on oma kokemusmaailma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole antanut mitään neuvoja. Jokaisen äidin on kuitenkin löydettävä ne omat tapansa toimia, ei siihen kaivata muita neuvomaan.
ei neuvoja!! Kaikki on niitä koko ajan tuputtamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin että soita jos stressaa tai väsyttää niin tulen auttamaan vauvanhoidossa heti kun pääsen niin saa hetken vaikka nukkua, kahvitella miehen kanssa tai käydä suihkussa ilman itkuhälytintä.
Esikoista odottavana olen kokenut vapauttavana viettää aikaa niiden ihmisten seurassa, jotka eivät tyrkytä neuvojaan. Kysyn niitä varmasti itse, kun esikoinen syntyy ja jos tarvitsen neuvoja. On ihana puhua joskus muustakin kuin raskaudesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää ainakaan sanoko esikoista odottavalle mitään tyyliin "nuku nyt kun vielä voit" tai jos on helppo vauvana niin "odotappa vaan kun alkaa tulla hampaat ja uhmaikä" ! Antakaa nauttia siitä helposta ajasta jos sitä on älkääkä maalailko piruja seinille ja kertoko että kyllä se vielä synkkenee! Jokainen odottaja ja äiti varmasti itsekkin tietää että ne vaikeat ajat voi olla edessä :)
Minulle sanottiin aikoinaan, että rankkaa/väsyttävää tulee olemaan. Yövalvomiset ja vauvan itkusta rauhoittaminen, vauvan kantaminen mukana joka paikkaan jne. Olen ikionnellinen noista sanoista, sillä ne pistivät varautumaan pahimpaan.
Olen neuvonut ostamaan libressen toooosi paksuja yösiteitä jälkivuotoa varten. Itse käytin niitä jo laitoksella, kun ne verkkohousut ja vaipat eivät oikein inspanneet. Ne libressen siteet on muotoiltuja, joten ovat käyttömukavuudeltaan erinomaiset. (ja oikeasti kaikki joille olen tuon sanonut, ovat kiittäneet jälkikäteen)
En minä ole neuvonut mitään. Mitä iloa sille kaverille on siitä tiedosta, että jälksupistukset sattuu, istukkakin pitää synnyttää jne? Juuri tuollainen neuvominen on minun mielestäni oikeasti sellaista huomionhakuista itsensä korostamista, että minäpä tässä vähän kokeneempana kerron sulle, että kuinka hankalia asioita sulla on edessä. Jokainen synnytys on erilainen ja jokainen lapsi on erilainen, enkä voi tietää miten kaveri asiat kokee. Se, että on siinä suuna päänä päsmäämässä ja kertomassa mitä hän tulee kokemaan, on nopea tapa saada kaveri hiljaiseksi ja jakamaan ne kokemuksensa jonkun muun kanssa, joka enemmänkin kuuntelee kuin neuvoo.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 12:25"]En haluaisi olla ystäväsi. Pelkästä aloituksestasi syntyi kauhukuvia ja suoritus paineita imetyksestä, raskaudesta, läheisyyden kaipuusta, ummetuksesta jne. Tulisi varmaan vedettyä kuuluva korvapuusti tuollaisen ystävän korville(syyttäisin raskaushormoneja), jos ystäväni tulisivat tuubaansa tuollaisista asioista länkyttämään.
[/quote] Jos toinen sanoo että ei tartte sttessata ja että jokainen tekee niin kuin heille sopii parhaiten, miten se on kauhukuvien maalaamista?
En neuvoisi kysymättä, mutta jos minulta kysyttäisi mitä nyt tekisin toisin niin ei oikeastaan ole kuin yksi asia: vauvakirja. Nyt kun lapsi on 3v, olisi kiva lueskella missä vaiheessa mitäkin tapahtui kun ei niitä näin jälkeenpäin muista kyllä yhtään!
Paras neuvoni: Älä eksy nettiin jos ei halua vakuuttua että lapsi kärsii ties mistä kaikesta =D